Kannustettiinko teitä tavoittelemaan unelmia koulun OPOssa tai ammatinvalinnassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli kyllä opo. Oppilaanohjauksen lisäksi opetti samalla yläasteen "lakitietous ja yhteiskuntaoppien" kursseja.

Hyvin ylimielinen kuva jäi hänestä. Ysiluokan lopulla oppilaanohjaus oli sitä, että hän kysyi mitä on ajatuksia jatko-opintoihin. Ideani kerrottuani hän tokaisi, että "turhaan sinne edes yrität, ei sinusta ole siihen. Parempi kun et mieti edes jatko-opintojakaan.."

Vaikka tiesin meidän ylä-asteemme opettajat ja muun henkilökunnan olevan aivan väärissä ammateissa, kaikki se vahvistui tuossakin keskustelussa. Ei minkäänlaista oppilaiden kannustamista.

(Koulumme opettajiin kuului mm. englannin kielen opettaja, joka oppitunneilla pelasi vain pasianssia. Historianopettaja, joka tunneilla kertoi omia perverssejä päiväuniaan. Matikanopettaja, joka simputti oppilaitaan.. jne.)

"Vaikka tiesin meidän ylä-asteemme opettajat ja muun henkilökunnan

Hah, joku katkera opo/ope täällä kommentoimassa.

Olin kyllä hyvin lahjakas ja kannustettiin lukioon, mutta oli elämäni suurin virhe sinne hakea. Toisaalta oppihan siitäkin, että virheistä oppii. 

Meillä oli aikanaan melkoisen surkeita OPO:ja. Lukion ammatinvalinnan ohjaus oli yhtä tyhjän kanssa. Eräistä aineista peloteltiin, että sinne on tosi vaikea päästä tms. No pääsin kuitenkin!

Ongelma on että ne lääkis ja kauppis saavat liikaa suosiota, kun ei tiedetä muista aloista.

Kun täällä on puhuttu käytännöllisistä ja teoreettisista aloista, niin tekninen ala tavallaan yhdistää molemmat puolet. Joka alalla lisäksi tarvitaan monenlaisia ihmisiä. Eli teknisen alan sisällä voi sitten aikanaan tulla pomoksi, huippuasiantuntijaksi, suunnittelijaksi, kokoonpanon, huollon tai rakentamisen valvojaksi tms. Jos tykkää esiintyä saa tehdä sitä, jos taas ei niin se äskeinen hoitaa homman.

Ei kannustettu mihinkään, syitä ainakin 90-luvun lama, duunaritausta, väärä sukupuoli ja väärät kiinnostuksen kohteet.

Vierailija kirjoitti:

Kun täällä on puhuttu käytännöllisistä ja teoreettisista aloista, niin tekninen ala tavallaan yhdistää molemmat puolet. Joka alalla lisäksi tarvitaan monenlaisia ihmisiä. Eli teknisen alan sisällä voi sitten aikanaan tulla pomoksi, huippuasiantuntijaksi, suunnittelijaksi, kokoonpanon, huollon tai rakentamisen valvojaksi tms. Jos tykkää esiintyä saa tehdä sitä, jos taas ei niin se äskeinen hoitaa homman.

Jos opiskelee diplomi-insinööriksi, ei siinä missään kokoonpanolinjalla tehdä töitä.

Ei kannustettu. Kunhan opo vaan sai oman hommansa "taputeltua" ja jonkun suunnan mulle, ei mitään muuta. Aika köyhää oli.

Tyyliin lukio tai kauppis, oli opolla helppoa.

Joo tavallaan, mutta ei YHTÄÄN kerrottu että miten. Esim. että mitä kouluaineita pitäisi opiskella jos haluaa lääkikseen.

Vierailija kirjoitti:

Joo tavallaan, mutta ei YHTÄÄN kerrottu että miten. Esim. että mitä kouluaineita pitäisi opiskella jos haluaa lääkikseen.

Ja jos nämä ovat aikuiselle itsestäänselviä asioita, niin onneksi olkoon vaan. Ei ollut minulle 15-16-vuotiaana itsestäänselvää.

Vierailija kirjoitti:

Asuin Tampereen seudulla ja opo oli 9. luokalla sitä mieltä, että "Noin hyvällä todistuksella, sun pitää ehdottomasti lähteä erikoislukioon. Oulussa olis just sulle sopiva koulu". 

Tota noin. Lukioon menin, mutta siihen tien toiselle puolen. Ihan mielipuolista ehdotella alaikäiselle muuttoa kauas kotoa -ulkomaatkin on lähempänä kuin Oulu eteläsuomalaiselle...

Suoritin myös yliopiston maisterin tutkinnon ja ehkäpä vielä haaveissa toinenkin tutkinto.

Tampere ei ole Etelä-Suomea.

Opo kannusti opiskelemaan lähihoitajaksi. Ei edes tutustunut minuun. Näki kyllä lintsaamisen mutta ei edes selvittänyt syitä. Köyhä perhe ja masennus. Mukavien opettajien ja mukavien aineiden kohdalla olin 9 oppilas.

Sanoin harkitsevani musiikinopettajan tai juristin urapolkua. Opo suositteli että mites jos tämä lastenhoitajan koulutus?

Onneksi en kuunnellut enkä myöhemmin opoilta kysellyt, vaan otin itse asioista selvää. No ei minusta tullut noista mitään, vaan opiskelin toisen aineen aineenopettajaksi. Yksi sivuaineista oli kyllä sieltä oikiksen puolelta. 

Ihan karseeta alisuorittamiseen kannustamista oli pikkukaupungin opoilu 90-luvulla.

Vissiin se jotenkin yritti sovitella duuniehdotelmia sen mukaan mikä siellä oli yleensäkään mahdollista.

Jokainen hoksottimilla varustettu muutti sieltä viimeistään lukion jälkeen pois.

Joo, musta tuli tunnettu dildosuunnittelija. Ihanaa prideä kaikille!

Mikä lyhenne tuo OPO on? Vai onko se akronyymi?

80-luvulla oli aika naurettavia nuo opo-ohjaukset. Mitään tietoa mistään ei saanut, suosittelivat jotain ihme töitä ja jotain ammattikouluja. Itse piti kaikki selvittää, sieltä sitten pääsin onneksi kauas pois taidetta ja suunnittelua oppimaan.

Älä liikaa pullistaudu, muuten sinut puhkaisee pienikin sipaisu naskalin. 

Ei ollut kasarilla mitään tekoo semmosilla ohjeilla nollasta lähdettiin kuuluin porukan tyhmimpiin ei lukioon eikä paljo muutakaan muutamat ammatit harjoittelin sit löysin yrittäjän ammatin.se onki si vienyt kokoelämän ei paljo oo vaimon kanssa yhdessä tehty mitään.lapset kasvo aikuisiksi vähä vierailta tuntuvat .nyt ikää 52v ja aloittelen harkintaa työelämästä jäämisestä firma lihoiksi .harmittaa että se lottovoitto minkä rahaa saa ei korvaa edellä mainittuja asioita jälkikäteen

Yläasteen opinto-ohjauksesta 90-luvun loppupuolella en muista oikeastaan mitään. Tiesin että menen lukioon. Lukiossa opo sanoi, että kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle niin saatte käytännössä valita työpaikkanne. En muista että eri ammateista tai koulutusvaihtoehdoista olisi juuri puhuttu. Joku kadettikoululainen kävi puhumassa upseerin urasta. Olin ns. eliittilukiossa joten oletus oli, että kaikki hakevat yliopistoon. Kaikki lukion opot (taisi olla kolme) olivat hommassa sivutoimisesti ja ketään heistä se ei tainnut erityisesti kiinnostaa. Eivät ne tunnit kyllä kiinnostanyt meitä oppilaitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ollut ysärilaman aikaan opoa lainkaan.

 

Ja, meillä kyllä oli, yläaste pk-seutu 1992-1995. 

Hesan fiini erikoistapaus pääsi pätemään. Elämää on kehäkolmosen ulkopuollellakin eikä siellä päde pappa betala meininki.