Tunnetteko YHTÄKÄÄN työtöntä ns. lusmua joka vain valitsee maata kotona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, ja minä lasken lusmuksi sellaisen, joka nirsoilee ja valikoi mitä työpaikkoja viitsii edes hakea. Tyyliin ei kaupan kassalle, ei puhelinmyyntiä, ei mitään mistä ei itse tykkää... Silloin on kyllä työtön ihan omasta tahdostaan.

 

Myyntityöhön ja varsinkaan puhelinmyyntiin ei jokaisesta vaan ole. Itse menisin mieluummin vessanpyttyjä jynssäämään kuin soittelisin ihmisille. Ei kaikki osaa jutella mukavia luontevasti ventovieraille.

Kaupan kassa ei ole myyntityö.

Tunnen, useita

Mietin, että mitä maita on valikoimassa, tarkoitetaanko maailman valtioita vai korttipelin maita, herttaa vai pataa?

Vierailija kirjoitti:

En. Jokainen tuntemani työtön on halunnut töihin ja palannut joko työelämään tai opiskelemaan paikan löydyttyä.

Työttömyys on tuntemilleni ja itselleni ollut suuri stressitekijä ja häpeän aihe.

Sama. Tosin yhdellä kurssilla oli kerran yksi joka julisti että hän on pummi eikä aiokaan mennä töihin, paitsi että heitti vähän väliä jotain työkeikkaa jossain. Pari tosiasiassa eläkettä odottavaa työtöntä tiedän, mutta näistäkin toinen toivoisi saavansa jotain työtä rajo, toisesta ei oikein ole enää mihinkään. 

Tunnen yhden, joka kehittää koko ajan itseään ja tekee kaikenlaista muttei ole kiinnostunut palkkatöistä. 

Kaikki vihervassarit joita tunnen ovat tukiloisia ja lisäksi liiman haistelijoita. 

Tunnen pari "selkävikaista", joilla selän huono kunto estää työnteon, mutta ei mitään vapaa-ajan riekkumisia. Jos joutuvat töihin, niin jo ekalla viikolla hakeutuvat lääkäriin kun on taas se selkä..

Vierailija kirjoitti:

En tunne ketään omasta halustaan työtöntä. Pari alkoholistia tunnen mutta he ovat mielestäni ennemminkin sairaita ja  työkyvyttömiä kuin työttömiä.

>alkoholismi

>sairaus

Valitse toinen. Huutista vammaisten meemisairaudelle! :D

Tunnen, monta. Osa sanoo ihan suoraan että aika menee kivasti metsästellessä ja ryypätessä kotitilalla, osa edellyttää työpaikalta ihan epärealistisia juttuja, ja ottaa loparit muutaman kk jälkeen. Nyt kun on ikäänkin, ei enää saa töitä sillä tilkkutäkki -cv:llä.

Ne joille työ kelpaa, on kaikki töissä, myös vanhat.

Tunnen ja tiedän, Turun Varissuolta heidät löydät. Jouduin itse sinne olosuhteiden pakosta aikoinaan vähäksi aikaa eroni jälkeen asumaan. Oli pakko saada eka tarjolla oleva luukku. Osapäivätöissä olin, ja pienellä palkalla, ni hain kunnan vuokrakämppää. Onneksi pääsin pois aika pian.

Paljon oli sellaisia, joille ei työt maittaneet, vaikka ei mitään juoppojakaan olleet. Ihan suoraan sanoivat. Yksikin pariskunta meni aina katsomaan automaatille, että onko "tili" tullut, Kelapäivinä :D Siitä sitten pubiin turisemaan. Vailla huolen häivää. Sille rouvalle tuputettiin yllättäen jotain puolen vuoden työllistymistä päiväkotiin, ja kyllä oli harmissaan.

Vierailija kirjoitti:

En tunne ketään omasta halustaan työtöntä. Pari alkoholistia tunnen mutta he ovat mielestäni ennemminkin sairaita ja  työkyvyttömiä kuin työttömiä.

Tämä oikeistolainen narratiivihan perustuu siihen, että kun joku vaikeaa diabetesta sairastava alkoholisti-Pena tai pilveä poltteleva puolipsykoottinen ja persoonallisuushäiriöinen Hessu uhoavat olevansa vapaaehtoisesti työttöminä, niin sitten asia on niin. Eikä pelkästään heidän osaltaan, vaan ainakin melkein kaikki työttömät ovat ihan samanlaisia.

Persukoksut ottavat tässä suurennuslasin alle stereotyyppaamaan ja hurraa-huudot nostamaan puoluekokouksissaan marginaaliin jääviä tilastollisesti harvinaisia ihmisiä joilla on mt-oireilua sekä fyysistä ongelmaa joka estää avoimille markkinoille työllistymisen. Päihde- ja peliriippuvaiset ovat tosi asia nykyään entistä nuoremmista ikäluokista. Ei vaan kiinnosta muu.  

He ovat luoneet itselleen "kuplan" jossa keskarin, lääkkeiden tai muun koukuttavan tuotteen voimin pelataan pelejä niin tietokoneella tai siellä huoltoaseman baarissa. Tupakka maistuu kun sillä saa taas omaa aikaa jostakin tekemisestä.

Nämä ihmiset tippuvat entistä syvemmälle yhteiskunnasta kun heille ei järjesty suunniteltua kuntoutusta ja kannustavaa ympäristöä työntekoa varten vaan he roikkuvat te:n perustyöttöminä vaikka työkykyä ei juuri ole jäljellä.

Tähän tosin luotiin TYP täsmäaseeksi jonne pitkäaikaistyöttömät joutuivat stasimaiseen kuulusteluun sosionomien tutkielmaksi. Kuitenkin apua tulisi olla tarjolla koko ajan, eikä siten että työtön lusii työmarkkinatukea vuosia ja sen jälkeen on jo liian myöhäistä alkaa kelkkaa kääntämään kun passivoituminen on mennyt jo pitkälle.

Pohjoismainen työnhakumalli ei voi toimia heti kuten paperilla, mutta hyviä aineksia siinä on. Ihmisarvoa alentavasta etuuden eteen velvoittavasta 9 eur/pv työkokeilusta on luovuttava. Nämä työpaikkaan tutustumiset tulisi toteuttaa tes-minimipalkoin johon ely maksaa palkkatuen aina työnantajalle kunhan on tehty työsopimus esim. 2-3kk jotta työnantajan on matalammalla kynnyksellä mahdollista kokeilla työtöntä työtehtävän vaatimuksiin.

Juu eräs 60-v alkoholisti. viimeksi ollut työelämässä kolmekymppisenä, dokas työpaikkansa alta. Toinen 35-v nainen joka vaan laiskuuttaan ei ole tehnyt päivääkään elämässään töitä. Kuvottava tapaus kaiken kaikkiaan.

Mun eräs lapsuuden ystävä (n.50v nainen) on elämäntapatyötön. Hän on kiertänyt mieheltä toiselle, jotka elättää hänet. 

Mutta ei hänen elämänsä mitenkään kadehdittavaa ole koskaan ollut. Molemmat vanhempansa oli juoppoja ja ei hänenkään suu tuohesta ole. Ja niiden narkkien ja rikollisten kanssa kun on seukkaillut, todennäköisesti kuluu muitakin aineita kuin vain kaljaa.

Nykyään sellaisilta vanhemmilta otettaisiin lapsi huostaan. Todennäköisesti äitinsä juopotteli raskaana ollessaankin ja tämä kaverini onkin todella yksinkertainen. Vasta aikuisena tajusin sen, että hän on jollain tavalla jälkeen jäänyt. Itse hän ei sitä tajua ja koska varttuessaan ei ketään aikuista hänen olot kiinnostanut, jäi diagnoositkin saamatta.

Nykyään hän sentään seurustelee (jo pidemmän aikaa olleet yhdessä) jonkun ihan normaalin raksapena duunarimiehen kanssa. Eli ilmeisesti asiat on vihdoin hyvin, mutta on päivänselvää ettei hän ikinä tuu töitä saamaan, vaikka mitä yrittäisi.

Viisikymppinen älyltään yksinkertainen muija ilman minkäänlaista työhistoriaa ja koulutusta. Kotiäitinä olemiseenkaan ei voi vedota, koska lapsia hänellä ei (onneksi) ole.

Eikä sekään johdu järkevyydestä, vaan siitä että hän ei vaan tullut raskaaksi, vaikka ilman ehkäisyä niiden narkkien ja linnavenkuloiden aikana nuorena kovasti hässikin. Kerrankin näin päin.

Tunnen. Yksi tuntemani henkilö sai perinnön ja sanoi itsensä välittömästi irti Työvoimapalveluista ja Kelan korvauksista. Oikein varmisti, ettei joudu mihinkään työhön vaan. Sanoi, että muutaman vuoden saa olla rauhassa. Täysin työkykyinen henkilö, yo.

Asuu omistuskämpässä ja siihen ottaa asumistuen. Ihan reilusti teki, kun elää nyt melkeinpä omillaan.

Fakta harmittaa nyt jotakuta:D

Tunnen yhteensä kolme. Ärsyttää maksaa heidän makoilunsa melko hyvätuloisena. Keksivät tekosyitä miksi eivät mene töihin, kaikille on ollut niitä tarjolla ja ovat kouluttautuneet sellaiselle alalle johon haetan tasaiseen tahtiin tekijöitä.

Tunnen. Pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle muka jalan takia. Alussa vähän känkkäsi kun nähtiin, mutta nykyään ei haittaa menoa. Tuumasi vain että onpa ihanaa.

Tunnen montakin ja veronmaksajille tehty kakarat.

En tunne. Tunnen sen sijaan muutaman ihmisen, joille työpaikan menettäminen on ollut totaalinen järkytys. Järkytystä on ollut vaikeata unohtaa, ja tavallaan he eivät ole koskaan toipuneet.