Lue keskustelun säännöt.
Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
22.04.2024 |
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
"Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari."
No sinällään suurin osa aikuisista tietää suunnilleen mitä nuo tarkoittavat mutta jos on tarkoitus tietää niille joku tarkka määritelmä niin onkin jo paljon vaikeampaa.
Esim. mikä nyt on ihan tarkasti ottaen niitty? Millainen kasvusto sillä on ja millainen ei? Tai missä menee ison kiven ja siirtolohkareen raja? Tai mikä on puron ja pienen joen ero? Milloin maasto tai luonto on karu ja milloin sitten ei enää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä "parempi" eli vanhempi sukupolvi uskoo kaiken mitä aapee kirjoitti. :D
Jaahas, taitavat tarvita uuden opettajan, joka osaa opettaa nuo asiat hieman paremmin.
Minä en tiedä mikä on maisema-alue.
t fil maist
Vierailija kirjoitti:
Eikös jotkut vieläpä kertoneet että monissa kokeissa saa oppikirjat olla esillä? Eli saa katsoa vastaukset sieltä ja kännykästä...
Minun mielestä tämä ei ole huono asia. Työelämässä täytyy osata etsiä itsenäisesti tietoa, eikä kaikkea tarvitse/voi muistaa ulkoa. Nuorista kollegoista olen huomannut sen, että he odottavat, että kaikki tietotaito vain kaadetaan päähän. Sitten kun neuvotaan etsimään tietoa paikasta x, se jätetään tekemättä, koska asia pitäisi heidän mielestään opettaa kädestä pitäen ja mitään ei suostuta itse opettelemaan kirjallisia ohjeita apuna käyttäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tämä minua koulussa aikanaan nyppi tosi pahasti. Monia sanoja käytetiin ikänkuin itsestäänselvinä eikä niitä selitetty oikeasti. Jos et tuntenut sanaa niin yritit vain jotenkin ymmärtää mitä puhuttiin mutta kysyä ei uskaltanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tunneilla oikein on tehty, jos asioita ei ole käyty läpi?
Varmaan ryhmätöitä.
Näitä. Joka ryhmään aina yksi hyvä oppilas, yksi vetelys ja yksi, joka ei ole koskaan paikalla. Saadaan siis ryhmätyöstä vähintään kasi ja niin pääsi taas yhden reippaan ansiosta kaksi muuta luokalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi olla opettajalle yllätys, koska edellinen opittu on käyty läksyjen kuulustelussa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä "parempi" eli vanhempi sukupolvi uskoo kaiken mitä aapee kirjoitti. :D
Ei tuossa mitään omituista ole, koettu on, oppilaiden totaalinen tyhmentyminen.
Emmää löydä vastausta.
Etsipä sivun toisesta kappaleesta.
Emmää löydä.
Etsi sivun toisen kappaleen viidenneltä riviltä.
Emmää löydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole lukeneet läksyjään eikä edes kokeeseen.
Se jäi monelta aikoinaan tekemättä mutta silti perusasiat tiedettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari."
No sinällään suurin osa aikuisista tietää suunnilleen mitä nuo tarkoittavat mutta jos on tarkoitus tietää niille joku tarkka määritelmä niin onkin jo paljon vaikeampaa.
Esim. mikä nyt on ihan tarkasti ottaen niitty? Millainen kasvusto sillä on ja millainen ei? Tai missä menee ison kiven ja siirtolohkareen raja? Tai mikä on puron ja pienen joen ero? Milloin maasto tai luonto on karu ja milloin sitten ei enää?
Luulen, että kyse oli siitä, että kys. sanat esiintyivät tehtävänannossa, eikä näin ollen oppilas ymmärrä tehtävänantoa, kun ei ymmärrä sanaa.
Ja vaikka olisinkin käsittänyt asian väärin: kyllä niitty ja siirtolohkare on tuon ikäisille varmasti opetettu määritelmineen, minullekin, ja sinulle, vaikkemme sitä enää ulkomuistista osaa. Noille lapsille sen pitäisi olla ajankohtaista tietoa.
Miksi opettaja ei ole varmistanut käsitteiden ymmärtämistä oppitunneilla? Se kuuluu opettajan tehtäviin. Ei riitä, että sanoo materiaaleista löytyvän. Kaikki eivät edelleenkään ole itseohjautuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös jotkut vieläpä kertoneet että monissa kokeissa saa oppikirjat olla esillä? Eli saa katsoa vastaukset sieltä ja kännykästä...
Hmm, joskus muinoin oppilailla sai olla kirjat ja vihot kokeessa mukana. Suurin osa ei ollut lukenut kotona riviäkään, ja niinpä koe meni heiltä niin sanotusti "penkin alle".
Meillä aikoinamme oli joitakin kokeita, joissa sai pitää oppikirjat ja muistiinpanot mukana. Huomattavaa oli se, että tulokset olivat suurin piirtein samat kuin niissäkin kokeissa, joissa sai pitää mukana vain omaa päätään.
Se, että nykyisin jokaisella on kädessään jättikokoinen tietopankki, ei mitenkään takaa sitä, että sieltä löydettäisiin tai jaksettaisiin etsiä kulloinkin tarvittava tieto.
Olen rakennusinsinööri. Valmistuin 1980-luvulla.
Opettaja kysyi yhdeltä insinöörioppilastytöltä, mikä on ruuvi. Ei tiennyt. Kysyi vielä jotain muuta tavallista. Ei tiennyt.
Jälkeenpäin sanoi jäkeltyneensä niin paljon, että ei muistanut. Häntä nolotti. Kyllä hän valmistui.
Ovatko nämä oppilaat nauttineet jo 10 kuukauden ikäisestä lähtien siitä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta?
Ei siellä keretä kerryttämään sanavarastoa kun koittavat pitää mukulat vain hengissä.
Kotihoidontukea pitäisi korottaa reilusti ja kannustaa vanhempia olemaan lasten kanssa kotona mahdollisimman pitkään. Ei esim. 2-vuotias tarvitse mitään päivähoitoa virikkeiden vuoksi. Kerho kerran viikossa riittää, loput hoituu kotona perusarjella. Kirjojen lukua lapselle, värittelyä, leikkimistä, sylissä oloa ja ulkoilua.
"Maalaiskoulussa" nuo käsitteet ovat kyllä tuttuja oppilaille.
Vierailija kirjoitti:
Olemme niin pulassa. Kun Tik Tok on ajanviete ja tekoäly tekee läksyt, perusasiat jäävät oppimatta.
Olen itse Zoomer joten mitään boomeria ei tarvitse sanoa
Opetan itse yliopistossa ja ihan sama meno. Tentissä saa olla kirjat ja netti/älylaitteet, mutta vastaukset on silti puuta heinää, Harkkojen kysymyksiä ja ohjeita ei lueta kunnolla, vaan heti sännätään hakemaan vastaus tekoälyltä. Yllätys sitten, ettei vastannut ollenkaan siihen mitä tehtävässä oikeasti kysyttiin. Jos ohjeissa kieltää erityisesti jotain, niin aivan varmasti moni tekee juuri kuelletyllä tavalla. He eivät jaksa lukea tai ymmärrä ohjeita, vaikka ne olisivat kuinka selkokielellä. Romahdus on ollut nopea.
Etkö ole pitänyt pistokokeita? Ei kaikkea aina voi laittaa somen piikkiin. Jotkut lapset ovat vain laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Minä en lapsena käyttänyt somea, mutta läksyjen tekeminen ja lukuläksyjen lukeminen ei yksinkertaisesti kiinnostanut, eikä vanhemmat huolehtineet asiasta.
Luonnollista "kehittymistä" :D