Opettaja vertaili vanhoja koulukirjojaan nykyisiin ja yllättyi: Vaatimustason lasku on ällistyttävä
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Äitini aikaan oli esim biologian kirjat erikseen kaupunkilaisille ja maalaisille. Siis 1930-luvulla. Ehkä muitakin kirjoja oli.
Tämä oli minulle uutta. Meillä on melko kattava koulukirjojen kokoelma eikä 1930-luvulla edes ollut biologiankirjoja, oli kasvioppi ja eläinoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduu
Ei mitenkään. Nuo kaikki asiat ovat kodin vastuulla.
Odottanut vertailua johonkin 80-luvun kirjoihin eikä niinkään vielä noin uusiin?
Omat kirjat on 1970-luvulta, lasten kirjat 1990-luvun lopusta ja nyt katson lapsenlapsen kirjoja. Omani olivat pääosin tekstipohjaisia, luettavaa oli paljon ja kuvia muutama, lapsillani oli jo kuvia jokaisella sivulla, mutta teksti pääosassa. Lapsenlapsella on hyvin niukasti tekstiä, kuvat ovat suuria ja tehtävien määrä on romahtanut 25 vuodessa valtavasti. Omat lapset tekivät kotitehtävinä hyvinkin 10 tehtävää, enää ei ole tarjolla kuin 4. Lapsenlapsi kyllä tunnistaa erilaisia ilmeitä ja "hymynaamoja", mutta ei oikein hahmota, mitä tarkoittaa puolet.
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduunarilla oikeasti ole varaa ja joista ei ole MITÄÄN
Kuules, nykymussukat saavat kyllä laskea prosenttilaskunsa laskimella. 😁 Ja mitäpä tosiaan sillä on väliä osaako laskea vaikkapa 25 % lisää potilaan saamaan lääkeannokseen vai antaako jotain summassa - vanha ihminen, kuolee se kohta kuitenkin?
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduunarilla oikeasti ole varaa ja joista ei ole MITÄÄN
Sä et saa sillä laskimella laskettua niitä prosentteja jos et tiedä miten niitä lasketaan.
Laskujen maksaminen, vessanpöntön siivoaminen sun muut tulee opettaa KOTONA VANHEMPIEN TOIMESTA. Tämä on joku ihan ihme juttu nykyaikana, kun vanhemmat luulee ettei heidän tarvitse opettaa omille kakaroilleen yhtään mitään elämän perusasioita vaan kaikki pitäisi tulla jostain ulkopuolelta. NYT VÄHÄN VASTUUTA SIITÄ OMASTA KERSASTA!
Vierailija kirjoitti:
Oikeiston astuessa puikkoihin koulutuksen taso laskee aina kuin lehmänhäntä.
ALkaa olla meno jo kuin venäjällä. Kansan mielipide tukahdutetaan, köyhät heitetään kadulle, koulutuksesta leikataan, näköjään sisällönkin tarkoitus alkaa olla tyhmentää kansaa. Kulttuurista, sivistyspalveluista leikataan kohta 200 miljoonaa.
Esimerkiksi tutkimusten mukaan musiikkiharrastus vaikuttaa positiivisesti kasvavan nuoren ja lapsen moniin asioihin.
Mutta ei, kulttuuri ei tuota (kuin hyvinvoivia kansalaisia) eikä koulutuskaan. SIispä leikkurin alle. Kyllä on hämmästyttävää, miten hölmöjä maamme hallituksen edustajat kykenevät olemaan.
Tarkkana siellä vaaliuurnilla.
Ei kai oikeistohallitus päätä lasten musiikkiharrastuksesta? Kyllä se edelleen on ihan vanhempien päätäntävallan alainen asia viedä lapsi soittotunneille. Koulussa musiikinopetuksen tuntimäärää ei ole aikoihin vähennetty.
Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikille ei ole varaa kustantantaa esimerkiksi syöpähoitoja, vaan pitää priorisoida. Puhumattakaan esimerkiksi vanhusten- ja lastenhoidosta. Tätä taustaa vasten kulttuuri on tosiaan ylellisyys, josta on ihan kohtuullista kuluttajan maksaa vähän enemmän itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini aikaan oli esim biologian kirjat erikseen kaupunkilaisille ja maalaisille. Siis 1930-luvulla. Ehkä muitakin kirjoja oli.
Tämä oli minulle uutta. Meillä on melko kattava koulukirjojen kokoelma eikä 1930-luvulla edes ollut biologiankirjoja, oli kasvioppi ja eläinoppi.
50-luvulla kansakoulussa oli luonnontieto lukujärjestyksessä. Muistelen oppikirjan olleen Luonnontietoa malaiskansakouluille.
Kirjassa oli ilma, vesi, tavallisimmat luonnonkasvit, puut, linnut ja eläimet. Tuommoista. Kasvit oli esitelty, juurakkoineen ja emineen vain suomenkielisillä nimillä. Ensimmäinen miniäni ihmetteli kun tunsin kedonkukkaset ja heinät nimineen. Missä olet oppinut vaikket ole ees kasveja joutunut keräämään?
Vanhemmille vastuunottoa koululaisistaan. Tarkistetaan, että läksyt on tehty ja lukuaineet kuulustellaan. Varmistetaan, että kokeisiin luetaan ennen edellistä iltaa ja tarvittaessa tuetaan oppimisessa. Tiedetään lukujärjestys ja milloin kokeet ovat. Tarkistetaan, että illalla reppuun/laukkuun pakataan huomiselle tarvittavat tavarat. Tämä toistetaan vuodesta toiseen, kunnes lapsi on oppinut jo rutiinilla tekemään koulun vaatimat asiat ja oppii.
Samalla lapset oppivat vastuunottoa ja pitämään opettajan kanssa sovituista asioista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.
Miten k e h a r i pitää olla, jos ei osaa kahdeksannella luokalla prosenttilaskuja?
Itse olen aina ihmetellyt mitä erikoista ylipäätään on "prosenttilaskuissa" kun siitä puhutaan melkein erillisenä matematiikan haarana. Prosentti on sadasosa ja siinä koko juttu.
Joo eivät sieltä vaikeimmasta päästä, mutta sanoisin hyödyllsimmästä päästä. Auttaa kummasti kauppa-asioissa, veroasioissa, jopa yhteiskunnallisissa asioissa kun tajuaa jotain prosenteista. Joskus on hyvä ajatella prosenttien kautta. Fakta on faktaa
Lääkelaskut on erikseen, ne kyllä opetetaan niissä kouluissa, joihin kuuluukin.
Käytännössä huomaa myös sen että mitäpä prosenttilaskuista kun käy illalla paikallisessa S-marketissa kun ilta-ale on alkamassa. 😁 Siellä vähäosaisimmat hamstraa kaikkea mikä vaan on 60 % alennuksella käsittämättä mitä joku tuote kassalla oikeasti maksaa. Isolla osalla ei ole mitään käsitystä siitä mitä ne aletuotteet maksavat ja tekevät kyllä siksi osin tosi hassuja ostoksia. Kauppa käyttää tätä myös osin hyödykseen, sillä tuo mahdollistaa laajemman valikoiman pitämisen vaikka tuotteella olisi huonompikin menekki, sillä 2,40 € maksava jogurttipurkki on köyhälle tosilöytö ilta-alessa.
Matematiikan tehtävä 1950-luvulta:
Metsuri myy kuorman puutavaraa 100 markalla. Hänen tuotantokustannuksensa ovat 4/5 hinnasta. Paljonko hän saa voittoa?
Matematiikan tehtävä 1960-luvulta:
Metsuri myy kuorman puutavaraa 100 markalla. Hänen tuotantokustannuksensa ovat 4/5 hinnasta eli 80 markkaa. Paljonko hän saa voittoa?
Matematiikan tehtävä 1970-luvulta:
Metsuri vaihtaa joukon P puutavaraa joukkoon R rahaa. Joukossa P on 100 alkiota. Jokaisen alkion arvo on 1 mk. Piirrä 100 pistettä kuvaamaan joukkoa P. Tuotantokustannusten joukossa K on 20 alkiota vähemmän kuin joukossa P. Esitä joukko K joukon P osajoukkona ja vastaa seuraavaan kysymykseen: Montako alkiota on voittoa kuvaavassa joukossa V?
Matematiikan tehtävä 1980-luvulta:
Metsuri myy kuorman puutavaraa 100 markalla. Hänen tuotantokustannuksensa ovat 80 markkaa ja voitto. 20 markkaa. Tehtävä: Alleviivaa luku 20.
Matematiikan tehtävä 1990-luvulta:
Kaatamalla puut kauniista metsästä metsuri ansaitsee 20 markkaa. Mitä mieltä olet tällaisesta tavasta hankkia elatus? Keskusteluaihe luokalle tehtävän suorittamisen jälkeen: Miltä metsän linnuista ja oravista tuntui, kun metsuri kaatoi puut?
Matematiikan tehtävä 2000-luvulta:
Metsuri myy kuorman puutavaraa 100 eurolla. Hänen tuotantokustannuksensa ovat 120 euroa. Miten Arthur Andersenin tilintarkastustoimisto laskee voitoksi 60 euroa?
Pari uusinta vuosikymmentä pitäisi lisätä.
Kirjoitapa ihan guugleen, "kuinka paljon on x prosentti luvusta Y", niin saat tuloksen. Ei tarvitse osata laskimeenkaan laittaa. Tsiisus, miten ihmiset on typeriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prosenttilaskuista viis, kun niitä varten on ohjelmat ja laskimet. Sen sijaan pitäisi panostaa elämänhallintataitoihin. Laskut avataan ja maksetaan eräpäivään mennessä, ne eivät katoa sillä, että jätetään huomioimatta. Vessanpönttö pestään säännöllisesti ja suihkun lattiakaivo myös. Irtoripsiä, tatuointeja ym. käydään otattamassa vasta sitten, kun on ostettu kuukauden ruuat ja maksettu vuokrat ym. Töissä pitää käydä aina, kun niin on sovittu, myös silloin, kun aamulla väsyttää. Kerrostalossa ei asuta yksin, eikä naapureilla välttämättä ole sama musiikkimaku tai vuorokausirytmi kuin sulla, joten eletään niiden järjestyssääntöjen mukaan. Jos otetaan koira, se lenkitetään monta kertaa päivässä, eikä vaan kuseteta siihen kerrostalon rapun eteen. Aamulla syödään aamupalaa, eikä juoda niitä överikalliita energiajuomia, joihin ei kenelläkään itse kulunsa maksamalla normaaliduu
Miten ihmeessä nuo asiat voi olla koulun vastuulla??
Niinpä, vanhemmat ei tajua, että lapsia pitää itse kasvattaa ja kertoa ja opettaa heille perusasioita, eikä ulkoistaa sitä kouluille tms. Nykynuorisosta näkee, että vanhemmat kuvittelevat, että ihmisessä on jokin mekanismi ja kaikki asiat on sisäsyntyisesti hallussa.. Mistä lie ovat sellaisen saaneet päähänsä vai onko kyse laiskuudesta opettaa omaa jälkikasvuaa, helpomalla pääsee, kun muut tekevät perustyöt ja itse korjataan hedelmät!
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskut on erikseen, ne kyllä opetetaan niissä kouluissa, joihin kuuluukin.
Jossa yli 60 % opiskelijoista ei vaan tahdo oppia niitä, koska on ne niin vaikeita. Läpihän ne pääsee joka tapauksessa, koska toisen asteen tutkinto on opiskelijan oikeus.
Mulla on yksi kaveri joka on kyllä muuten ihan normaali, mutta ei osaa prosenttilaskuja. On ilmoittanut ettei tarvitsekaan, alessa voi hyvin katsoa sellaisesta kyltistä mitä joku maksaa eikä tarvitse laskea. Ei siihen ole kehdannut sanoa että jos osaa prosenttilaskun niin ei niitä tarvitse edes laskea, tiedät hyvin tarkkaan vastauksen ihan laskemattakin.
Vierailija kirjoitti:
Äitini aikaan oli esim biologian kirjat erikseen kaupunkilaisille ja maalaisille. Siis 1930-luvulla. Ehkä muitakin kirjoja oli.
Niin ja vielä 80-luvulla oli matikassa ja kielissä tasokurssit yläasteella, huonommille ja paremmille eri opetus. Heikot eivät hidastaneet etevämpien etenemistä kuten nykyään: on pakko tyhmistää kaikki niiden heikompien ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Prosenttilaskua opetettiin ennen alakoulussa, nyt kasiluokalla ja ovat silti nykyään monelle liian vaikeita.
Luulen, että juuri prosenttilaskuissa heijastuu myös lukeman ymmärtäminen.
Esim. Kännykkä myytiin 20 % tappiolla. Kuinka paljon se maksoi, kun ostohinta oli 90e?
Tuossa ei riitä, että osaa vain laskea, vaan pitää ymmärtää mikä on tappio ja mitä tuossa ylipäätään kysytään.
Voin tunnustaa, että prosenttilaskut ovat minulle yhä vaikeita, vaikka aikanaan kirjoitin pitkän matematiikan. Oma vahvuuteni oli kolmiuloitteinen avaruus.
Noh... kun itse olin yläasteella, niin esim. matikasta tuli paljon läksyjä kotiin. Nyt poikani ehtii laskea kaikki läksyt jo koulussa. Matikan numero on sama eli kiitettävällä tasolla.
Ja silti Pisa-tulokset ovat romahtaneet! Vaikka ei edes odoteta yhtä paljon kuin ennen.
🇺🇦🇮🇱