Miten skandinaavit puhuu englantia niin paljon paremmin kuin suomalaiset?
Ruotsalaisilla, norjalaisilla, tanskalaisilla nuorilla englanti on lähes natiivitasoa, ääntäminen erinomaista. Suomalaisilla nuorillakin on vahva aksentti ja tekevät valtavasti virheitä puhuessaan. Pitäisikö englantia alkaa opettamaan nuorempana että puhe olisi vähemmän tönkköä?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap peruskoulu käymättä?
Miten niin? AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap peruskoulu käymättä?
Miten niin? AP
Koulussa on käsitelty termi Germaaniset kielet.
Onneksi ap tuntee kaikkien suomalaisten ääntämisen. Itse tiedän useampiakin joista edes ap:n kltainen guru ei edes tietäisi että, he ovat suomalaisia.
Niin ruotsi, tanska, norja ja englanti kuuluvat germaanisiin kieliin. Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin.
Kyllä minä ja ystäväni puhumme täysin sujuvaa englantia, olemme kuitenkin koulumme käyneet. Ehkä ap ongelmasi on se, että olet kuullut liikaa rallienglantia kouluttamattomalta lähipiiriltäsi, ja nyt kuvittelet kaikkien puhuvan samalla tavalla?
Ihanko oikeasti kysyt tuollaista? Välillä kyllä hämmästyttää ihmisten (jopa yliopistossa opiskelleiden) surkea yleistieto.
Mitä väliä englannin kielellä on Suomessa? Kun tänne muuttaa väestöä, jotka eivät osaa englantia.
Vierailija kirjoitti:
Niin ruotsi, tanska, norja ja englanti kuuluvat germaanisiin kieliin. Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin.
Mutta miksi sitten monet suomenruotsalaisetkin puhuvat ns. "rallienglantia"? Johtuuko ehkä siitä, että monet heistä ovat kaksikielisiä ja puhuvat suomeakin käytännössä natiivitasoisesti?
Lähes natiivitasoa?? 😆😆😆
Ruotsalainen 3-vuotiaan jokellusaksentti kuuluu kyllä kauas...
Suomessa kaikki äännetään kuten kirjoitetaan. Ruotsia "lauletaan".
Kovin on vahva aksentti ruotsalaisilla ja norjalaisilla.
Suomen rallienglanti on selkämpää kuin monien natiivipuhujien. Jenkeissäkin on monta murrealuetta jotka ei meinaa saada toistensa sönkötyksestä selvää.
Critical period hypothesis. This hypothesis is an important element of the study of language acquisition, or the ability of humans to learn languages. The critical period hypothesis states that there is a relatively short space of time in an individual's early life during which it is possible to learn a second language with native-like fluency. People learning a new language after this point, the hypothesis states, will always make certain predictable errors and will likely speak their second language with an accent. The exact critical period definition (the number of years during which people can successfully learn a new language) is up for debate. The original researchers suggested that nine years of age was the upper limit for native-like language learning, while newer research suggests that the critical period might extend to the age of seventeen or eighteen.
https://study.com/academy/lesson/critical-period-hypothesis-definition…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap peruskoulu käymättä?
Miten niin? AP
Koulussa on käsitelty termi Germaaniset kielet.
Kuitenkaan esimerkiksi saksalaiset eivät puhu lainkaan yhtä hyvin kuin skandit?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ap tuntee kaikkien suomalaisten ääntämisen. Itse tiedän useampiakin joista edes ap:n kltainen guru ei edes tietäisi että, he ovat suomalaisia.
Onhan näitäkin onneksi, mutta valitettavan harvassa! Sääli koska hyvä englanti on niin tärkeä taito.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ja ystäväni puhumme täysin sujuvaa englantia, olemme kuitenkin koulumme käyneet. Ehkä ap ongelmasi on se, että olet kuullut liikaa rallienglantia kouluttamattomalta lähipiiriltäsi, ja nyt kuvittelet kaikkien puhuvan samalla tavalla?
Yliopistolla Suomessa ja Tukholmassa oli hyvä sauma vertailla eroja kun kuuli monta esitelmää ja puheenvuoroa eri puhujilta ja opiskelijoilta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä englannin kielellä on Suomessa? Kun tänne muuttaa väestöä, jotka eivät osaa englantia.
Se on kieli jolla suomalaiset ensisijassa kommunikoi muun maailman kanssa?
Onko Ap peruskoulu käymättä?