Tuloerot parisuhteessa
Hei! Toivottavasti joku jaksaa lukea.
Asutaan miehen omistamassa talossa, jonka omisti siis jo ennen seurustelun alkua. Ollaan sovittu, että hän maksaa asunnon kulut ja minä maksan ruoka-ostokset yms ja lemmikit. Olen monesti kysynyt, voisiko järjestelmää muuttaa, koska hän kerää katkeruutta siitä etten maksa laskuja, ja minä kerään katkeruutta siitä, että hän syö noin 3x enemmän kuin minä, mutta hän aina sanoo, että tämä on ok näin.
Mies tienaa n. 30 tuhatta euroa enemmän vuodessa kuin minä, olen kuukausipalkkalainen ja mahdollisuutta esim. ylityölisiin ei ole. Lisäksi hän on klassinen suomenruotsalainen, joka on saanut esim. ison perinnön, ja äidiltään käsirahan asuntoon, kun taas minä olen köyhästä perheestä ja elänyt aina palkasta palkkaan eikä mitään perintöjä ole tulossa. Mies on myös minua vanhempi, eli hänellä on ollut paljon enemmän aikaa kasvattaa omaisuuttaan.
Eilen tilanne vähän eskaloitui. Koirallani (hankittu ennen seurustelun alkua eli minun vastuulla kulut) oli iso leikkaus tässä kuussa, mihin jouduin käyttämään kaikki pienet säästöni. Mies oli nyt työmatkalla viikon verran, enkä kertonut hänelle, että minulta on rahat loppu, vaan vein pulloja ja kaivelin säästöpossua, että sain syötyä. Kun mies tuli eilen kotiin, kysyin, voisiko hän laittaa minulle rahaa kauppakäyntiin, koska hän syö niin paljon eikä hänelle kelpaa köyhäilyruoka, jota voisin tässä nyt pari päivää tarjota ennen palkan tuloa. Mies raivostui tästä pyynnöstä ihan silmittömästi, että pidän häntä jonain sugardaddynä, ja että on valtava red flag että minulta on rahat loppu, eikä hän tiedä haluaako hän jatkaa parisuhdetta jossa on niin epävarmaa minun rahojen riittävyys, ja että minä en ymmärrä että rahaa ei tule seinästä.
Nyt on jotenkin tosi paska olo, koska minulla menee kaikki omat rahat yhteisen talouden kuluihin, en osta ikinä itselleni mitään, eikä mieskään ikinä osta minulle mitään mistä tuon sugardaddy-kommentin voisi edes keksiä. Todellisuudessa varmasti on fakta, että en pysty ylläpitämään sitä elintasoa, minkä meistä huomattavasti varakkaampi osapuoli asettaa. Lisäksi 50/50 ei meillä toteudu esim. kotitöissä, vaan minä teen kaiken, ja mielestäni tätäkin pitäisi hänen kompensoida rahallisesti. Jos maksetaan 50/50 ja minä teen 100% talon töistä, niin silloinhan osuus on 25/75 hänen hyväksi.
Voiko tästä enää jatkaa? Onko vaan yksinkertaisesti mahdoton yhtälö elää kahdella eri tulotasolla? Onko ero ainoa vaihtoehto?
Kommentit (237)
Teidän parisuhteenne on heikoissa kantimissa. Sinulle ykkösenä tulee koira (jonka kuluihin pyydät mieheltä rahaa. En ihmettele, että suuttui).
Miehelle ykkösenä tulee todennäköisesti raha.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan eläisi suhteessa, jossa laskeskellaan euroja ja valvotaan ettei vain jompi kumpi osapuoli vain jää pari euroa voitolle. Aivan naurettavaa. Tuota harrastaa vain sairaalloiset kitupiikit joiden seura on ylipäänsäkin äärimmäisen raskasta.
Pitää vaan valita se varmasti varakkaampi mies niin voi sitten sille sanoa näin.
Joissain tapauksissa kannattaa keskustelu ja päälle parisuhdeterapia. AP;n satuilussa päähenkilöt ovat jo lähtökohtaisesti niin eri asemassa että tuolla suhteella ei ole mitään tulevaisuutta. Itse asiassa ihmetyttää miten kukaan kultalusikka suussa syntynyt, perintöjä kuittaava etuoikeutettu haksahtaisi AP:n kaltaiseen persoonattomaan ja heikkolahjaiseen naiseen. Kuulostaa pahalta mutta näin se vaan menee.
AP, kerää tavarasi ja lähde menemään. Mitä nopeammin sen parempi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tuttavapariskunnissa nähty. Kun kahvilassa pariskunta laskee pöydässä montako euroa tai senttiä toisen pitää maksaa toiselle jotta menee tasan, niin tietää, ettei tuo tule kestämään. Eikä ole kestänytkään, kertaakaan. Harmi vaan, että ennen kuin ymmärtävät sen itse, on yleensä ehditty vääntää mukulat ja ostaa se yhteinen rivariosake.
Nainenhan pääsee tuosta siten että hän hoitaa maksamisen ja tarjoaa miehelle.
Ai ei? Miksiköhän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tienaa vaikka sen 4000 kuukaudessa (korkeakoulutettu, tasokas nainen)
Siitä jää 3000 käteen.
Koiraan menee 300€ (kymppi päivässä)
ruokaan 1500€ (30€ päivässä)
Mihin loput rahat häviää?
Todennäköisesti tuo hatusta reväisty summa, jonka otit esimerkiksi, ei ole lähelläkään totuutta. Varmaan on kyse aika pienipalkkaisesta ihmisestä. Miksi keksit päästäsi tuollaisia raflaavia lukuja ja alat sitten kysellä, mihin rahaa on tuhlattu?
Ap voi siis esittää omat lukunsa.
Kiinnostaa erityisesti mitä tarkoittaa "mies syö 3x enemmän"
Mies ihan oikeasti syö 3x enemmän, minä olen 50-kiloinen ja hän on 90-kiloinen. Esim. jos on 4 pihviä päivällisellä, niin hän syö niistä kolme ja minä syön yhden. Minä syön 3 perunaa niin hän syö 10. Ja teen hänelle lounaan töihin, eli ei maksa lounastakaan.
harvemmin täällä mies valittaa että hyvätuloisempi nainen pihtaa rahaa
naisilla lompsa siellä jalkovälissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä jaksaisi elää ihmisen kanssa, jonka ainoa vastuu on käydä ruokakaupassa, mutta sitäkään ei tee, kun haaskaa rahansa koiran tarpeettomiin kuluihin ja vielä vaatii puolia kotitöistäkin. Ap on ihan lapsen asemassa siellä eikä siinäkään toimi vastuullisesti.
Ei minun ainoa vastuuni ole käydä ruokakaupassa. Teen myös kotityöt, kokkaan joka päivä ja käyn täysipäiväisesti töissä. Ja mulla menee ostoksiin suunnilleen saman verran, mitä miehellä menee asunnon kuluissa, tiedän tämän faktaksi. Koirista voi olla montaa mieltä, mutta koirani menee puolisoni edelle aina, se oli osa perhettäni ensin ja se on hylätty kolmesti ennen kuin tuli minulle, olen luvannut että minä hoidan sen hautaan asti.
Mitä ihmettä, koira menee puolison edelle? Siis eihän tuota voi edes kutsua parisuhteeksi kun rahatkin jaetaan eurolleen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka pakottaa tuon naisen loisimaan miehen rahoilla? Vieläpä vanhemmän miehen?
Niin, mieshän tietysti olisi halunnut ikäisenä raharouvan mieluummin kuin nuoremman naisen. Mutta kun miehillä ei ole omaa tahtoa, niin he ovat täysin naisten armoilla - eivät osaa itse tehdä omia valintojaan raukat, ja sitten joutuvat pakkosuhteisiin pienituloisten nuorten naisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tienaa vaikka sen 4000 kuukaudessa (korkeakoulutettu, tasokas nainen)
Siitä jää 3000 käteen.
Koiraan menee 300€ (kymppi päivässä)
ruokaan 1500€ (30€ päivässä)
Mihin loput rahat häviää?
Todennäköisesti tuo hatusta reväisty summa, jonka otit esimerkiksi, ei ole lähelläkään totuutta. Varmaan on kyse aika pienipalkkaisesta ihmisestä. Miksi keksit päästäsi tuollaisia raflaavia lukuja ja alat sitten kysellä, mihin rahaa on tuhlattu?
Ap voi siis esittää omat lukunsa.
Kiinnostaa erityisesti mitä tarkoittaa "mies syö 3x enemmän"
Mies ihan oikeasti syö 3x enemmän, minä olen 50-kiloinen ja hän on 90-kiloinen. Esim. jos on 4 pihviä päivällisellä, niin hän syö niist
jep jep, hyvään ruokaan tottunut mies joka nautiskelee kolmesta pihvistä lämmittää työpaikan mikrossa lounaan joka päivä.
Uskoo ken tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pakottaa tuon naisen loisimaan miehen rahoilla? Vieläpä vanhemmän miehen?
Niin, mieshän tietysti olisi halunnut ikäisenä raharouvan mieluummin kuin nuoremman naisen. Mutta kun miehillä ei ole omaa tahtoa, niin he ovat täysin naisten armoilla - eivät osaa itse tehdä omia valintojaan raukat, ja sitten joutuvat pakkosuhteisiin pienituloisten nuorten naisten kanssa.
Ei mies ole pakkosuhteessa vaan hän on suhteessa omilla ehdoillaan.
Nainen noista ehdoista nyt vänisee.
Meneekö ap sulla nyt enemmän vai vähemmän rahaa elämiseen siihen verrattuna kun asuit yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tienaa vaikka sen 4000 kuukaudessa (korkeakoulutettu, tasokas nainen)
Siitä jää 3000 käteen.
Koiraan menee 300€ (kymppi päivässä)
ruokaan 1500€ (30€ päivässä)
Mihin loput rahat häviää?
Olen korkeakoulutettu, mutta tienaan nettona vain n. 2000e/kk. Ruokakulut ja lemmikkien kulut kuukaudessa on suunnilleen nuo laskemasi (koiran lisäksi minulla on 1 kissa ja miehellä 1 kissa, mutta kyllä nuo kaikki elukat mahtuu tuohon 300 euroon).
Anna esimerkki viikon kauppakassista. Mies syö kuitenkin duunissa lounaan.
Tai sitten on etätöissä. Aika moni hyvätuloinen on. Nimenomaan pienituloiset ovat "duunissa".
Ap, eiköhän me tässä olla jo av raadissa tehty päätös että sun ei tätä suhdetta kannata jatkaa.
Next!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tienaa vaikka sen 4000 kuukaudessa (korkeakoulutettu, tasokas nainen)
Siitä jää 3000 käteen.
Koiraan menee 300€ (kymppi päivässä)
ruokaan 1500€ (30€ päivässä)
Mihin loput rahat häviää?
Olen korkeakoulutettu, mutta tienaan nettona vain n. 2000e/kk. Ruokakulut ja lemmikkien kulut kuukaudessa on suunnilleen nuo laskemasi (koiran lisäksi minulla on 1 kissa ja miehellä 1 kissa, mutta kyllä nuo kaikki elukat mahtuu tuohon 300 euroon).
Anna esimerkki viikon kauppakassista. Mies syö kuitenkin duunissa lounaan.
Tai sitten on etätöissä. Aika moni hyvätuloinen on. Nimenomaan pienituloiset ovat "duunissa".
Niin. Ei
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan eläisi suhteessa, jossa laskeskellaan euroja ja valvotaan ettei vain jompi kumpi osapuoli vain jää pari euroa voitolle. Aivan naurettavaa. Tuota harrastaa vain sairaalloiset kitupiikit joiden seura on ylipäänsäkin äärimmäisen raskasta.
Ja tässä suhteessa niitä laskevat molemmat.
No ap, viime viikon kauppakassi ja laittamasi ruoat nyt näytille.
Hopi hopi.
Vierailija kirjoitti:
Sairasta käytöstä mieheltä. Lähtisin. Ja olen lähtenytkin vastaavassa tilanteessa (oli toki muutakin ongelmaa). Jopa ydinperheenä monen lapsen taloudessa meillä oli kaksi eri elintasoa ja siltikin jatkuvaa valitusta miehen puolelta. Hänellä oli oikeus vaikka mihin, minulla ei mihinkään. Nyt, kun katson vanhoja valokuvia esim. juhlista,.niin ahdistaa, miten hirveissä rytkyissä olin aina, kun en voinut ostaa mitään kaunista/uutta. Pulloja myös keräsin, kun lapset oli pieniä. Jokainen euro oli minulle tärkeä raha sillä aikaa, kun toinen keksi turhia remppoja ja osti veneitä.
Pahaa tekee lukea tuollaista. Omat kokemukset muistuu mieleen. Juokse.
Naisille kova paikka kun mies vaatiikin naista hoitamaan oman osuutensa.
Ap on rasittava. Vinkuu vaan, että on Epäreilua, mutta ei kerro yksinkertaisia faktoja.
Onhan näitä tuttavapariskunnissa nähty. Kun kahvilassa pariskunta laskee pöydässä montako euroa tai senttiä toisen pitää maksaa toiselle jotta menee tasan, niin tietää, ettei tuo tule kestämään. Eikä ole kestänytkään, kertaakaan. Harmi vaan, että ennen kuin ymmärtävät sen itse, on yleensä ehditty vääntää mukulat ja ostaa se yhteinen rivariosake.