Kehuuko miehenne teitä usein? Ulkonäköä siis ja muutakin?
Mun mies kehuu, on aina kehunut ja mietin, onko se yleistäkin?
Ja vanha pariskunta olemme jo, ei mikään nuoripari, lapsetkin aikuisia.
Kommentit (235)
Kaikkein ikävin tilanne taitaa olla, jos mies (tai halutessasi käännä roolit toisin) osaa kyllä kehua kaikkia muita mutta omasta kumppanista ei sano kaunista sanaa. Kaverinaisissa, satunnaisissa kulkijoissa kaupungilla ja televisiossa on kyllä nättejä/söpöjä/näyttäviä naisia, mutta koskaan ei omasta kumppanista sano näin. Silloin ei kyse voi olla pelkästään siitä, että ei luonteeseen istuisi kehuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vain heikot ihmiset tarvitsevat kehuja.
Sulle tulee hirveän kamala olo, jos joku vaikkapa sanoo "sulla on ihana hymy"?
Onko muitakin tunnelukkoja?
Kehuu, ja kertoo kuinka tärkeä olen hänelle. Olen reilusti ylipainoinen, mutta söpöksi ja kauniiksi väittää, ollaan iältämme 70 vuoden molemmin puolin. :)
Kyllä. Ja minä häntä. Ei tässä elämässä liikaa kiitosta saa. Onhan se kivaa kun puoliso huomaa hyviä juttuja ja sanoo sen ääneen. Se kasvattaa keskinäistä arvostusta tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi sitten pakko olisi jatkaa puolison kanssa jolla on niin kova nälkä kehumiseen että pettää? Miksi jatkaa suhdetta jossa ei saa asioita joita suhteelta odottaa? Eikö silloin ole helpompi erota ja hakea esim. niitä kehuja muualta?
Itse en välttämättä haluaisi sitä pelimiestä joka kehuu jatkuvasti."
Pitkässä parisuhteessa on monta riski-aikaa ja -tekijää, mutta niitä yhdistää usein se, että jokin olennainen tarve ei tule nähdyksi tai ei tule kuulluksi kokonaisena, moninaisena ihmisenä, jolloin tuo uusi ihminen tarjoaa paremman peilauksen ja ihastuminen syntyy.
Tarve tulla ihailluksi oman sukupuolensa edustajana ja seksuaalisena olentona on normaali inhimillinen tarve. Minusta on ymmärrettävää, että sen puuttuessa sitä helposti etsii muualta, jos ei kotoa saa. Ja tätä tapahtuu sekä miehille että naisille. Ap
Niin miksi parisuhteen pitäisi olla pitkä jos se ei täytä niitä tarpeita jotka sille asettaa. Jos kaipaat ihailua on ihan turha yrittää muuttaa puoliso sellaiseksi että hän niitä kehuja latelisi vaan etsiä vaikka sitten se pelimies joka kehuu kaikkia.
Samoin toisinpäin jos puoliso pitää jatkuvia kehuja ja tietynlaista livertelyä jopa epämiellyttävinä miksi jatkaa väkisin yhdessä ja yrittää muuttaa puolisoa sellaiseksi että hän niitä kehuja sietäisi paremmin.
"Jos mies on mennäkseen, saa mennäkin. Mustasukkaisuus on karmeinta mitä parisuhteessa voi olla. Teetkö oikeasti asioita mielyttääksesi miestäsi jottei hän menisi vieraisiin?
Tahto tehdä jotakin pitää tulla sisältä, eikä jonkun määräyksestä."
Ajattelutapasi on sen verran erilainen omaani verrattuna, että keskustelu on antoisaa. Miten eri tavalla asioista voikin ajatella.
Eli ajattelet, että kehuminen ei ole aitoa, jos toinen ei ihan itse tajua kehua tai ymmärrä, että joku sitä kaipaa. Jos pyytäisi kehuja (tai ehkä muitakin tarvitsemiaan asioita), se olisi toisen "määräämistä" eikä sen arvoista. Edelleen toisen miellyttäminen tarkoittaa sinulle sitä, että on mustasukkainen ja pelkää puolison menevän vieraisiin. Parisuhde pitää ikään kuin tapahtua oikealla tavalla ja luonnollisesti, jotta kyseessä olisi aito asia ja rakkaus? Miellyttämisenhalua pidät kielteisenä samoin kuin kehumistakin.
Se mitä sanoin seireenistä on ihan omakohtaisesti koettua. Eli minusta miehet saavat hyvin vähän kehuja ja menevät siitä hyvin herkästi sekaisin, siis aivan tavallisista, jopa työhönkin liittyvistä kehuista, he saattavat ihastua jopa, jos kehujen antaja on vastakkaista sukupuolta. Siksi minusta ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä sitä, että minun puolisonikin mielestä kehuminen on turhaa skeidaa, jota me aidot ihmiset emme tarvitse. En oikein pysty käsittämään tuollaista, että kehumista ja myönteistä palautetta pidetään kielteisenä ja epäilyttävänä asiana aivan tosissaan, aikuisten oikeesti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein ikävin tilanne taitaa olla, jos mies (tai halutessasi käännä roolit toisin) osaa kyllä kehua kaikkia muita mutta omasta kumppanista ei sano kaunista sanaa. Kaverinaisissa, satunnaisissa kulkijoissa kaupungilla ja televisiossa on kyllä nättejä/söpöjä/näyttäviä naisia, mutta koskaan ei omasta kumppanista sano näin. Silloin ei kyse voi olla pelkästään siitä, että ei luonteeseen istuisi kehuminen.
Hyvä huomio. Tuo taitaa mennä jo sadismin puolelle. Ja tuollaisessa suhteessa elävä on ehkä alusta asti ollut ravun asemassa, jota keitellään pikkuhiljaa kuoliaaksi eli on tottunut huonoon kohteluun. Ap
Hauskaa huomata miten taas kehumisesta yritetään tehdä normaali, johon kaikkien pitää pyrkiä. Jos et pyri, olet rikkonainen ja väärässä, pahimmillaan sun suhde ei ole aito. Ja jos puoliso ei tee niin kuin käsketään sen voi heittää nurkkaan. Oma vika.
Se että osa ottaa kehumisen pyrkyrimäisyytenä ja lipevänä mielistelynä, ei oikeuta kieltäytymään leikistä ja tuntemaan omia tunteitaan.
Ootte te veikeitä manipuloijia.
Kehuu ja usein, sitä on kiva kuulla vaikka välillä tuntuukin että näytän ennemmin laitapuolen mirkulta kuin kauniilta. Enkä tietenkään valitettavasti ole enää niin simpsakka kuin nuorena, mutta ei se tunnu miestä haittaavan.
Vierailija kirjoitti:
Kehuu ja usein, sitä on kiva kuulla vaikka välillä tuntuukin että näytän ennemmin laitapuolen mirkulta kuin kauniilta. Enkä tietenkään valitettavasti ole enää niin simpsakka kuin nuorena, mutta ei se tunnu miestä haittaavan.
Lisään vielä, että yhdessä oltu jo yli 30 vuotta ja yhä siis kehuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ulkonäköä pitäisi kehua? Sehän on mitä on eikä siihen voi oikeasti juurikaan vaikuttaa. "Oletpas laittanut tänään kauniita koristeita naamaasi."
Miksi ulkonäköä ei pitäisi kehua siinä missä jotain muutakin? Eihän siihenkään voi itse vaikuttaa osaako laulaa, piirtää tai onko älykäs, joten tuo ei oikeastaan ole mikään järkevä peruste olla kehumatta.
Mutta olen kyllä huomannut, että joidenkin ihmisten on vaikea ottaa kehuja vastaan ulkonäöstä. Kerrankin siitä lähes loukkaannuttiin tai ainakin hämmennyttiin, koska tämä ihminen ei selkeästi ollut siihen tottunut. Surullista mielestäni. Ap
Minusta enemmän surullista on se että osa ihmisistä kaipaa niitä kehuja päivittäin mutta jatkaa suhteessa jossa niitä ei saa koskaan. Se e
Tottakai parisuhteeseen tuo mukanaan omat taustansa ja ne mallit joita parisuhteeseen on saanut. Niitä ei ole ihan helppoa muuttaa aikuisena. Enkä myöskään ymmärrä miksi ne olisi tarve muuttaa. Jos en kelpaa puolisolle sellaisella taustalla ja sellaisena kuin ole ei kannata jatkaa parisuhdetta vaan etsiä puoliso jolle kelpaan ja joka kelpaa minulle oli hänen taustansa sitten suunnilleen sama kuin omani tai jotain muuta.
"Niin miksi parisuhteen pitäisi olla pitkä jos se ei täytä niitä tarpeita jotka sille asettaa. Jos kaipaat ihailua on ihan turha yrittää muuttaa puoliso sellaiseksi että hän niitä kehuja latelisi vaan etsiä vaikka sitten se pelimies joka kehuu kaikkia.
Samoin toisinpäin jos puoliso pitää jatkuvia kehuja ja tietynlaista livertelyä jopa epämiellyttävinä miksi jatkaa väkisin yhdessä ja yrittää muuttaa puolisoa sellaiseksi että hän niitä kehuja sietäisi paremmin."
Ei asioita välttämättä tarvitse rakentaa mustavalkoisiksi, jotta niistä voisi keskustella. Kukaan ei kai ole puhunut mitään sellaisesta parisuhteesta, jota tuossa kuvaat, ellei itselläsi ole kokemusta.
Kehumiseen liittyy selvästi isoja tunteita, jos niitä oikein pitää "sietää", se tuosta tulee mieleen. Kehujen "latelu" ja muut vähättelevät ilmaukset asiaan liittyen kertovat samanlaista tarinaa, joka tulee sinun historiastasi.
Voihan kehumalla tehdä pahaakin, kuten nyt vaikka pelimies, joka on löytänyt heikon kohdan toisesta ihmisestä ja käyttää sitä hyväkseen. Tai jotain muutakin kieroilua on voinut kehumiseen liittyä. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kehuminen olisi sitä samaa. Ap
Kyllä kehuu, ja jo vuosia mittarissa meilläkin. Kehuu niin ulkonäöstä, henkisistä ominaisuuksista kuin tekemisistä. Ei päivittäin tai välttämättä viikottainkaan, mutta usein. Keskimäärin useamman kerran kuussa. Muutaman viime viikon aikana kehunut ulkonäön lisäksi ainakin muistiani, autolla ajoani (mies ammattiautoilija), sisustusmakuani kuin äitiyttäni.
Vierailija kirjoitti:
"Jos mies on mennäkseen, saa mennäkin. Mustasukkaisuus on karmeinta mitä parisuhteessa voi olla. Teetkö oikeasti asioita mielyttääksesi miestäsi jottei hän menisi vieraisiin?
Tahto tehdä jotakin pitää tulla sisältä, eikä jonkun määräyksestä."
Ajattelutapasi on sen verran erilainen omaani verrattuna, että keskustelu on antoisaa. Miten eri tavalla asioista voikin ajatella.
Eli ajattelet, että kehuminen ei ole aitoa, jos toinen ei ihan itse tajua kehua tai ymmärrä, että joku sitä kaipaa. Jos pyytäisi kehuja (tai ehkä muitakin tarvitsemiaan asioita), se olisi toisen "määräämistä" eikä sen arvoista. Edelleen toisen miellyttäminen tarkoittaa sinulle sitä, että on mustasukkainen ja pelkää puolison menevän vieraisiin. Parisuhde pitää ikään kuin tapahtua oikealla tavalla ja luonnollisesti, jotta kyseessä olisi aito asia ja rakkaus? Miellyttämisenhalua pidät kielteisenä samoin kuin kehumistakin.
Niin tilanteemmekin on eri. Sinä olet tottunut kehumaan ja ottamaan kehuja vastaan. Musta ne on tuthaa lepertelyä. Oikeammin teolla on mulle kuitenkin miljoona kertaa tärkeämpi vaikutus kuin sanoilla. Ja joskus hiljaisuus on enemmän kuin tuhat sanaa.
Kyllä, jos haluat jotakin toiselta mitä hän ei luontaisesti anna, se on määräämistä.
Jos haluat mielyttää jotakuta kehuillasi, ettei hän menisi vieraisiin, on sekin jonkin asteista pakottamista ja ei maksa vaivaa. Voi pettää muutoinkin. Ketään kun ei voi omistaa. Ja kuten itse mainitsi seireenit niin siitähän siinäkin on kysymys, lipevästa tarkottamattomasta kehusta.
Ja en pidä miellyttämistä ja kehumista kielteisenä kuin silloin jos niitä vaaditaan, itse saa niitä jakaa niin paljon kuin haluaa.
Lainaus ei toimi, mutta ihmettelen miten kehuminen ja myönteinen palaute voi olla noin kielteisesti nähtyä? Onko se samanlaista myös työpaikoilla, vai liittyykö se vain parisuhteeseen, että kehuminen on kiellettyä ja epämiellyttävää, lipevää, epäaitoa jne.? Tuosta rakentuu jopa sellainen kuva, että myönteistä palautetta antava ihminen on valehteleva manipuloija, mutta itse kirjoittaja ei näe asiassa mitään ihmeellistä, vaan se on hänen normaalinsa.
Nyt kyllä pitää mennä muihin hommiin, katsotaan poistuuko tämä ketju. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lainaus ei toimi, mutta ihmettelen miten kehuminen ja myönteinen palaute voi olla noin kielteisesti nähtyä? Onko se samanlaista myös työpaikoilla, vai liittyykö se vain parisuhteeseen, että kehuminen on kiellettyä ja epämiellyttävää, lipevää, epäaitoa jne.? Tuosta rakentuu jopa sellainen kuva, että myönteistä palautetta antava ihminen on valehteleva manipuloija, mutta itse kirjoittaja ei näe asiassa mitään ihmeellistä, vaan se on hänen normaalinsa.
Nyt kyllä pitää mennä muihin hommiin, katsotaan poistuuko tämä ketju. Ap
No aloituksessasi puhuit ulkonäön kehumisesta, siitä on tultu pitkä matka. Valehteluahan ja manipulaatiotahan se on sanoa sysirumaa kauniiksi.
Jos sellainen ihminen joka ei osaa tai oikeasti halua kehua alkaa kehumaan, on se myös valehtelua ja manipulointia.
Ei kaikki kehuminen kuitenkaan ole kamalaa. Jos joku on laittanut uudet verhot kotiinsa ja pidän niistä oikeasti, en sano, että kauniit verhot vaan onpas sulla hyvä maku. Tarkoitukseni kun ei ole kehua verhoja vaan henkilöä.
Kehu ja palaute ei mun mielestäni ole ollenkaan sama asia.
Eikä se kehuminen sinällään välttämättä ole edes kielteistä vaikka sitä ei parisuhteessa puolin tai toisin harrasteta. Se vain on toisenlainen tapa toimia parisuhteessa kuin se että kehutaan jatkuvasti. Jos sitä ei hyväksy se ei parane yhtään sillä että yrittää muutta toisen tai heidän parisuhteessa samanlaisiksi kuin omani on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus ei toimi, mutta ihmettelen miten kehuminen ja myönteinen palaute voi olla noin kielteisesti nähtyä? Onko se samanlaista myös työpaikoilla, vai liittyykö se vain parisuhteeseen, että kehuminen on kiellettyä ja epämiellyttävää, lipevää, epäaitoa jne.? Tuosta rakentuu jopa sellainen kuva, että myönteistä palautetta antava ihminen on valehteleva manipuloija, mutta itse kirjoittaja ei näe asiassa mitään ihmeellistä, vaan se on hänen normaalinsa.
Nyt kyllä pitää mennä muihin hommiin, katsotaan poistuuko tämä ketju. Ap
No aloituksessasi puhuit ulkonäön kehumisesta, siitä on tultu pitkä matka. Valehteluahan ja manipulaatiotahan se on sanoa sysirumaa kauniiksi.
Jos sellainen ihminen joka ei osaa tai oikeasti halua kehua alkaa kehumaan, on se myös valehtelua ja manipulointia.
Ei kaikki kehuminen kuitenkaan ole kamalaa. Jos joku on laittanut uudet
Otsikossa mainittiin kyllä muukin kuin ulkonäön kehut.
mun mies kehu persettä samalla kun nai takaapäin.
Kyse ei ole yleisestä kauneuskäsityksestä. Kun toista rakastaa, se rakkaus muuttaa sen toisen kauniiksi omissa silmissä ja aina löytyy jotain, mitä voi kehua.