Mummo ei haluakaan hoitaa vauvaa
Meidän esikoinen syntyi puoli vuotta sitten ja ennen syntymäänsä ja parin ensimmäisen kuukauden ajan miehen äiti eli vauvan mummo oli koko ajan tuputtamassa itseään vauvanhoitoavuksi ja kahdesti muistaakseni olikin vauvaa hoitamassa meillä ihan vauvan kanssa keskenään, kun minulla tai miehellä ja minulla yhdessä oli joku meno.
Nyt jotain on muuttunut ja edelleen mummo ehdottaa säännöllisesti että voisi tulla vauvaa hoitamaan, ja kun sitten ehdotan päiviä jolloin olisi meillä menoja niin mummo keksiikin kaikenlaisia syitä ettei se onnistu - usein työkiireisiin vedoten, mikä on tietty täysin ok. Välillä on kuitenkin jo ehtinyt mainostaa että hänellä on tietty viikonloppu vapaana ja kun sitten ehdotan että sopisiko silloin tulla hetkeksi vauvan seuraksi, hän alkaakin toppuutella että otetaan joku muunlainen hoitokerta kun tähän ja tähän teillä menee jopa tunti poissa kotoa! Lopputulemana mummo sitten aina toteaa että jospa tuleekin sitten vain käymään kahvilla ja tulee sitten moneksi tunniksi höpöttelemään vauvan kanssa muttei tällöinkään oikein halua pidellä tai varsinaisesti hoitaa vauvaa kuten vaihtaa vaippaa tai syöttää.
En tietenkään koe että vauvanhoito on hänen velvollisuutensa, itsepä olen lapsen halunnut ja toki hänet myös itse kasvatan ja hoidan, mutta olen jotenkin ihan hämmentynyt tästä toiminnasta, että miksi pitää sitten ehdottaa ja kerta toisensa jälkeen kuitenkin kieltäytyä. Lisäksi jotenkin itseä uuvuttaa kestitä mummoa, hän on kyllä pääsääntöisesti kauhean mukava tyyppi mutta tosi suorasukainen ja herkästi arvostelee ja kyseenalaistaa esimerkiksi lastenkasvatukseen liittyviä juttuja. Osaan kyllä pitää toki puoleni mutta se vaatii aina toki veronsa, olen näiden vierailujen jälkeen aina ihan poikki 😅
Mieskin on ihmetellyt tätä toimintaa muttei ole oikein suoraan saanut nostettua kissaa pöydälle ja jotenkin itse koen ettei varsinaisesti olisi minun homma ottaa asiaa puheeksi anopin kanssa.
Onko muilla samanlaisia mummoja?
Kommentit (97)
Minun äitini sanoo haluavansa auttaa, mutta hän ei voi koskaan tehdä mitään, mistä olisi oikeasti apua, vaan hän tekee mitä lystää oman mielensä mukaan, käytännössä siis häiritsee, ja sitten vaatii valtavaa kiitollisuutta siitä, että häiritsi.
Vierailija kirjoitti:
Hoida itse vauvasi!
Niinhän hän hoitaakin. Jokainen hoitakoon omat lapsensa. Eihän siitä olekaan kysymys vaan typerän mummon tyhjästä puheesta.
Kuka sinut on hoitanut, äitisikö?
Vähän sama vai meillä niin että kun mummo syliin ottaa vauvan ja vauva vähän kätisee niin mummoparka ihan hätää kärsimässä. Ei siitä vaan tuu mitään.
Voisiko olla, että häntä pelottaa olla vauvan kanssa kun omasta on jo niin aikaa. Ehdottaisin, että hoidettaisiin yhdessä ensin, että vauva tottuu. Näytät vaipat yms vaivihkaa. Kaikki oli erilaista, kun hänellä oli vauva.
Sopu pysyy kun pysyy lastensa perheistä pois. Se tutustuminen on paha tehdä jos on häiriöksi jos ei sitten pesekään ikkunoita, siivoa, laita ruokaa. "Se tulee ja menee vaan puistoon lasten kanssa, pitää varata ruokaa ja laittaa ja päivä pilalla" 725
Tätähän tämä on. Itselläni 0 saldo kolmessa vuodessa. Se on ihan lottovoitto tilanne, jos isovanhempi on sellainen, että haluaa hoitaa lasta ja sitten päässe hoitamassa jonkun pakollisen asian.
Joo ja lopettaisin laskemasta isoäidin varaan mitään. Kurjaa, kun ei voi olla rehellinen teille. Syö luottamuksen ja ei pysty arvostamaan ihmistä, joka käyttäytyy noin
Hah! Meillä käy mummo parkkipaikalla. Viimeksi toi nopeasti Piltti mangosose purkkeja ja lyhyen kuulumisten jälkeen kaasutti kohti tyttären perhettä.
Pärjäät ap paremmin, kun hyväksyt tosiasiat nopeasti. Et tule saamaan apua.
Meillä mummo ei halua hoitaa ihan pieniä lapsia, kokee ilmeisesti ettei osaa tai uskalla.
Olisiko teillä samaa, että jotenkin jännittää sitä hoitamista kuitenkin?
Meillä tietysti se ero että mummo ei ehdota edes että ottaisi hoitoon alle 2-vuotiaan. Itse kaipaisin kovasti että voisin vauvan hetkeksi jättää tutulle hoitajalle, ja uskon että varmuus hoitaa vauvaa tulisi nimenomaan siitä, että olisi alusta alkaen mukana tekemässä välillä niitä arkisia asioita kuten syöttämistä ja vaipanvaihtoa. Minusta Suomessa on surullinen kulttuuri, kun aina pitäisi pärjätä yksin. Vanhemmat tarvitsisivat monesti apua ihan arkisissa asioissa. Oma äitini on osa-aikaeläkkeelle ja asuu lähellä, muttei koskaan tule käymään vaan haluaa että vien vauvan sinne näytille. En tietenkään vaadi hoitoapua, mutta todellisuudessa sitä kaipaisin, varsinkin kun isäkään ei osallistu.
Taitaa mummolla olla terveyshuolia, jos ei uskalla jäädä vauvan kanssa keskenään. Mulla menee selkä ja niskat ihan jumiin vauvan hoidosta ja ranteet ei kestä taaperon nostelua ja pyllyn pesua.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla, että häntä pelottaa olla vauvan kanssa kun omasta on jo niin aikaa. Ehdottaisin, että hoidettaisiin yhdessä ensin, että vauva tottuu. Näytät vaipat yms vaivihkaa. Kaikki oli erilaista, kun hänellä oli vauva.
En usko että on tästä kyse kun muita suht samanikäisiä vauvoja kyllä hoitanut tässä ihan hiljattain. Tämä toki kyllä on käynyt mielessä kun onhan vauvat erilaisia. Ollaan kyllä käyty myös kaikki hoitojutut tarkkaankin läpi yhdessä.
Ap
Mummo haluaisi, mutta ei välttämättä jaksa tai osaa niin kuin on kuvitellut. Se on vaikea kohdata, ettei olekaan sellainen mummo kuin on kuvitellut olevansa. Mellä ratkaistiin asia niin, että mummo lähtee kärryttelemään vauvaa päikkärien ajaksi ja saan hengähtää sen aikaa. Sitten juodaan kahvit. Helpotus kaikille ja mummo saa sellaista isoäitiyttä, johon pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa mummolla olla terveyshuolia, jos ei uskalla jäädä vauvan kanssa keskenään. Mulla menee selkä ja niskat ihan jumiin vauvan hoidosta ja ranteet ei kestä taaperon nostelua ja pyllyn pesua.
Tämä on täysin ok ja ymmärrettävää. Kyseisessä tapauksessa luvataan paljon tyhjää eli valehdellaan päin naamaa. Ja sitten ihmetellään myöhemmin, että miksi on huonot välit.
Vauvan hoito ei ole mummon tehtävä.Se on sinun ja miehesi tehtävä hoitaa vauvvaa.
NO jostain syystä mummo kokee, että hänen PITÄISI olla valmis hoitamaan vauvaa, muttei kuitenkaan todellisuudessa ole valmis. Syyllä sinänsä ei ole väliä. Aapeen kannattaa unohtaa koko asia, ja jatkossa reagoida näihin tarjouksiin samalla tavalla kuin muidenkin satunnaisten tuttavuuksien 'Meidän Tosiaankin Pitäisi Nähdä Joskus' -ehdotuksiin. Eli jättää huomiotta jollain kohteliaalla hymähdyksellä. Tähän kuuluu toki sekin, että et sitten kutsu sitä anopppia myöskään kahville, jolloin et joudu viihdyttämään, kestitsemään etkä kuuntelemaan suorapuheisuuksiakaan.
Olet ystävällinen, mutta et pyydä, tarjoa etkä sovi mitään.
Murehtiiko miehesi asiaa yhtä paljon kuin sinä? Vai koskettaako tämä asia enemmän sinua kun sinä huolehdit enemmän lapsi hoito asiasta yleensä, että pääsette miehesi kanssa kaksin jonnekkin? Vai järjesteleekö miehesi myös tätä asiaa oma-aloitteisesti ja itsenäisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vauvan hoito ei ole mummon tehtävä.Se on sinun ja miehesi tehtävä hoitaa vauvvaa.
Onko mummon tehtävä valehteleminen?
Kyllä on. Oma äitini pitää itseään hyvänä mummona ja sanoo rakastavansa lastenlapsiaan, mutta vain 500 km välimatkan päästä, ja lähemmäksi muutettuaankin suhde oli kahvipöydässä istumista. Nyt lastenlapset ovat aikuisia, eikä heillä ole läheisiä välejä isoäitiinsä, koska isoäiti on jäänyt niin etäiseksi ei ole koskaan halunnut tutustua heihin eikä ole heistä kiinnostunut ihmisinä.
Mutta: lastenlapsia ei hankita isovanhempia varten. Lakkaa ehdottelemasta. Et voi laskea isoäidin varaan. Ja kuka siinä menettää eniten, hän itse.