Lue keskustelun säännöt.
Tällaisina päivinä yksinäisyys todella sattuu
30.04.2024 |
Mikään joulu ei ole minua koskaan liikuttanut, vaikka olen monet sellaiset yksin. Mutta tänään kirpaisee, kun on kaunis ilmakin. Näien mielessäni ihmiset iloisena terasseilla, huvipuistossa, mökeillä... Minä olen täydellisen yksin ja surullinen.
Kommentit (185)
Taitaa olla eka vappu, ettei kukaan ole kutsunut minnekään, eikä edes toivottanut hyvää vappua.
Jos asuu yksin, sukulaiset vähenee ja itse vanhenee, ja seurani ei enää kiinnosta, niin loppuikä menee kai kuolemaa odotellessa.
Mutta se on normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän yksinäiset ihmiset saatais yhteen. Joku matalan kynnyksen tapahtuma.
Ei ne oikeasti sitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän yksinäiset ihmiset saatais yhteen. Joku matalan kynnyksen tapahtuma.
Minua ei kiinnosta yksinäisten seura, vaan samanhenkisten, äkyllisesti samalla tasolla olevien, mukavien ihmisten seura, ihan riippumatta ovatko yksinäisiä vai eivät.
Nousta yksinäiset yhteen jutuista pysyn kaukana koska niistä on huonoja kokemuksia. On parempi olla yksin kuin huonossa seurassa, enkä kaipaa elämääni epätoivoisia avautujia ja stalkkereita. Toki ongelma on sekin, että yksinäisyyteen liittyy stigma, eli vain kaikkein epätoivoisimmat ihmiset etsivät seuraa yksinäisyyteen kiinnittyvien seuranhakutapahtumien ympäriltä. Miksi ihmeessä ei-yksinäiset eivät voisi olla yksinäisten kanssa? Heistä minäkin olen tähän asti ainoaa järkevää seuraa saanut.
Mutta joo. Olen minäkin yksin, ja aluksi surin (töis
Minä olen yksinäinen ja vaikeasti mt ongelmainen, mutta noissa eri mt ongelmaisten ryhmissäkin kaikki muut on paljon minua iloisempia. En edes tiedä haluaisinko tavallista seuraa, ehkä jonkun äitihahmon ennemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ajattele, että kaikki yksinäiset olisivat tyhmiä tms, mutta itse tarkoitan älyllä sellaista avomielistä ominaisuutta, jossa on valmis pohdiskelemaan asioita monelta kantilta, keskustelemaan monipuolisesti ja että on ylipäätään elämänviisautta omaava ihminen, eli se siis pelkästään ei riitä, että olisi joku jonka kanssa mennä grillaamaan jos keskustelu ei ole monipuolista ja en kyllä mitään takertuvaa ihmistäkään haluaisi rohkaista.
Ei yksinäiset ole mikään homogeeninen ryhmä. Syitä voi olla monia.
En väittänytkään, että yksinäiset olisivat homogeeninen ryhmä. Tuossahan ensimmäisenä sen totean etten heitä pidä tyhminä. Mutta kuten täällä on moni muukin todennut, niin ei ole silti toive päästä vain kenen tahansa elämäntapaongelmaisen seuraan, vaan löytää tai törmätä niihin "omiin ihmisiin" ja oikeanlaisiin ihmistyyppeihin.
Timderistä saa seuraa, sinne vaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän yksinäiset ihmiset saatais yhteen. Joku matalan kynnyksen tapahtuma.
Minua ei kiinnosta yksinäisten seura, vaan samanhenkisten, äkyllisesti samalla tasolla olevien, mukavien ihmisten seura, ihan riippumatta ovatko yksinäisiä vai eivät.
Nousta yksinäiset yhteen jutuista pysyn kaukana koska niistä on huonoja kokemuksia. On parempi olla yksin kuin huonossa seurassa, enkä kaipaa elämääni epätoivoisia avautujia ja stalkkereita. Toki ongelma on sekin, että yksinäisyyteen liittyy stigma, eli vain kaikkein epätoivoisimmat ihmiset etsivät seuraa yksinäisyyteen kiinnittyvien seuranhakutapahtumien ympäriltä. Miksi ihmeessä ei-yksinäiset eivät voisi olla yksinäisten kanssa? Heistä minäkin olen tähän asti ainoaa järkevää seuraa saanut.
Mutta joo. Olen minäkin yksin, ja aluksi surin (töistä palatessa) mutta mietin, että loppuillasta kyll
Minusta on ihan kiva käydä kesäisin räkälässä. Laulan karaokea ja pidän hauskaa hetken. Siellä voi tutustua lämpimiin ja hyväsydämisiin ihmisiin. Elämän ei tarvitse olla niin vakavaa.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla eka vappu, ettei kukaan ole kutsunut minnekään, eikä edes toivottanut hyvää vappua.
Jos asuu yksin, sukulaiset vähenee ja itse vanhenee, ja seurani ei enää kiinnosta, niin loppuikä menee kai kuolemaa odotellessa.
Mutta se on normaalia.
Niinhän se menee mutta ei se normaalia ole. Normaalissa elämässä ihmisellä on jonkinlainen perhe ja ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on neljäs yksinäinen vappu vaimon kuoleman jälkeen. Hiljaista on, mutta oudon levollista. Olen jo tottunut yksinäisyyteen, eikä se siis enää kirpaise.
Hyvää Vappua kaikille, teille jotka olette yksin!
-Mies Savosta.
Vierailija kirjoitti:
You want something that I cant give, I cannot keep living in this bitter dream
And I dont care anymore
It feels like my life is ending
Oh, another year gone by
But nothing has changed in my life
And time goes on forever and ever
And it waits for no one
Time fades away
And I fade away
And Ill never be the same
TIME! Fades away!
When time fades away!
And Ill never feel the same
And I fade away!
When time fades away!
And Ill never feel the same
Samaistun niin tuohon biisin jotenkin. Etenkin metallista/heavystä tykkääville.
Itse olen kuunnellut viime aikoina paljonkin. Toki ei kannata jäädä pitkäksi aikaa vellomaan. Hetkittäin "käväisee" siellä ja tulee takaisin.
Parhaat metallikappaleet ikinä, tuo ja Nightwishin Romanticide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikille yksinäisille täältä lämmin halaus ja hyvää vappua olette ihania juuri sellaisina kuin olette.
Kiitos ja hauskaa vappua sinullekin! Ja kaikille muillekin, etenkin vasten tahtoaan nyt yksin oleville ja/tai ihan yksinäisille!
Vierailija kirjoitti:
Timderistä saa seuraa, sinne vaan
Se ei sovi mulle. Ensivaikutelman pitää olla reaalielämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Timderistä saa seuraa, sinne vaan
Ei saa jos ei ole hyvännäköinen. Tai joo ehkä joku hyväksikäyttää kerran tunteettomasti mutta ei se yksinäisyyttä poista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla eka vappu, ettei kukaan ole kutsunut minnekään, eikä edes toivottanut hyvää vappua.
Jos asuu yksin, sukulaiset vähenee ja itse vanhenee, ja seurani ei enää kiinnosta, niin loppuikä menee kai kuolemaa odotellessa.
Mutta se on normaalia.
Niinhän se menee mutta ei se normaalia ole. Normaalissa elämässä ihmisellä on jonkinlainen perhe ja ystäviä.
Jos lapsuudenperhe on kuollut, eikä itse ole naimisissa, niin mitä epänormaalia tuossa on? Ei kaikilla ole ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kymmenkunta vuotta jo asunut yksin. Ja yksinäistähän se välillä on, juurikin tämmöisinä laumajuhlien aikoina varsinkin. Ainut ystäväkin on muuttanut pois. Mutta enimmäkseen koen kyllä tylsistymistä ja kyllästymistä kuin yksinäisyyttä. Edesmenneen miehen kanssa mentiin paljon, kotimaassa ja ulkomaillakin. Yksin ei vaan tule mentyä samalla lailla kuin mentiin kaksin.
Lähdin kuitenkin tänään yksin katsomaan vappujuttuja, vaikka en sellaisista järin kiinnostunut ole, eikä niissä paljon katsomista minusta ole ja aikaakaan paljon kulu. Poljin pyörällä kaupungille ja talutin takaisin. Paluumatkalla poikkesin myös haudalla. Itkuhan siellä tuli. Sanoin haudan äärellä, että --tuiksi meni elämäni.
Mutta voisi sitä pahemminkin kai asiat olla. Kuten naapurilla, joka muutti vappuaattona pois, koska asunto meni ulosottoon. Noh, ainakin hän sai vaihtaa maisemia, mitä minäkin olen toivonut omassa elämässäni jo pitkään.
Hyvää vappua kaikille palstalaisille ja erityisesti yksinäisille palstanaisille. Siman makuinen kippis! Tai muu vapaavalintainen maku. 🎈🥂
Kevät ja vappu ovat kyllä paskinta aikaa olla paskana! Vielä tuollainen upea ilma ja täällä sitä möllötetään hirveässä univelassa (en vaan pysty nukkumaan) burn outin partaalla jee. No, vois sitä kai vieläkin huonommin olla. Yritän nyt piristää itseäni tekemällä vohveleita ja nauttimalla aprikoosivissyä. Parempaa vappua kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen kun tuosta älystä puhutte että tuntuuko teistä että yksinäiset on jotenkin muita tyhmempiä yleensä? Siis näin voi ollakin, kysyn vaan.
Ei tunnu, eikä täällä kukaan ole puhunut älystä. Minä vain sanoin, että toivoisin mahdolliselta ystävältä samanhenkusyyttä, mukavuutta ja sitä, että on älyllisesti suurin piirtein samalla tasolla.
Oma ÄO on 125 eli ei mikään huippu, mutta sen verran korkea, että siinä voi olla syy, miksi joidenkin ihmisten kanssa ei oikein syvällisempi keskustelu tunnu mielekkäältä - ei olla samalla tasolla. Toki riippuu myös niistä kiinnostuksenkohteista, sivistyksestä ym. mutta sekin on yhteydessä älyyn. Yhtä lailla ihmiset, joiden ÄO on 150, varmasti ajattelevat näin minusta.
Jokaisen keskustelun ei tarvitse olla syvällis
Totta, mutta ei se riitä ystävystymiseen.
Tää on mulla ollut koko iän ongelma tämä yksinäisyys, vanhemmista isä oli juoppo ja äiti tunteeton ja minua kohdeltiin kuin aikuista ja vuodatettiin minulle murheita. Sitten lapsena ja teininä oli yksi ystävä mutta kaipasin hirveästi sellaista normaalia teinien porukoissa oloa, mutta minua ei huolittu niihin. Pojatkin vaan teki pilkkaa kustannuksellani. Sama jatkui aikuisiässä paitsi se yksikin ystävä lakkasi pitämästä yhteyttä eikä miehiä kiinnostanut edelleenkään. Nykyään koen olevani täysin irrallaan yhteiskunnasta oleva möykky, en edes ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kymmenkunta vuotta jo asunut yksin. Ja yksinäistähän se välillä on, juurikin tämmöisinä laumajuhlien aikoina varsinkin. Ainut ystäväkin on muuttanut pois. Mutta enimmäkseen koen kyllä tylsistymistä ja kyllästymistä kuin yksinäisyyttä. Edesmenneen miehen kanssa mentiin paljon, kotimaassa ja ulkomaillakin. Yksin ei vaan tule mentyä samalla lailla kuin mentiin kaksin.
Lähdin kuitenkin tänään yksin katsomaan vappujuttuja, vaikka en sellaisista järin kiinnostunut ole, eikä niissä paljon katsomista minusta ole ja aikaakaan paljon kulu. Poljin pyörällä kaupungille ja talutin takaisin. Paluumatkalla poikkesin myös haudalla. Itkuhan siellä tuli. Sanoin haudan äärellä, että --tuiksi meni elämäni.
Mutta voisi sitä pahemminkin kai asiat olla. Kuten naapurilla, joka muutti vappuaattona pois, koska asunto meni ulosottoon. Noh, ainakin hän sai vaihtaa maisemia, mitä minäkin olen toivonut omassa elämässäni jo pitkään.
Miten joku voi olla näin negatiivinen. Veikkaan, että vaikka sulla olisi parisuhde, sä olisit silti negatiivinen. Siinäon sunongelma ja syy sun yksinäisyyteen.
Tämä ei varmasti lohduta, mutta minäkin olen yksin. Juon skumppaa talomme grillipaikalla ja katselen lintuja. Äsken grillasin, yksin. Se, mikä asiasta tekee traagisen on se, että olen naimisissa, ollut yli 20 vuotta. Mies on sisällä ja päätti ottaa päiväunet. Saakin ottaa, ei siinä mitään mutta aina sama juttu. Olen yksin parisuhteessa.
Sama homma. Jossain vaiheessa minua ei vain enää kutsuttu mihinkään.