Tekeekö vastoinkäymiset ihmisestä vahvemman?
Varsinkin lapsena ja nuorena koetut vastoinkäymiset?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
V I T U T ! Sellainen on pumpulissa kasvaneiden kermaperseitten
uskovaishyminää. Propagandaakin. " Kärsi, kärsi kurja, taivaassa palkitaan...
( hyminää ) t. KD, Kok, PS ja RKP
Kärsi, kärsi….on tietääkseni lutterin oppeja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeäkkö Kauniaisissa useamman kerran päivässä, vaiko Kontulassa kerran kuuhun.
Kauniaisissa voi itkeä kun käyttötilille jäi vain 4000 ja pitää pärjätä vielä viikko.
Onneksi ei itketä, vaikka en varakas olekkaan.
Ei. Menetin yläasteikäisenä kolme perheenjäsentäni Kaakkois-Aasian tsunamissa, ja muutamaa vuotta myöhemmin menetin myös mummoni. Vaikka elämäni on ollut ihan ok näidenkin tapahtumien jälkeen, niin ei ne minusta ole tehneet mitenkään vahvempaa. Se kaikki menetys ja suru oli ihan vaan perseestä.
Tietty tekee. Eron huomaa selkeästi ja me lapsena vanhempamme menettäneet olemme henkisesti paljon vahvempia ja itsenäisempiä kuin muut saman ikäiset. Emme valita turhasta eikä meille kammata aukoa päätä koska tiedämme maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Tietty tekee. Eron huomaa selkeästi ja me lapsena vanhempamme menettäneet olemme henkisesti paljon vahvempia ja itsenäisempiä kuin muut saman ikäiset. Emme valita turhasta eikä meille kammata aukoa päätä koska tiedämme maailmasta.
Meillä myös on enemmän elämän kokemusta kuin pikkujuttuja kokeneilla.
Vastoikäymiset kyynistävät, liiat onnistumiset luovat kusipäisyyttä.
Karsea vanhanajan kasku, eli kestä, kestä, kestä……jos vaan kestät tekemättä mitään asialle kulut hyvin pian loppuun fyysisesti ja henkisesti.