Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin ostaa metsää, mutta jättää sen täysin luonnontilaan. Miksi metsää täytyy hoitaa?
20.04.2024 |
Kysymys otsikossa. Siis miten metsät on pärjänneet jo kauan ihmistä tällä planeetalla, jopa dinosaurusten aikaan? Miksi ja miten metsää hoidetaan?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Älä osta ainakaan Ylöjärveltä! Kunta kaavoittaa kuitenkin asuinalueeksi (jo olemassa olevien asukkaiden vastalauseista huolimatta). Saat sitten valita, rakennatko paikalle vaadittavan infran vai annatko kunnan ostaa maan pilkkahintaan. Mitään luontoarvoja tämä kunta ei kunnioita.
Onpas idio o tti kunta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsän voi myös lahjoittaa Luonnonperintösäätiölle, jos kuolet metsän omistus saattaa siirtyä ei niin älylliselle sukulaiselle joka hakkauttaa metsän piloille eli perintö suojelua varten kannattaa kirjoittaa jo nyt.
Luonnonperintösäätiö vaihtaa perintömetsiä sellaisten metsänomistajien kanssa, joilla on vanhaa metsää, mutta jotka eivät halua luopua siitä korvauksetta. Aika moni tuolle säätiölle annettu metsä on hakattu uuden omistajan toimesta.
Epäilenpä vähän. Ei niitä perintömetsiä säätiölle joka kunnasta löydy. Ja aika harva haluaa vaihtaa oman lohkonsa toisella puolella Suomea olevaan. Ei näitä vaihtoja ainakaan paljon tehdä.
Ja miksi luulet, ettei hakkuuintoinen vain hakkaisi omaa metsäänsä sen sijaan että vaihtaa sen ensin toiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidettu metsä "yhden/kahden lajin puupelto" tuottaa paremmin kuin hoitamaton luonnontilassa oleva ryteikkö.
Menepä katsomaan niitä ryteikköjäsi kansallispuistoihin. Seitsemisen multiharjusta, Pyhä-Häkin Mastomäestä ja Sipoonkorven eniten kiintokuutioita Suomessa sisältävistä vanhan metsän lohkoista voit aloittaa.
Ne on myös aika lahoja, jos sillä nyt mitään merkitystä on. Kuutioita on paljon, koska esim. Sipoonkorpi oli vielä viime vuosituhannella hoidettua talousmetsää.
Lahot puut on juuri tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle ja monille eliölajeille.
Jos lahoa puuta on 95% puuaineksesta, niin monimuotoisuuden kriteerit eivät täyty. Minusta on kummallista, että suomalaisten mielestä nimenomaan lahottajat ja lahoa puuainesta tarvitsevat eliöt ovat erityisen tärkeitä, vaikka niille on metsässä kuin metsässä riittävästi elintilaa toisin kuin vaikka harvennusmetsien eliöstöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei täydy hoitaa. Metsäsi olisi suojelumetsä. Sun pitäisi vielä saada sille suojelustatus, että pysyy tuollaisena. Siihen on tietyt kriteerit, metsän täytyy olla tarpeeksi vanha, monimuotoinen tms. Hyvä idea!
Höpsis, ei se mitään suojelustatusta tarvitse, metsälle ei ole pakko tehdä yhtään mitään ilman valtiolta haettavia korvauksiakaan. Anna metsän olla omillaan 20 vuotta ja huomaat, että siellä ei ole kiva liikkua, siitä ei ole tulossa ihanaa sammalpeitteistä aluetta, vaan siellä on kaikenlaista tuulenkaadoista pystyynkuolleisiin puihin, ei polkuja eikä varpukasvejakaan. Mutta se on sun oma suojelumetsä, josta joku ohikulkija voi tehdä vaikka oman kaatopaikkansa huomatessaan, että täällä ei käy kukaan.
Tottakai tarvitsee suojestatuksen. Apn jälkeen metsä periytyy sukulaisille ja mitäpä luulet, että he tekevät? On myös esimerkkejä, että ihminen on joutunut vanhana edunvalvontaan ja metsä laitetaan heti ensimmäisenä myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei metsää ole pakko "hoitaa" muuten kuin hakkuun jälkeen. Eli jos edellisestä hakkuusta on tarpeeksi aikaa voi sen antaa olla siinä tilassa kuin on.
Mikä on se taho mikä pakottaa sut hoitamaan omistamaasi metsää jos olet sen hakkuuttanut sileäksi? Mikä on seuraus jos et tee omistamassasi metsässä mitään hoitotoimenpiteitä? Niinpä, ei seuraa mitään.
Metsälaki, sen noudattamista valvoo Suomen metsäkeskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidettu metsä "yhden/kahden lajin puupelto" tuottaa paremmin kuin hoitamaton luonnontilassa oleva ryteikkö.
Kyllä nuo puupellot ovat ensimmäiset, jotka joku uusi tuholainen hävittää, kun ilmastonmuutos tästä vähän etenee. Vanhassa metsässä on monimuotoisuutta ja resilienssiä.
Vanhassa metsässä ne puut ovat valmiiksi tiensä päässä, puupellolla (noin 8 eri puulajin metsissä siis, vanhoissa metsissä saa etsimällä etsiä, että löytää hehtaarilta yli 4 puulajia) lajikirjo on laajempi ja joku lajeista selviää muita paremmin. Vanhat metsät on siitä ihania, että ne konkreettisesti tekevät jo nyt kuolemaa.
Näytä minulle kahdeksan puulajin puupelto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsän voi myös lahjoittaa Luonnonperintösäätiölle, jos kuolet metsän omistus saattaa siirtyä ei niin älylliselle sukulaiselle joka hakkauttaa metsän piloille eli perintö suojelua varten kannattaa kirjoittaa jo nyt.
Luonnonperintösäätiö vaihtaa perintömetsiä sellaisten metsänomistajien kanssa, joilla on vanhaa metsää, mutta jotka eivät halua luopua siitä korvauksetta. Aika moni tuolle säätiölle annettu metsä on hakattu uuden omistajan toimesta.
Epäilenpä vähän. Ei niitä perintömetsiä säätiölle joka kunnasta löydy. Ja aika harva haluaa vaihtaa oman lohkonsa toisella puolella Suomea olevaan. Ei näitä vaihtoja ainakaan paljon tehdä.
Ja miksi luulet, ettei hakkuuintoinen vain hakkaisi omaa metsäänsä sen sijaan että vaihtaa sen ensin toiseen?
Koska kuolinpesä. Kun kolme haluaa lahjoittaa ja kolme haluaa hoitaa, niin silloin ratkaisuna on usein vaihtomaa. Ei se Luonnonperintösäätiölle lahjoitetun metsän tarvitse olla samassa kunnassa kuin vaihtometsän.
Lisäksi säätiöiden tullessa verotuksen piiriin pitää Luonnonperintösäätiön saada varoja, joilla kattaa saamansa testamenttituotot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidettu metsä "yhden/kahden lajin puupelto" tuottaa paremmin kuin hoitamaton luonnontilassa oleva ryteikkö.
Kyllä nuo puupellot ovat ensimmäiset, jotka joku uusi tuholainen hävittää, kun ilmastonmuutos tästä vähän etenee. Vanhassa metsässä on monimuotoisuutta ja resilienssiä.
Vanhassa metsässä ne puut ovat valmiiksi tiensä päässä, puupellolla (noin 8 eri puulajin metsissä siis, vanhoissa metsissä saa etsimällä etsiä, että löytää hehtaarilta yli 4 puulajia) lajikirjo on laajempi ja joku lajeista selviää muita paremmin. Vanhat metsät on siitä ihania, että ne konkreettisesti tekevät jo nyt kuolemaa.
Epäilen, että et ole biologi, etkä alan asiantuntija. Ehkä olet tutustunut metsäyhtiöiden propagandaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pyytänyt äidiltä, että jättää mulle metsänsä ja antaa rahat muille lapsille. Kyseessä pläntti jossa ei ole tehty mitään ainakaan 70 vuoteen ja aion säilyttää sen luonnontilaisena koko oman eliniän ja testamentata sitten suojeltavaksi. Muut sisarukset olisi heti myymässä puut.
Ja metsänhoitoyhdistys tai ministeriö ei ole puuttunut asiaan. Noin vanhassa metsässä ei ole muuten enää mitään myytävää.
Ei ole tullut tietoa mistään tuollaisesta. Hyvä vaan jos ei ole myytävää. Saa öttiäiset ryömiä. On sellainen niemipalsta joka työntyy isoon järveen, tiedä sitten vaikuttaako luokitteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei täydy hoitaa. Metsäsi olisi suojelumetsä. Sun pitäisi vielä saada sille suojelustatus, että pysyy tuollaisena. Siihen on tietyt kriteerit, metsän täytyy olla tarpeeksi vanha, monimuotoinen tms. Hyvä idea!
Höpsis, ei se mitään suojelustatusta tarvitse, metsälle ei ole pakko tehdä yhtään mitään ilman valtiolta haettavia korvauksiakaan. Anna metsän olla omillaan 20 vuotta ja huomaat, että siellä ei ole kiva liikkua, siitä ei ole tulossa ihanaa sammalpeitteistä aluetta, vaan siellä on kaikenlaista tuulenkaadoista pystyynkuolleisiin puihin, ei polkuja eikä varpukasvejakaan. Mutta se on sun oma suojelumetsä, josta joku ohikulkija voi tehdä vaikka oman kaatopaikkansa huomatessaan, että täällä ei käy kukaan.
Tottakai tarvitsee suojestatuksen. Apn jälkeen metsä periytyy sukulaisille ja mitäpä luulet, e
Mikä suojelustatus säilyttää omistusoikeuden, mutta edellyttää perikunnalta hakkuista pidättäytymistä? Nuo vapaaehtoiset suojelut ei ole sellaisia.
No lue Julia Thurenin instaa. Osti juuri metsää vain pitääkseen sen luonnontilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku väitti Luonnonperintösäätiön vaihtavan jo suojeltuja metsiä toisiin niin ei pidä paikkaansa. Sinne lahjoitetut tai myydyt metsät myös pysyvät suojeltuina. Metso suojelujärjestön alueita olen kyllä kuullut myydyn vaikka ovat suojelussa.
Vierailija kirjoitti:
Jos lahoa puuta on 95% puuaineksesta, niin monimuotoisuuden kriteerit eivät täyty.
Jos jollain eliöstöllä on tässä maassa asiat hyvin niin "harvennusmetsien eliöstöllä" Hiukan tosin ihmettelen kun en biologina ole tuollaisesta eliöstöstä koskaan kuullutkaan. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidettu metsä "yhden/kahden lajin puupelto" tuottaa paremmin kuin hoitamaton luonnontilassa oleva ryteikkö.
Kyllä nuo puupellot ovat ensimmäiset, jotka joku uusi tuholainen hävittää, kun ilmastonmuutos tästä vähän etenee. Vanhassa metsässä on monimuotoisuutta ja resilienssiä.
Vanhassa metsässä ne puut ovat valmiiksi tiensä päässä, puupellolla (noin 8 eri puulajin metsissä siis, vanhoissa metsissä saa etsimällä etsiä, että löytää hehtaarilta yli 4 puulajia) lajikirjo on laajempi ja joku lajeista selviää muita paremmin. Vanhat metsät on siitä ihania, että ne konkreettisesti tekevät jo nyt kuolemaa.
Näytä minulle kahdeksan puulajin puupelto!
Käytännössä mikä tahansa noin 50v talousmetsä, joka kasvaa lehtomaisella tai tuoreella kankaalla. Niissä kasvaa eteläisessä Suomessa kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua, haapaa, tuomia, pihjalaa, leppää, ehkä pari katajaa, jossain jopa tammia. Lehtipuut tunkevat riittävän rehevillä mailla sinne, missä on valoa eikä niitä taimikonhoidossa tai harvennuksissa poisteta.
Muista, että pienikin puu on osa talousmetsää, ei vain vanhan metsän oikku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidettu metsä "yhden/kahden lajin puupelto" tuottaa paremmin kuin hoitamaton luonnontilassa oleva ryteikkö.
Kyllä nuo puupellot ovat ensimmäiset, jotka joku uusi tuholainen hävittää, kun ilmastonmuutos tästä vähän etenee. Vanhassa metsässä on monimuotoisuutta ja resilienssiä.
Vanhassa metsässä ne puut ovat valmiiksi tiensä päässä, puupellolla (noin 8 eri puulajin metsissä siis, vanhoissa metsissä saa etsimällä etsiä, että löytää hehtaarilta yli 4 puulajia) lajikirjo on laajempi ja joku lajeista selviää muita paremmin. Vanhat metsät on siitä ihania, että ne konkreettisesti tekevät jo nyt kuolemaa.
Epäilen, että et ole biologi, etkä alan asiantuntija. Ehkä olet tutustunut metsäyhtiöiden propagandaan.
Olen metsänomistaja, jolla ei ole varaa olla hoitamatta metsiään. Ilolla katselen naapurin ns. vanhaa metsää, joka oikeastaan on vasta 40v hoitamaton kuusikko, mutta omistajalleen rakas ikimetsä. En henno kertoa, että olen ollut sitä istuttamassa. Siellä muuten ei kasta kuin kuusta, koivuja, haapaa ja leppää.
Vierailija kirjoitti:
Joku väitti Luonnonperintösäätiön vaihtavan jo suojeltuja metsiä toisiin niin ei pidä paikkaansa. Sinne lahjoitetut tai myydyt metsät myös pysyvät suojeltuina. Metso suojelujärjestön alueita olen kyllä kuullut myydyn vaikka ovat suojelussa.
Luonnonperintösäätiö myy lahjoitusmetsiä, Metsossa alueet pysyvät alkuperäisellä omistajallaan, ellei tämä halua niitä myydä.
Setämiehet kyllä tietää ja osaa, paremmin kuin luonto itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lahoa puuta on 95% puuaineksesta, niin monimuotoisuuden kriteerit eivät täyty.
Jos jollain eliöstöllä on tässä maassa asiat hyvin niin "harvennusmetsien eliöstöllä" Hiukan tosin ihmettelen kun en biologina ole tuollaisesta eliöstöstä koskaan kuullutkaan. :D
Se johtuu siitä, että et ole metsäbiologi. Oletko ihan tosissasi kuvitellut, että vain vanhassa metsässä on elämää?
'Iän kaikki on haettu rakennuspuut luonnonmetsästä'.
Miten haet rakennuspuuta metsästä, jos puita ei saa kaataa?
Vanhassa metsässä ne puut ovat valmiiksi tiensä päässä, puupellolla (noin 8 eri puulajin metsissä siis, vanhoissa metsissä saa etsimällä etsiä, että löytää hehtaarilta yli 4 puulajia) lajikirjo on laajempi ja joku lajeista selviää muita paremmin. Vanhat metsät on siitä ihania, että ne konkreettisesti tekevät jo nyt kuolemaa.