Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi opettaja ei ole varmistanut käsitteiden ymmärtämistä oppitunneilla? Se kuuluu opettajan tehtäviin. Ei riitä, että sanoo materiaaleista löytyvän. Kaikki eivät edelleenkään ole itseohjautuvia.
Kokeissahan se juuri varmistetaan.
Koulussako opiskellaan vain kokeiden vuoksi? Ennen tavoite oli elämässä pärjäämisessä.
Niin moni oppilas juuri tekee:kokeesta hyvä arvosana. "Emme opiskele koulua vaan elämää varten."
Vierailija kirjoitti:
Omasta koulukokemuksesta, jos opettaminenkin on tylsän puoleista, ei sitä mitään mieleen jääkkään-tossa kirja, lue siitä ja katso piirroskuvat. Vähän mielikuvitusta siihen opettamiseen vaikka kuvan kera, et kattokaa miten iso siirtolohkare tossa lähimetsässä on. Metsäretkelle: katsokaa mikä siirtolohkare niin iso ettei päälle pysty kiipeämään, sit tämä pikkunen tässä on puro, testatkaa pääsettekö hyppäämällä yli. Sit otetaan tästä tää lippusiima ja tehdään hehtaarin kokonen rajaus, kaikki mukaan.
Tai sit jos on retkeilty, ei oo kehdattu kieltää ettei puhelimia mukaan ettei lapset ja vanhemmat vaan suutu.
Ai että. Ysiluokkalaiset varmaan arvostaa tälläisiä päiväkoti-ikäisten metsäretkiä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta koulukokemuksesta, jos opettaminenkin on tylsän puoleista, ei sitä mitään mieleen jääkkään-tossa kirja, lue siitä ja katso piirroskuvat. Vähän mielikuvitusta siihen opettamiseen vaikka kuvan kera, et kattokaa miten iso siirtolohkare tossa lähimetsässä on. Metsäretkelle: katsokaa mikä siirtolohkare niin iso ettei päälle pysty kiipeämään, sit tämä pikkunen tässä on puro, testatkaa pääsettekö hyppäämällä yli. Sit otetaan tästä tää lippusiima ja tehdään hehtaarin kokonen rajaus, kaikki mukaan.
Tai sit jos on retkeilty, ei oo kehdattu kieltää ettei puhelimia mukaan ettei lapset ja vanhemmat vaan suutu.
Ai että. Ysiluokkalaiset varmaan arvostaa tälläisiä päiväkoti-ikäisten metsäretkiä :D
Tunsin opettajan, joka ei osannut pitää kuria ja vei hälisevän luokan metsäretkille.
Vierailija kirjoitti:
Nuorten puheita kuunnellut. Opettaja kertoo totuuden nykyisistä kullan muruista. Koulu ei voisi vähempää kiinnostaa.
Minua alkoi kiinnostaa koulu vasta AMK:ssa kun ala oli kiinnostava. Esimerkiksi historian ja maantiedon tietämykseni on aivan ala-arvoinen, koska en ole kokeen jälkeen näitä tietoja tarvinnut ja aikoinani opettelin nämä asiat siten, että pääsin juuri ja juuri läpi kokeista. Enkä ollut ainoa. Ei 90-luvun nuoret sen innokkaampia koulunkäyjiä olleet.
Saako nykyään kokeen aikana kysellä vastauksiin liittyviä asioita?
Ap tässä: Asiat on käyty tunneilla ja vielä havainnollistaen. Esimerkiksi siirtolohkareista on näytetty kuvia ja niiden syntytapa on käyty läpi. Maalla ollaan, mutta siitä ei ole hyötyä enää. Oppilaat kun eivät käy enää vanhempiensa kanssa ulkona. Maisemaan liittyvät käsitteet jäävät silloin kertautumatta.
Lisää sanoja: Niemi ja salmi.
Päättelytaidot ovat myös kadonneet viimeisen viiden vuoden aikana. Sanan salmi voisi päätellä keskeisestä paikannimestä tässä ihan lähellä. Ei vaan onnistu enää tuokaan.
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään kokeen aikana kysellä vastauksiin liittyviä asioita?
Nykyään on pakko antaa kysellä. Muuten kokonaiset tehtävät jäävät tekemättä.
"Et sitten lukenut, että kaikki on ollut oppimateriaaleissa, ja että ne on yhdessä käyty läpi?"
Se että joku sana esiintyy oppimateriaalissa ei ole sama asia kuin että se olisi niissä varsinaisesti selitetty.
sitä se on tehnyt kun kouluissa siirryttiin pelkkään kasvisruokaan ja jätettiin liha pois, aivot eivät saa tarvitsemiaan rakennusaineita ja se näkyy nuorissa ja lapsissa... ei ihme että PISA tulokset laskevat vuosittain...
erityisluokalla minun piti kouluavaustajana 2 vuotta sitten antaa aina laiskalle oppilaalle oikeast vastaukset kokeeseen, että saisi edes 5-6 eikä tule hylky, näin erityisluokan opettaja (epäpätevä) minua ohjeisti
sanoin aina etttä "laitappa siihen vaikka...." ja oikea vastaus
ja kaikilla oli kännykkä jota räpläsivät koko ajan
toisella erityisluokalla oli ihan erilainen kuri, KELLÄÄN ei saanut olla kännykkää ja pojat oli siihen oppineet. ei kukaan valittanut.
sama koulu.
Amisope täällä. Allekirjoitan täysin, että sanavarasto on aivan retuperällä. Aloittajan mainitsema varhainen aiheutti kysymystulvan juuri lähettämissäni toimintaohjeissa. Kolmasosa ei tiennyt mitä tarkoittaa varhainen aamu.
Koko ajan tunnilla puhuessani tulee sellaisia "tyhjiä ilmeitä", joista tietää, että nyt pitää puhua vielä parempaa ja yksinkertaisempaa selkosuomea. Lyhyitä lauseita, ei adjektiiveja. Kirjoittaminen ei onnistu nykyään lainkaan, hitaasti tuotetaan yksittäisiä tikkukirjainlauseita.
"Asiat on käyty tunneilla ja vielä havainnollistaen. Esimerkiksi siirtolohkareista on näytetty kuvia ja niiden syntytapa on käyty läpi."
Eli kyse ei ole siis siitä että nämä sanat olisivat oppilaillesi ihan uusia vaan sinä et siis ole niitä kyennyt opettamaan niin että ne olisivat oppilaille jääneet päähän.
Sepä se ongelma onkin. Päähän ei enää jää mitään, koska aivot ovat muokkautuneet oppimiskyvyttömiksi. Kouluopetus ei mitenkään pysty tuottamaan sitä dopamiinivirtaa, jonka esimerkiksi nopeatempoiset videot saavat aikaan.
ketä auttaa elämässä joku siirtolohkareisen syntytarina? tai evoluutiohöpötys? ei ketään
Vierailija kirjoitti:
Näihin vain opettaja vastaa, että "asia kuuluu koealueeseen. Jos et tiedä, niin se on voivoi. Sitten vaan ota nelonen ja uusi".
Opettajana tuntisin vastuukseni nimenomaan antaa nelonen ja laittaa uusimaan. Laajemmin tehtynä jättää luokalle. Parempi yksi vuosi uudestaan kuin huonosti koko alkuelämä. Kiltteys ei aina ole se mikä on parhaaksi toiselle. Sivusta
Vierailija kirjoitti:
"Asiat on käyty tunneilla ja vielä havainnollistaen. Esimerkiksi siirtolohkareista on näytetty kuvia ja niiden syntytapa on käyty läpi."
Eli kyse ei ole siis siitä että nämä sanat olisivat oppilaillesi ihan uusia vaan sinä et siis ole niitä kyennyt opettamaan niin että ne olisivat oppilaille jääneet päähän.
Tai sitten opettaja ei vain saa aiheesta tarpeeksi kiinnostavaa niin että kukaan jaksaisi keskittyä kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Amisope täällä. Allekirjoitan täysin, että sanavarasto on aivan retuperällä. Aloittajan mainitsema varhainen aiheutti kysymystulvan juuri lähettämissäni toimintaohjeissa. Kolmasosa ei tiennyt mitä tarkoittaa varhainen aamu.
Koko ajan tunnilla puhuessani tulee sellaisia "tyhjiä ilmeitä", joista tietää, että nyt pitää puhua vielä parempaa ja yksinkertaisempaa selkosuomea. Lyhyitä lauseita, ei adjektiiveja. Kirjoittaminen ei onnistu nykyään lainkaan, hitaasti tuotetaan yksittäisiä tikkukirjainlauseita.
Ennen kuin haukkuu nuorta sukupolvea liikaa niin kannattaa muistaa että nämä osaamattomat lapset ovat meidän nykyisen aikuisikäluokan lapsia ja meidän kasvattamiamme. Mikä sitten aiheuttaa sen että meidän lapsemme eivät enää saa laajaa sanavarastoa? Olemmeko me keskustelleen heidän kanssaan muusta kuin vain ihan arkisista asioista, olemmeko itse arvostaneet tietoa ja sivistystä, olemmeko lukeneet heille vai olemmeko itsekin olleet vain nenä kiinni klännykässä ja luulleet että lapsemme oppivat laajan sanavaraston ihan vain itsestään?
Vierailija kirjoitti:
ketä auttaa elämässä joku siirtolohkareisen syntytarina? tai evoluutiohöpötys? ei ketään
Vaikkapa kesämökkitonttia hankkiva tai viemärilinjaa suunnitteleva voi hyötyä siirtolohkareen ja peruskallion erottamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta koulukokemuksesta, jos opettaminenkin on tylsän puoleista, ei sitä mitään mieleen jääkkään-tossa kirja, lue siitä ja katso piirroskuvat. Vähän mielikuvitusta siihen opettamiseen vaikka kuvan kera, et kattokaa miten iso siirtolohkare tossa lähimetsässä on. Metsäretkelle: katsokaa mikä siirtolohkare niin iso ettei päälle pysty kiipeämään, sit tämä pikkunen tässä on puro, testatkaa pääsettekö hyppäämällä yli. Sit otetaan tästä tää lippusiima ja tehdään hehtaarin kokonen rajaus, kaikki mukaan.
Tai sit jos on retkeilty, ei oo kehdattu kieltää ettei puhelimia mukaan ettei lapset ja vanhemmat vaan suutu.
Ai että. Ysiluokkalaiset varmaan arvostaa tälläisiä päiväkoti-ikäisten metsäretkiä :D
Se on aivan sama mitä ne penikat arvostaa. Eivät tiedä asioista tarpeeksi että heiltä kannattaa kysyä. Sivusta
Nuorten puheita kuunnellut. Opettaja kertoo totuuden nykyisistä kullan muruista. Koulu ei voisi vähempää kiinnostaa.