Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten skandinaavit puhuu englantia niin paljon paremmin kuin suomalaiset?

Vierailija
01.05.2024 |

Ruotsalaisilla, norjalaisilla, tanskalaisilla nuorilla englanti on lähes natiivitasoa, ääntäminen erinomaista. Suomalaisilla nuorillakin on vahva aksentti ja tekevät valtavasti virheitä puhuessaan. Pitäisikö englantia alkaa opettamaan nuorempana että puhe olisi vähemmän tönkköä? 

Kommentit (211)

Vierailija
101/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikös se kuuluisa 'Dane Law' Englannissa ollut joku tanskalaisten viikinkien pystyttämä muuri siellä ? (...siltä ajalta kun he hallitsivat Englantia ja ryöstelivät Irlannissa luostareita ja polttelivat kyliä)

Vierailija
102/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oman äidinkielen aksentti imetään jo varhaislapsuudessa, aivoilla on tietty herkkyyskausi oppia oman äidinkielensä aksentti. Se on niin vahva, että se lyö väkisinkin läpi, jos opettelee jotain muuta kieltä yli 10-vuotiaana.

Jos haluaa oppia ääntämään kuten natiivi, se vieras toinen kieli on opittava ennen 7-vuotissynttäreitä.

Ja mitä vikaa on aksentissa? Tällaiset meidän aivomme nyt ovat. Aksentti kertoo vain siitä, kuinka vahva se oma äidinkieli on juurtunut aivoihimme ja olemme saaneet sen jo imeväisikäisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oman äidinkielen aksentti imetään jo varhaislapsuudessa, aivoilla on tietty herkkyyskausi oppia oman äidinkielensä aksentti. Se on niin vahva, että se lyö väkisinkin läpi, jos opettelee jotain muuta kieltä yli 10-vuotiaana.

Jos haluaa oppia ääntämään kuten natiivi, se vieras toinen kieli on opittava ennen 7-vuotissynttäreitä.

Ja mitä vikaa on aksentissa? Tällaiset meidän aivomme nyt ovat. Aksentti kertoo vain siitä, kuinka vahva se oma äidinkieli on juurtunut aivoihimme ja olemme saaneet sen jo imeväisikäisenä.

Höpön löpön. Toiset ovat tässä lahjakkaampia. 

Vierailija
104/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska suomi on nuori, keinotekoinen ja ruma kieli.

 

Suomi on muodostunut Koillis - Viron rannikon murteesta ja typerykset pilasivat alkuperäisen ja kauniin kielemme.

 

Yksi esimerkki:

Suomalaisia kirkonmiehet sun muu yhteiskunnan eliitti pitivät niin tyhmänä porukkana, että lemppasivat terävät konsonantit pois.

Juuri ne joita tarvitaan germaanisissa kielissä

 

Kuten B, D, G, 

Näitäkin vältetään, koska ne ovat liian vaikeita yksinkertaisille:

F, Q, R, W, X, Z, Å

 

Danmark - Tanska

Stockholm - Tukholma

London, Lontoo

Holland - Hollanti

Madalmaa - Alankomaat

 

 

 

Vierailija
105/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ja ystäväni puhumme täysin sujuvaa englantia, olemme kuitenkin koulumme käyneet. Ehkä ap ongelmasi on se, että olet kuullut liikaa rallienglantia kouluttamattomalta lähipiiriltäsi, ja nyt kuvittelet kaikkien puhuvan samalla tavalla?

 

Minustakin on vanha myytti väittää että suomalaiset puhuisivat tankeroenglantia edesmenneen ulkoministeri Ahti Karjalaisen tapaan. Nykyinen ulkoministeri Elina Valtonen vaikuttaa puhuvan sujuvasti useita kieliä kuten suomea, saksaa ja englantia. Tosin englantia puhutaan pelkästään Brittein saarilla hyvin monenlaisella aksenttilla kuten skottienglanti, Scouse (Liverpool), Geordie (Newcastle) ja monet muut paikalliset versiot.

Vierailija
106/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Ranskassa ja italiassa on erilaiset vokaalit kuin meillä. Me luulemme, että jossakin ranskan kielen sanassa oli e, mutta heillä onkin kaksi eri e-äännettä, joiden välissä suomen e on. Sama juttu avoimen ja suljetun a:n ja o:n kanssa. Me luulemme ääntävämme hyvin, mutta tosiasiassa sanomme nuo vokaalit yleensä väärin."

 

Anteeksi nyt vain, mutta italian vokaalit ovat täysin yksi yhteen suomen vokaalien kanssa.

Tiedän tämän, sillä olen opiskellut pitkään italiaa.

Eivät muuten ole. Minäkin luulin noin, mutteivät ole. Siellä on käytössä avoin a, joka on erilainen kuin meidän, joka taas on enemmänkin suljettu. E-kirjaimesta on olemassa kaksi erilaista versiota, toinen on e:n ja i:n välissä, toinen e:n ja ä:n välissä. Kuuntelehan esim. joskus, miten Montalbano (joka tosin on sisilialainen) ääntää "e", kun kyse on yhden tavun vastauksesta. Se on juurikin tuo e:n ja ä:n välissä oleva vokaali. Me vain emme kuule noiden eroa.

Nyt en muista, mistä vokaaleista heillä oli sekä avoin että suljettu ja mistä oli käytössä vain avoin versio.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman äidinkielen aksentti imetään jo varhaislapsuudessa, aivoilla on tietty herkkyyskausi oppia oman äidinkielensä aksentti. Se on niin vahva, että se lyö väkisinkin läpi, jos opettelee jotain muuta kieltä yli 10-vuotiaana.

Jos haluaa oppia ääntämään kuten natiivi, se vieras toinen kieli on opittava ennen 7-vuotissynttäreitä.

Ja mitä vikaa on aksentissa? Tällaiset meidän aivomme nyt ovat. Aksentti kertoo vain siitä, kuinka vahva se oma äidinkieli on juurtunut aivoihimme ja olemme saaneet sen jo imeväisikäisenä.

Höpön löpön. Toiset ovat tässä lahjakkaampia. 

 

Olette molemmat oikeassa, joten höpö-höpö ittelles.

 

Vierailija
108/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä skandinaaviit käyttävät saman ajan englanninkielen lausuminen harjoitteluun kuin suomalaiset tankkaavat pakollista ruotsinkieltä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

.

Vierailija
110/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joten kannattaa ehdottomasti opiskella saksaa ja ranskaa, samoin ruotsia.

SillonKIN alkaa tajuta, miten Suomen eliitti pilasi kielemme.

Typeristä sanamuunnoksista tajusin, miten tyhmänä kansaa on pidetty.

Surullista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska suomi on nuori, keinotekoinen ja ruma kieli.

 

Suomi on muodostunut Koillis - Viron rannikon murteesta ja typerykset pilasivat alkuperäisen ja kauniin kielemme.

 

Yksi esimerkki:

Suomalaisia kirkonmiehet sun muu yhteiskunnan eliitti pitivät niin tyhmänä porukkana, että lemppasivat terävät konsonantit pois.

Juuri ne joita tarvitaan germaanisissa kielissä

 

Kuten B, D, G, 

Näitäkin vältetään, koska ne ovat liian vaikeita yksinkertaisille:

F, Q, R, W, X, Z, Å

 

Danmark - Tanska

Stockholm - Tukholma

London, Lontoo

Holland - Hollanti

Madalmaa - Alankomaat

 

 

 

Tuollainen äärimmäinen oman kielensä häpeäminen ja muiden idolisoiminen on todella junttia, ja saa vaikuttamaan aika yksinkertaiselta. 

Hienoa, että maailmassa on myös pienempiä ja erikoisempia kieliä. 

Vierailija
112/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ehkä skandinaaviit käyttävät saman ajan englanninkielen lausuminen harjoitteluun kuin suomalaiset tankkaavat pakollista ruotsinkie

..

Ruotsia kannattaa ehdottomasti opiskella. Se on portti Ruotsiin ja muihin skandinaavisiin kieliin.

Ja ne ovat portti saksankieleen.

Saksan ja ranskan kieli ovat portteina Eurooppaan ja eurooppalaiseen kulttuuriin.

Ne helpottavat luultavasti maailman eri kielien lausumista.

Tämä suomen kielihän on vetelää kuin taikina.

Muutamat puhuvat sitä ilman pilkkuja ja pisteitä monotonisella äänellä.

 

Meillä on kyllä tosi kauhea kieli kun tarkemmin ajattelee.

 

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nythän tämä oletettu ongelma varmaan poistuu, kun englannin opiskelu alkaa jo ensimmäiseltä luokalta. Paljon aiemmin ei voi alkaa, ellei ole ollut esim. englanninkielisessä päiväkodissa.

Vierailija
114/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Magdalena - Matleena

Daniel - Taneli

Greta - Reeta, Reetta

( Gr - liian vaikeaa lausua, olkoon pelkkä r - kirjain )

Fredrik, fr liian vaikea lausua, olkoon Reetrikki.

 

 

England on liian vaikea lausua g - kirjaimem takia, tehdään siitä sitten Englanti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei todellakaan ole natiivitasoa. Sujuvaa voi toki olla, ovat samassa kieliperheessä. 

Vierailija
116/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Magdalena - Matleena

Daniel - Taneli

Greta - Reeta, Reetta

( Gr - liian vaikeaa lausua, olkoon pelkkä r - kirjain )

Fredrik, fr liian vaikea lausua, olkoon Reetrikki.

 

 

England on liian vaikea lausua g - kirjaimem takia, tehdään siitä sitten E

 

---

Tätä taustaa vasten ajateltuna ei siis liene ihme, että emme oikein osaa lausua germaanisia kieliä.

 

 

 

Vierailija
117/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

.

Vierailija
118/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oman äidinkielen aksentti imetään jo varhaislapsuudessa, aivoilla on tietty herkkyyskausi oppia oman äidinkielensä aksentti. Se on niin vahva, että se lyö väkisinkin läpi, jos opettelee jotain muuta kieltä yli 10-vuotiaana.

Jos haluaa oppia ääntämään kuten natiivi, se vieras toinen kieli on opittava ennen 7-vuotissynttäreitä.

Ja mitä vikaa on aksentissa? Tällaiset meidän aivomme nyt ovat. Aksentti kertoo vain siitä, kuinka vahva se oma äidinkieli on juurtunut aivoihimme ja olemme saaneet sen jo imeväisikäisenä.

 

Harjoittelulla pystyy parantamaan kyllä huomattavasti. Monet suomalaiset yrittävät ääntää ikään kuin vaikeimman kautta, ylikorrektisti.

 

Huomio ei ole omani vaan yliopiston brittiproffan. 

Vierailija
119/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko Ap peruskoulu käymättä?

 

Mullakin on peruskoulu käymättä. Tosin kävin keskikoulun ja lukion aikanaan.

Vierailija
120/211 |
23.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uleäborg on vaikea lausua, olkoon Oulu.

Björneborg on ihan ylivoimainen

Bj - hankala, olkoon Po

Borg - hankala koska siinä on B ja G, olkoon sitten Pori

PORI

 

Näin me tyhmät opimme eikä meiltä sen enempää pidä vaatia

Onneksi on slangi ja murteet.

Suomalaiset yrittivät intuitiivisesti varjella alkuperäisiä äidinkieliä - ruotsia ja viroa.

 

Päivä, suomi

Päev - viro

Päevä - savo

Laiva - suomi

Laev - viro

Laeva- savo

Laina - suomi

Laen - viro

Laena - savo

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi viisi