Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.

Mitä 15-vuotiaat luuli puron tarkoittavan, vai eikö niillä ollut hajuakaan?

Entäs "varhainen"? 

Miettikää mitä muita asioita nää tulevaisuuden toivot ei tiedä, ne vaan ei tule ilmi, koska koulun vaatimustaso laskee kuin lehmän häntä. (Lehmä on kotieläin, josta saadaan maitoa.)

Meillä ei ymmärtäneet lukiolaiset mitä ovat fröökynä, rätinki, porstua tai seslonki. En tiedä miten pärjäävät elämässään.

maantieto on ihan turha aine

6 luokallaisella kokeessa Brasilia sijaitsi Australiassa

ja Braslian määritelmä: se on slummialue

Vanhemmat eivät enää juttele lastensa kanssa. Kaikki selaavat vain yhdessä kännykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös jotkut vieläpä kertoneet että monissa kokeissa saa oppikirjat olla esillä? Eli saa katsoa vastaukset sieltä ja kännykästä...

Tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta. Kuitenkaan ne oppilaat, jotka heikoimmin päräävät, eivät löydä kirjoista tai netistä vastauksia. He eivät ymmärrä lukemaansa tai osaa googlettaa.

Olin taannoin yläkoulussa sijainen. Annoin tehdä yhden kokeen kirjan (silloin oli vielä paperiset) kanssa.

Silti tuli pari viitosta, koska tietoa ei jakseta/osata etsiä.

Luulin olleeni huono oppilas peruskouluaikana (lähinnä laiskuuden takia), mutta nykyoppilaisiin verrattuna olinkin suoranainen nero.

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettaja ei ole varmistanut käsitteiden ymmärtämistä oppitunneilla? Se kuuluu opettajan tehtäviin. Ei riitä, että sanoo materiaaleista löytyvän. Kaikki eivät edelleenkään ole itseohjautuvia.

Kokeissahan se juuri varmistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat eivät enää juttele lastensa kanssa. Kaikki selaavat vain yhdessä kännykkää.

Tätä minäkin ajattelen. Ei liikuta yhdessä luonnossa eikä ilmeisesti lueta lapsille edes satuja ja kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ymmärtäneet lukiolaiset mitä ovat fröökynä, rätinki, porstua tai seslonki. En tiedä miten pärjäävät elämässään.

Tämä oli kai ironiaa? Kirjoja eri aikakausilta lukemalla sanavarasto kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettaja ei ole varmistanut käsitteiden ymmärtämistä oppitunneilla? Se kuuluu opettajan tehtäviin. Ei riitä, että sanoo materiaaleista löytyvän. Kaikki eivät edelleenkään ole itseohjautuvia.

Kokeissahan se juuri varmistetaan.

Meillä oli pistokokeita ennen varsinaista koetta. Ei niitä varsinaisia kokeita enää käyty jälkeenpäin läpi. Ei sen jälkeen enää varmistettu, tuliko asiat selviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettaja ei ole varmistanut käsitteiden ymmärtämistä oppitunneilla? Se kuuluu opettajan tehtäviin. Ei riitä, että sanoo materiaaleista löytyvän. Kaikki eivät edelleenkään ole itseohjautuvia.

Kokeissahan se juuri varmistetaan.

Koulussako opiskellaan vain kokeiden vuoksi? Ennen tavoite oli elämässä pärjäämisessä.

Nykyään ei vissiin saa enää nolata oppilaita koko luokan edessä ja kysellä asioita ex-tempore opetuksen lomassa. Sitten nälviä ja vittuilla päälle, jos oppilas meni lukkoon. Tämä varmisti ainakin itsellä, että asiat tuli ainakin suunnilleen opeteltua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettaja ei ole varmistanut käsitteiden ymmärtämistä oppitunneilla? Se kuuluu opettajan tehtäviin. Ei riitä, että sanoo materiaaleista löytyvän. Kaikki eivät edelleenkään ole itseohjautuvia.

Kokeissahan se juuri varmistetaan.

Koulussako opiskellaan vain kokeiden vuoksi? Ennen tavoite oli elämässä pärjäämisessä.

Ei lapset ja nuoret sellaista osaa ajatella. Ne asiat pyritään oppimaan juuri ja juuri siten, että saadaan kokeesta vitonen. Sitten kokeen jälkeen ne unohdetaan. Näin oli ainakin ysärillä.

Hämmennä heitä lisää ja pyydä selittämään mitä tarkoittaa: tukkien uitto, niittäminen, kylvö, karjakeittiö ja laidun.

Eihän se kännykkä sinällään mitään oppimistaitojen kehittymistä estä. Kännykkä vain vie sen ajan minkä pitäisi käyttää opiskeluun.

Oiskohan opettajalla peiliin katsomisen paikka?

Vierailija kirjoitti:

Oiskohan opettajalla peiliin katsomisen paikka?

Aika monella opettajalla ainakin olisi. On toki niitä harvoja jotka osaavat asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Omasta koulukokemuksesta, jos opettaminenkin on tylsän puoleista, ei sitä mitään mieleen jääkkään-tossa kirja, lue siitä ja katso piirroskuvat. Vähän mielikuvitusta siihen opettamiseen vaikka kuvan kera, et kattokaa miten iso siirtolohkare tossa lähimetsässä on. Metsäretkelle: katsokaa mikä siirtolohkare niin iso ettei päälle pysty kiipeämään, sit tämä pikkunen tässä on puro, testatkaa pääsettekö hyppäämällä yli. Sit otetaan tästä tää lippusiima ja tehdään hehtaarin kokonen rajaus, kaikki mukaan.

Tai sit jos on retkeilty, ei oo kehdattu kieltää ettei puhelimia mukaan ettei lapset ja vanhemmat vaan suutu. 

Eipä metsäretket oikein onnistu kaupunkikouluissa, vallankaan sellaiset, että vastaan tulisi siirtolohkareita yms. 

Maantieto on varmaan yksi oppiaineista, joihin on ysiluokkalaisten vaikea motivoitua. Mutta tuollaista tietämättömyyttä tavallisten sanojen ja käsitteiden suhteen on vaikea ymmärtää. 

Vierailija kirjoitti:

Hämmennä heitä lisää ja pyydä selittämään mitä tarkoittaa: tukkien uitto, niittäminen, kylvö, karjakeittiö ja laidun.

Keksi, viikate, sirppi, reki, resla, varikeittiö, pilttuu.

Vierailija kirjoitti:

Olen rakennusinsinööri. Valmistuin 1980-luvulla. 

Opettaja kysyi yhdeltä insinöörioppilastytöltä, mikä on ruuvi. Ei tiennyt. Kysyi vielä jotain muuta tavallista. Ei tiennyt. 

Jälkeenpäin sanoi jäkeltyneensä niin paljon, että ei muistanut. Häntä nolotti. Kyllä hän valmistui. 

Minä olen todella paha jännittäjä ja sosiaalisessa tilanteessa saatan unohtaa oman nimeni. Kerran työpalaverissa en muistanut omaa ammattiani. Lukiossa en osannut nimetä voikukkaa, kun opettaja yllättäen kysyi. Ei se aina ole tyhmyyttä.