Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tunnetteko YHTÄKÄÄN työtöntä ns. lusmua joka vain valitsee maata kotona
26.04.2024 |
Tällainen diskurssihan työttömyydestä tässä maassa etenkin oikeistopuolueiden puheissa on kansaan istutettu. Itse en kuitenkaan ole eläissäni tuntenut ainuttakaan tällaista vetelää hengailijaa. Sen sijaan tuntemillani työttömillä on ollut koko muunkin elämän pilaavia sairauksia tai syrjintää iän/sukupuolen/elämäntilanteen/suhteiden puutteen takia, ja sitten on niitä työttömiä jotka hakevat hakevat hakevat, turhaan. Missä se on se ikävä laiska kaljalta haiseva pummi?
Kommentit (234)
Tuskinpa löytyy ketään, jolla asiat olis muilla alueilla elämässä menneet ihan putkeen ja sitten vaan päättäneet olla työttömiä. Kyllä ihmiset haluaa yleensä olla jotenkin osallisia yhteiskunnassa, jos vaan pystyy. Eli jotain moniongelmaisuutta on taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varmasti sellainen. Kenenkään en uskalla oikeassa elämässä paljastaa. Töitä haen sen verran kuin pakko mutta teen niin ettei pelkoakaan töihin joutumisesta. Kerran olin työhaastattelussa mutta oma-aloitteisesti kerroin että yritämme lasta poikaystävän kanssa. En edes seurustellut sillä hetkellä ja muutoinkin vain tyttöjen kanssa.
Nykyään kun olen jo 30+ niin työmarkkinoilla ilman oikeaa työkokemusta olevana ei tarvitse edes pelätä työllistymistä. Kuntouttavassa olen ollut mutta se "päiväkerho" oli ihan hauskaa. Pari kertaa viikossa nelisen tuntia niin ei käynyt liian rankaksi.
Miten tuut toimeen? Koska olen itsekin joskus ollut työttömänä ja se oli ihan kamalaa. Ei riittänyt rahaa mihinkään, ei edes lääkkeisiin.
Tunnen
-nuori nainen. Ei koskaan hakenut mihinkään kouluun peruskoulun jälkeen hankkimaan ammattia. Ei mene huonosti palkattuihin ja ruumista rasittavin töihin
-nuori mies. Hänelle riittää se elintaso, minkä isi ja äiti tuovat kotiin ja mitä nyt tukia sit on saatavilla. Kesäisin käy pari kk maatalon töissä. Aika kuluu ihan plekkaa pelatessa. Hänelle tämä elämä riittää eikä hän kaipaa enempää.
-nuori nainen. Hänellä on ollut vain yksi unelma, tulla äidiksi. Ei koulutusta peruskoulun jälkeen, koska hänen elämäntehtävänsä on olla äiti.
-eläkeikää lähenevä ja uupumisvaarasda oleva siivooja. Hänellä eläköitymissuunnitelmana ottaa loparit just niin että karanteenin ja työttömyysjakson jälkeen pääsee eläkeputkeen.
-2 rouvaa joilla entiset ammatit. Kouluttautuneet taidealan opinnoissa ja työttömyyden ohessa myyvät taide- ja käsitöitään.
Eläkeikäinen nainen. Teki lährs 40v työuran, jodts viimeiset 20v lopen uupuneena sisulla, työmäärältään rajatonta työtä loputtomin ylitöin kunnes sai lopulta aivoinfarktin, josta toipui osittain. Täytettyään juuri 61, otti osa-aikaisen eläkkeen ja jäi sen avulla pois töistä. Soviteltua työtä olisi vielä osa-aikaisena todennäköisesti vielä voinut tehdä, mutta ajattelin maksimoida liikkumiskykyharjoituksensa toipuakseen mahdollisimman kauan itsenäisesti kotona pärjääväksi. Ja miettii olisiko pitänyt sittenkin jäädä vielä töihin. Velvollisuus ja blaa blaa blaa sanoo mieli.
Kyllä, itseni. Työssäkäynti vaatisi sitä että syön mielialalääkkeitä jolloin olisin kuollut täysin tunne-elämältäni. Lääkkeet jätti pysyvät vauriot ja kesti kauan lopetuksen jälkeen että pystyin jopa nauramaan jollekin. Lääkkeet vei tunne-elämän lisäksi ihmissuhteet koska ei kiinnostanut, yhtään mikään enää.
Tosin haen kyllä aidosti töitä, mutta kieltäydyn töistä joissa tiedän että pää ei kestä. Haen niitä töitä joissa sosiaaliset kontaktit ovat täysin minimissä + haen vain osa-aikatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, itseni. Työssäkäynti vaatisi sitä että syön mielialalääkkeitä jolloin olisin kuollut täysin tunne-elämältäni. Lääkkeet jätti pysyvät vauriot ja kesti kauan lopetuksen jälkeen että pystyin jopa nauramaan jollekin. Lääkkeet vei tunne-elämän lisäksi ihmissuhteet koska ei kiinnostanut, yhtään mikään enää.
Tosin haen kyllä aidosti töitä, mutta kieltäydyn töistä joissa tiedän että pää ei kestä. Haen niitä töitä joissa sosiaaliset kontaktit ovat täysin minimissä + haen vain osa-aikatyötä.
Olet sitten Persu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on haisevia rottia jotka solvaa työttömiä osattomia ja hyyyysäää maahan saapuvia kelaelättejä sellainen on kansa.
Tiltulta ei taidettu kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, itseni. Työssäkäynti vaatisi sitä että syön mielialalääkkeitä jolloin olisin kuollut täysin tunne-elämältäni. Lääkkeet jätti pysyvät vauriot ja kesti kauan lopetuksen jälkeen että pystyin jopa nauramaan jollekin. Lääkkeet vei tunne-elämän lisäksi ihmissuhteet koska ei kiinnostanut, yhtään mikään enää.
Tosin haen kyllä aidosti töitä, mutta kieltäydyn töistä joissa tiedän että pää ei kestä. Haen niitä töitä joissa sosiaaliset kontaktit ovat täysin minimissä + haen vain osa-aikatyötä.
Olet sitten Persu.
En tiedä mitä tarkoitat Persulla kun en seuraa politiikkaa:D Hakevatko persut vain osa-aikatöitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuntouttavasta työtoiminnasta löytyy monta. Työkkäri patistaa näitä oikeisiin töihin, mutta ei ole mitään kiinnostusta mennä. Tekemisen tahti on tosin sellainen, ettei kukaan kyllä edes palkkaisi, tai jos menisi vahingossa palkkaamaan, ei kyllä katselisi edes koeajan loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa löytyy ketään, jolla asiat olis muilla alueilla elämässä menneet ihan putkeen ja sitten vaan päättäneet olla työttömiä. Kyllä ihmiset haluaa yleensä olla jotenkin osallisia yhteiskunnassa, jos vaan pystyy. Eli jotain moniongelmaisuutta on taustalla.
Millä perusteella? Ja miksi pitäisi muuten olla kaikki kunnossa, muttei töitä? Kyllä se lusmu "mä olen liian hyvä paskaduunikin"- elämänasenne tuo muitakin ongelmia, jotka ovat enimmäkseen omien valintojen tulosta.
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan. Urbaani legenda.
Ja itse tunnen lähinnä ihmisiä ikäluokasta 30-40, Hki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hakisin enää töitä kun hain sata kertaa enkä kelvannut töihin. Keskityn elämässä muuhun enkä ahdistele työnantajia enää turhilla hakemuksilla.
No tavallaan, mutta en usko että tästä henkilöstä olisi muutenkaan työhön. Tuskin edes ryyppämiseltään ehtisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa löytyy ketään, jolla asiat olis muilla alueilla elämässä menneet ihan putkeen ja sitten vaan päättäneet olla työttömiä. Kyllä ihmiset haluaa yleensä olla jotenkin osallisia yhteiskunnassa, jos vaan pystyy. Eli jotain moniongelmaisuutta on taustalla.
Ei välttämättä. Sinisilmäistä ajatella, etteikö olisi myös ihan vaan mukavuudenhaluisia ja laiskoja ihmisiä. Jos on tottunut vaatimattomasti elämään, eikä paljoa materiaa kaipaa, niin kyllähän sitä pärjää vähälläkin. Johan tässä ketjussakin moni on myöntänyt itse kuuluvansa vapaaehtoisesti työttömiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, itseni. Työssäkäynti vaatisi sitä että syön mielialalääkkeitä jolloin olisin kuollut täysin tunne-elämältäni. Lääkkeet jätti pysyvät vauriot ja kesti kauan lopetuksen jälkeen että pystyin jopa nauramaan jollekin. Lääkkeet vei tunne-elämän lisäksi ihmissuhteet koska ei kiinnostanut, yhtään mikään enää.
Tosin haen kyllä aidosti töitä, mutta kieltäydyn töistä joissa tiedän että pää ei kestä. Haen niitä töitä joissa sosiaaliset kontaktit ovat täysin minimissä + haen vain osa-aikatyötä.
Parempi tunne-elämältään köyhä ja mukana yhteiskunnassa kuin syrjäytynyt hullu.
Täällä köyhät tökkivät tosiaan ja samaan aikaan pääoman omistajat saavat rahan tekemättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa löytyy ketään, jolla asiat olis muilla alueilla elämässä menneet ihan putkeen ja sitten vaan päättäneet olla työttömiä. Kyllä ihmiset haluaa yleensä olla jotenkin osallisia yhteiskunnassa, jos vaan pystyy. Eli jotain moniongelmaisuutta on taustalla.
Ei välttämättä. Sinisilmäistä ajatella, etteikö olisi myös ihan vaan mukavuudenhaluisia ja laiskoja ihmisiä. Jos on tottunut vaatimattomasti elämään, eikä paljoa materiaa kaipaa, niin kyllähän sitä pärjää vähälläkin. Johan tässä ketjussakin moni on myöntänyt itse kuuluvansa vapaaehtoisesti työttömiin.
Täällä pyörii lähinnä laitoshoidossa olevia skitsofreenikkoja, joilla on milloin mitäkin persoonia.
Jep tunnen. Ihan tuollaista ylen logged in tyylistä porukkaa. Biletys, kannabiksen polttelu ja pelaaminen kiinnostaa, "paskaduunit" ei. Äiti tekee ruoat ja pesee byykit. Asenne sellainen että kymppitonni kuussa vähintään pitäisi saada jotta jaksaisi aamulla nousta sängystä.
Alue: Aihe vapaa
Tunnen monta. Varmaan noin puolet kaveripiiristäni. Itsekin vielä pari vuotta sitten olin työtön ihan omasta tahdostani. Sitten kyllästyin köyhäilyyn, ja hain ja pääsin opiskelemaan. Edelleen siis vielä köyhäilen, mutta luotan kyllä siihen että töitä löytyy kun valmistun. Ala on aikalailla sellainen, että ei pitäisi olla ongelmaa.