Mä en usko, että kukaan haluaa olla vuosikymmeniä vaan kotiäiti

Vierailija kirjoitti:

Ahaa, okei. 

Sinusta siis kotiäidillä ei voi olla kunnianhimoa esim. siinä mielessä, että hoitaa kunnialla kodin ja lapset? Pyykit on aina pesty, lapset siistejä ja ruoka pöydässä, kun mies palaa töistä? Minä kuulun näihin vätyksiin, ja myönnän ettei työelämä ole koskaan tuntunut omalta. Mieheni taas on vanhanaikainen ja kokee kunnia-asiakseen elättää perheensä yksin, joten päätös kotiäitiydestä oli helppo. Järjestely on ollut sangen onnistunut, ja arki rullaa hyvin. Perheen ulkopuolisia tosin tuntuu kiukuttavan meidän ratkaisut, täällä palstalla haukutaan loiseksi + varoitellaan tulevan eläkkeen pienuudesta (koska kotiäitihän ei osaa laskea tai varautua..), miehen työpaikalla taas jotkut kokevat tärkeäksi ilmoittaa, miten eivät itse suostuisi vastaavaan kuvioon (nämä lähinnä nuorempia miehiä). 

En koe eläväni lasteni kautta, vaikka heidän kanssaan paljon aikaa vietänkin (okei, teini nyt viihtyy eniten hu

Nykyään ei yhtään saisi olla ihminen toiselle. Kaikki terveet ja hyvät tavat halveksitaan.

En mitenkään tuomitse kotiäitejä, se on jokaisen oma valinta, mutta en pidä kotiäiteyttä mitenkään erityisen vaativana suorituksena, koska samalla tavalla ne muutkin työssäkäyvät ihmiset joutuvat huolehtimaan niistä pyykeistä, kodin siivoamisesta ja lapsista usein rankankin työpäivän jälkeen. Osa näistä on vielä yksinhuoltaja-äitejä, jotka käyvät töissä ja tuon lisäksi pyykit on aina pesty, lapset siistejä ja ruoka lapsille pöydässä. 

Täysin samaa mieltä! Olkoon vain joku vain kotona, jos kerran haluaa ja siihen on taloudellinen mahdollisuus, mutta turha tulla mitään erityistä arvostusta siitä pyytämään. 

Vierailija kirjoitti:

Koska he voivat  ja haluavat.Miksipä muutenkaan.

Mutta eihän kenellekään kuulu olenko kotonani ja minkä vuoksi.

Vaikka eläisin h#orana mieheni kustannuksella, omasta halustani, ei sillä pitäisi olla mitään väliä sinulle.

On se jännä,kun jotkut ääliönaiset hyökkäävät kotiäitien" kimppuun "sanallisesti ja tulevat pauhaamaan kuinka väärin he tekevät.

Onhan se syntiä hoitaa nyt omat lapsensa, herranjumala sentään.

Oletko kuullut ikinä solidaarisuudesta?

Minulle aina sanotaan että olen h*ora koska elän mieheni siivellä eikä ole lapsia. Jännä juttu vaan että me olemme aseksuaaleja😆 Ainakaan seksistä ei mies minulle maksa ja tietääkseni se on h*oran määritelmä.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten täytyy olla todella kunnianhimoton omassa elämässään. Toki näitäkin on, jotka eivät osaa itse elää vaan elävät lapsien tai puolison kautta jotenkin ilman omaa persoonaansa, mutta vaikea kyllä jotenkin nykypäivänä ymmärtää kenenkään tekevän vapaaehtoisesti tuollaista valintaa tietäen sen vaikutukset. 

Tämä on jotenkin hassua, että tuollainen mielletään kunnianhimottomaksi tms. Jos taas olisi vaikka miljoonaperijä tai voittaisi jostain eurolotosta absurdin määrän rahaa, kukaan ei pitäisi erityisen kunnianhimottomana, jos päättäisi elellä varoillaan ilman työntekoa. Jostain syystä jos kuvio on se, että elannon lähde on puoliso, niin yhtäkkiä se ilman työtä vapaaehtoisesti eläminen onkin jotenkin paheksuttavaa ja huono valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia syntyy 1 - 1,5 vuoden välein, niin miten ehtii käydä töissä? Vai onko naiset pakotettu raskauteen?

Mä en paljoo kehuis, jos en ymmärrä.

Mitä alapeukutatte. 6 - 10 lapsen perheet eivät ole mikään harvinaisuus. (8 x 1,5 = 12 vuotta ja kolme vuotta hoitovapaata päälle)

Ihan tilastollisesti kyllä ovat harvinaisia jo neljän lapsen perheet, noista puhumattakaan. 

Tunnen perheen jossa on 7 lasta ja heillä on niitä tuttavapiirissään useampia. Ehkä Hesoissa on harvinaista.

 

Oulun seudulla paljon kymmenlapsisia perheitä. Olin aikoinaan riskiraskausosastolla harjoittelussa ja siellä oli yli nelikymppisiä 12. lapsen odottajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia syntyy 1 - 1,5 vuoden välein, niin miten ehtii käydä töissä? Vai onko naiset pakotettu raskauteen?

Mä en paljoo kehuis, jos en ymmärrä.

Mitä alapeukutatte. 6 - 10 lapsen perheet eivät ole mikään harvinaisuus. (8 x 1,5 = 12 vuotta ja kolme vuotta hoitovapaata päälle)

Ihan tilastollisesti kyllä ovat harvinaisia jo neljän lapsen perheet, noista puhumattakaan. 

Maksumuurin takans mutta otskosta selviää.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002830182.html

Ihminen tekee sitä, mikä hänestä tuntuu hyvältä. Kunnioitan sekä heitä, ketkä rakentavat uraa, että heitä ketkä ovat kotiäitejä / kotirouvia. 

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään tuomitse kotiäitejä, se on jokaisen oma valinta, mutta en pidä kotiäiteyttä mitenkään erityisen vaativana suorituksena, koska samalla tavalla ne muutkin työssäkäyvät ihmiset joutuvat huolehtimaan niistä pyykeistä, kodin siivoamisesta ja lapsista usein rankankin työpäivän jälkeen. Osa näistä on vielä yksinhuoltaja-äitejä, jotka käyvät töissä ja tuon lisäksi pyykit on aina pesty, lapset siistejä ja ruoka lapsille pöydässä. 

 

Täysin samaa mieltä! Olkoon vain joku vain kotona, jos kerran haluaa ja siihen on taloudellinen mahdollisuus, mutta turha tulla mitään erityistä arvostusta siitä pyytämään. 

Kuka teidän arvostusta on halunnutkaan.Pitäkää turpanne kiinni ja menkää töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten täytyy olla todella kunnianhimoton omassa elämässään. Toki näitäkin on, jotka eivät osaa itse elää vaan elävät lapsien tai puolison kautta jotenkin ilman omaa persoonaansa, mutta vaikea kyllä jotenkin nykypäivänä ymmärtää kenenkään tekevän vapaaehtoisesti tuollaista valintaa tietäen sen vaikutukset. 

 

Tämä on jotenkin hassua, että tuollainen mielletään kunnianhimottomaksi tms. Jos taas olisi vaikka miljoonaperijä tai voittaisi jostain eurolotosta absurdin määrän rahaa, kukaan ei pitäisi erityisen kunnianhimottomana, jos päättäisi elellä varoillaan ilman työntekoa. Jostain syystä jos kuvio on se, että elannon lähde on puoliso, niin yhtäkkiä se ilman työtä vapaaehtoisesti eläminen onkin jotenkin paheksuttavaa ja huono valinta.

Täällä oli joskus keskustelu missä oli tämä perinteinen työttömät on loisia. Kun joku mainitsi että hän ei nosta mitään tukia vaan mies maksaa sen saman rahan mitä saisi työttömänä. Se oli monen mielestä vielä pahempi kuin olla yhteiskunnan elätti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia syntyy 1 - 1,5 vuoden välein, niin miten ehtii käydä töissä? Vai onko naiset pakotettu raskauteen?

Mä en paljoo kehuis, jos en ymmärrä.

Mitä alapeukutatte. 6 - 10 lapsen perheet eivät ole mikään harvinaisuus. (8 x 1,5 = 12 vuotta ja kolme vuotta hoitovapaata päälle)

Ihan tilastollisesti kyllä ovat harvinaisia jo neljän lapsen perheet, noista puhumattakaan. 

Tunnen perheen jossa on 7 lasta ja heillä on niitä tuttavapiirissään useampia. Ehkä Hesoissa on harvinaista.

 

Oulun seudulla paljon kymmenlapsisia perheitä. Olin aikoinaan riskiraskausosastolla harjoittelussa ja siellä oli yli nelikymppisiä 12. lapsen odottajia.

Juu, siis on toki tavallista (valitettavasti) lestadiolaisseudulla, missä naiset edelleen joutuvat tuohon tilanteeseen ehkäisykiellon vuoksi.  Onneksi muualla ei. 

Se on vaan hienompi nimitys työttömästä luuserista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia syntyy 1 - 1,5 vuoden välein, niin miten ehtii käydä töissä? Vai onko naiset pakotettu raskauteen?

Mä en paljoo kehuis, jos en ymmärrä.

Mitä alapeukutatte. 6 - 10 lapsen perheet eivät ole mikään harvinaisuus. (8 x 1,5 = 12 vuotta ja kolme vuotta hoitovapaata päälle)

Ihan tilastollisesti kyllä ovat harvinaisia jo neljän lapsen perheet, noista puhumattakaan. 

Tunnen perheen jossa on 7 lasta ja heillä on niitä tuttavapiirissään useampia. Ehkä Hesoissa on harvinaista.

 

Oulun seudulla paljon kymmenlapsisia perheitä. Olin aikoinaan riskiraskausosastolla harjoittelussa ja siellä oli yli nelikymppisiä 12. lapsen odottajia.<

No mutta nehän on niitä - tiedät kai.

Entä sitten, 72?

Olen mies ja asun ulkomailla. Täällä on ihan normaalia että äidit jäävät kotiin pitkäksi aikaa kun tulee perhettä. Arvostan, että lapset kasvatetaan kotona ja vaimo pitää huolen kodista.

Suomessa asuessani suurin riita vaimon kanssa oli juurikin tuo kun hän ei halunnut olla kotona lasten ollessa pieniä. Koti oli aina sotkuinen ja aiheutti myös kinaa. Itsellä pitkät työpäivät. Vaimo oletti että alan siivoamaan kotona sen lisäksi. No erohan siitä tuli.

Uuden vaimon kanssa elo on paljon parempaa. Hän ei koskaan valita ja silminnähden on onnellinen että saa tehdä juuri sitä mitä haluaa, olla äiti lapsillemme.

Työssä käyvänä ja myös siitä pitävänä voin sanoa ettei se ole kyllä elämäni tärkeimpiä asioita. Aivan hyvin voisin olla menemättä, jos en olisi taloudellisesti riippuvainen. Kyllähän se työ kivasti arkea rytmittää, mutta ainut kunnianhimo on saada asuntolaina maksettua ja elää joskus huolettomammin. Tietty eri näkökulma ura ihmisillä, mutta mitäpä veikkaat ihan perus duunarin vinkkelistä? 

Ulkomailla esim. Saksassa arvostetaan äitiyttä paljon enemmän. Siellä nainen saa siihenkin panosta, eikä tarvitse raataa samalla tavalla palkkatyössä samaan aikaan kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja asun ulkomailla. Täällä on ihan normaalia että äidit jäävät kotiin pitkäksi aikaa kun tulee perhettä. Arvostan, että lapset kasvatetaan kotona ja vaimo pitää huolen kodista.

Suomessa asuessani suurin riita vaimon kanssa oli juurikin tuo kun hän ei halunnut olla kotona lasten ollessa pieniä. Koti oli aina sotkuinen ja aiheutti myös kinaa. Itsellä pitkät työpäivät. Vaimo oletti että alan siivoamaan kotona sen lisäksi. No erohan siitä tuli.

Uuden vaimon kanssa elo on paljon parempaa. Hän ei koskaan valita ja silminnähden on onnellinen että saa tehdä juuri sitä mitä haluaa, olla äiti lapsillemme.

Siis  entinen vaimo kävi töissä samalla tavalla kuin sinäkin lasten ollessa pieniä?  Tietysti silloin myös kotityöt jaetaan tasan niin, että molemmat huolehtivat paitsi lapsista myös siivoamisesta ja kodista muutenkin. Ei silloin voi toinen olla kodissaan vapaamatkustaja ja ja odottaa, että toinen hoitaa kaiken. Ei ihme, jos tuli riitaa ja ero. Olkoon tämä  varoittava esimerkki muillekin. 

Toivottavasti ymmärrät, että uuden vaimon halu  "olla äiti lapsille" ei ole sama asia kuin olla sinun  palvelijasi. Hänenkin elämäntilanteensa  ja ajatusmaailmansa kotiäitiyden suhteen voi myös muuttua vuosien myötä  ja siihen hänellä on oikeus. 

Oma äitini sai lapsia vasta myöhemmällä iällä. Ei ollut mikään uratykki aiemmin, perusduunari. Hänen koko identiteetti oli olla äiti. Kun me lapset lähdettiin niin hän jäi isäni kanssa kahdestaan. Ei ikinä maininnutkaan että lähtisi töihin eikä isänikään sitä vaatinut (iso palkka). Mutta isäni kuoli yllättäen ja äitini jäi yksin. Hän masentui koska ei tiennyt kuka hän oikein oli. Ei ollut enää vaimo ja äiti. Edelleenkään ei ollut hinkua töihin. Vuodet vieri ja jäi eläkkeelle.

Nyt on 68 v ja mistään muusta ei puhu kuin kuolemasta. Hänellä elämä loppui oikeastaan silloin kun ei lapset asunut enää kotona. Toki suri leskeksi jäämistäkin. Me yritimme auttaa parhaamme mukaan mutta hän ei ottanut apua vastaan. Uskon vahvasti jos hänellä olisi ollut työ niin elämä ei olisi ollut niin synkkää kun kaikki muu lähti. Olisi ollut enemmän sisältöä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla esim. Saksassa arvostetaan äitiyttä paljon enemmän. Siellä nainen saa siihenkin panosta, eikä tarvitse raataa samalla tavalla palkkatyössä samaan aikaan kuin Suomessa.

Ei kai kukaan nyt toisten mieliksi käy töissä, jos haluaa hoitaa lapset kotona. Itse sain ihan rauhassa olla 5v kotona ja jatkaa useita vuosia lyhennettyä työaikaa. Myös on osa-aika työ tai työttömyys vaihtoehtona. 

1. Tämä ei ole sinun uskomisen asia. Sillä ei ole mitään väliä mitä sinä uskot tai et usko.

2. Miten niin VAAN kotiäiti? Kotiäitiys ja koti-isyys on upeimpia hommia mitä maa päällään kantaa. Onnekkaita on ne, jotka voi niitä hommia tehdä.