Palkkapäivä, jes! Tilille jäikin kaikkien menojen jälkeen hurjat 250 euroa
Sillä sitten elätetään nelihenkinen perhe seuraavan kuukauden ajan. Kyllä kannattaa käydä töissä. No onneksi puolison vanhempainpäiväraha tulee pian, siitä jää käteen vajaa tuhat euroa.
Mietin vaan että vielä 80- ja 90-luvuilla perhe tuli hyvin toimeen yhden ihmisen palkalla. Nyt ei ole varaa tehdä yhtään mitään paitsi pyörittää perus arkea ja käydä ruokaostoksilla prismassa.
Kiitos Suomi!
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Elätte yli varojenne, jos tili hupenee melkein tyhjiin heti palkkapäivänä.
80-90-luvuilla elettiin varojen mukaan.
Suomessa kotitalouksien säästäminen on ollut muutamaa lamavuotta lukuunottamatta joko olemattoman pientä tai negatiivista viimeisen kolmen vuosikymmen aikana. Julkisen sektorin tilanne on samanlainen. Mutta miksi säästää, jos valtio vastaa kaikista riskeistä. Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Vielä 1950-luvulla säästämisaste Suomessa oli Euroopan/maailman korkeimpia, mikä on nykynäkökulmasta ihmeellistä, koska ihmiset olivat keskimäärin todella aidosti köyhiä nykynäkökulmasta rutiköyhiä. Mutta sen ajan ihmiset eivät olleet kuulleet ihmeellisestä hyvinvointivaltio-takaseinästä, josta saa tarvittaessa aina rahaa. Nyt valtio ja rahaviranomaiset yrittävät toppuutella ylivelkaantumista, mutta vaikeaa se on, kun ihmisillä ole mitään aitoa motiivia säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tonttu, 90 luvulla oli pahin lama-aika. Ei riittänyt voita leivän päälle saati kinkkua.
Täytyy sanoa että meidän perheellä riitti silloin. Oli hyvät työpaikat eikä mitään lainoja joiden vuoksi olisi jouduttu pissaan.
Mutta se ei tarkoita, että kaikilla meni keskimäärin. Teillä oli vain onnea matkassa.
Palkat on ihan mielettömän paljon suurempia nykyisin kuin 80-luvulla. Siis merkittävästi parempi elintaso.
Nyt on kyllä pahasti aika kullannut muistoja jos haaveilee jotain 90-luvun lamavuosia hyvänä aikana.
Jos maksoit kaikki laskut jo ja jäi 250 euroa + vaimon vajaa 1000 euroa + lapsilisät n. 200 euroa (sekin nousee tässä kuussa alle 3-vuotiaista) niin kyllä sillä nyt luulis ruuan yms tarpeet (vaipat, vaatteet, polttoaineet jne) maksavan helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin vaan että vielä 80- ja 90-luvuilla perhe tuli hyvin toimeen yhden ihmisen palkalla"
Onko sinulla kokemuksellista vertailupohjaa miten 1980- ja 1990-luvuilla perheet tuli toimeen?
Kyllä on. Ei ollut karkki tai herkkupäiviä -70 ja -80 luvuilla muuten kun joulu, vappu ja juhannus.
Ei ollut pihassa kahta velka-autoa, ei yli 200 neliön omakotitaloa, vanhemmat eivät kuskanneet harrastuksiin, ei matkusteltu, ei käyty ravintoloissa syömässä, ei sisustettu, ostettu viihde-elektorniikkaa, yms pätkärahalla, ei ollut nettiä, suoratoistapalveluja, äänikirjoja, Gantin huppareita, sähköpyörää/lautaa, jne. eli yksinkertaisesti ei ylikulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mietin vaan että vielä 80- ja 90-luvuilla perhe tuli hyvin toimeen yhden ihmisen palkalla"
Onko sinulla kokemuksellista vertailupohjaa miten 1980- ja 1990-luvuilla perheet tuli toimeen?
Kyllä. Me kaikki emme ole 2000-luvulla syntyneitä. Osa meistä pyöritti arkea jo yli 40 vuotta sitten.
Tiesitkös sellaista, muru?
Tuskin olet ap. Hänellä on puoliso vanhempainlomalla. Miksi vastailet kysymyksiin joita ei ole sinulle tarkoitettu. Iskeekö dementia?
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä pahasti aika kullannut muistoja jos haaveilee jotain 90-luvun lamavuosia hyvänä aikana.
No, tätä ennen oli kaikki paremmin hokee ne 2000-luvulla syntyneet.
-94 syntyneenä mulla on kaikki paremmin, elämä ei ole koskaan edennyt kun ei ole ollut sitä kokoaikaista työtä. Olen tottunut pätkätöihin ja työttömyyteen. Ei velkaa, eikä elatusvelvollisuutta.
- nyt pätkä toukokuun loppuun ja tilistä jäi n.1300€/kk.
No miksi sä maksoit teidän kaikki kulut? Laita vaimo maksamaan osa, jos hän saa sen tonnin.
Downshiftaa 80-luvun elintasolle niin alkaa raha riittämään. Silloin nykyrahassa 1000 € kuukausipalkka oli vielä ihan normaali.
Ei Suomessa ole ikinä ollut mitään kotirouva kulttuuria. Aina on töitä paiskittu.
Hups, tuliko yllätyksenä että perheen perustaminen vaikuttaa toimeentuloon?
1250€ on kyllä tosi hyvin pelkkään kulutukseen käytettäväksi. En tiedä miten paljon muka tarvitsisitte rahaa nelihenkisen perheen ruokaostoksiin ym.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole ikinä ollut mitään kotirouva kulttuuria. Aina on töitä paiskittu.
Esim 50-luvulla Suomea ei pidetty tasa-arvoisena maana, kun naiset eivät palautuneet työelämästä kotiin hoitamaan niitä lapsia sotavuosien jälkeen. Kansakuntamme lippulaiva on ollut 70-luvusta lähtien päivähoitojärjestelmä joka on ollut koko perheen oikeus ja perheverotuksestakin luovuttiin jo 70-luvulla. Silloin toki tuli myös ns toisen aallon feminismi, joka oli kopioitu suoraan jenkeistä ja se istui pirun huonosti suomalaiseen kulttuuriin. Vielläkin joillakin on kertomus siitä, miten naiset ovat "vasta" viimeisen sadan vuoden aikana hiljalleen tulleet miesten rinnalle työelämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elätte yli varojenne, jos tili hupenee melkein tyhjiin heti palkkapäivänä.
80-90-luvuilla elettiin varojen mukaan.
Mlläpä pienennät esim. sähkölaskun, jonka siirtomaksuun et voi mitenkään vaikuttaa?
ööö, vähentämällä sitä sähkönkulutusta? Mitä vähemmän sinulle siirretään sitä sähköä sitä vähemmän siitä maksat. Nyt ne lapsikultien pleikat, yms kiinni ja ulos!
Ööö, Oletko koskaan maksanut sähkölaskuja? Siirtomaksuissahan sähkön käytöstä aiheutuneet kulut on muutaman prosentin luokkaa. Esimerkiksi meillä on sähkölasku 20-30 euroa kuussa ja siirtomaksu noin 140 euroa/ 3 kk. Sähkönsiirron hinta koostuu perusmaksusta (euroa per kk), sähköverosta ja arvonlisäverosta sekä vähäisimpänä kulutusmaksusta (x senttiä per kWh). Sähkönsiirtomaksuissa varsinaisen sähkön osuus on muutaman euron luokkaa, muut ovat kuluja, joihin kuluttaja ei voi itse vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elätte yli varojenne, jos tili hupenee melkein tyhjiin heti palkkapäivänä.
80-90-luvuilla elettiin varojen mukaan.
Suomessa kotitalouksien säästäminen on ollut muutamaa lamavuotta lukuunottamatta joko olemattoman pientä tai negatiivista viimeisen kolmen vuosikymmen aikana. Julkisen sektorin tilanne on samanlainen. Mutta miksi säästää, jos valtio vastaa kaikista riskeistä. Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Vielä 1950-luvulla säästämisaste Suomessa oli Euroopan/maailman korkeimpia, mikä on nykynäkökulmasta ihmeellistä, koska ihmiset olivat keskimäärin todella aidosti köyhiä nykynäkökulmasta rutiköyhiä. Mutta sen ajan ihmiset eivät olleet kuulleet ihmeellisestä hyvinvointivaltio-takaseinästä, josta saa tarvittaessa aina rahaa. Nyt valtio ja rahaviranomaiset yrittävät toppuutella ylivelkaantumista, mutta vaikeaa se on, k
Kyllä näin on. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun mulle on ihmetelty miksi ajan 12 vuotta vanhaa autoa vaikka olen hyvissä duuneissa. Olen kuulema myös idootti kun en valinnut työnantajan maksamana iphone 14 vaan halvemman samsungin. Niin ikään on kuulema hölmöä ostaa laukku halpamuotiliikkeestä kun voi ottaa kulutusluoton ja hankkia merkkilaukun joka "kestää aikaa". Tältä palstaltakin saa usein lukea kuinka vain maksukyvyttömät elää osakkeessa, okt se pitää olla 🤗
Puoli suomea ylläpitää elintasoa johon ei riitä maksukyky. Valtio sitten holhoaa kun laskut kaatuu päälle. Voi jeesus.
No. Tämä loppuu kun loppuu valtion kyky ylläpitää edes perustason palveluita enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elätte yli varojenne, jos tili hupenee melkein tyhjiin heti palkkapäivänä.
80-90-luvuilla elettiin varojen mukaan.
Mlläpä pienennät esim. sähkölaskun, jonka siirtomaksuun et voi mitenkään vaikuttaa?
ööö, vähentämällä sitä sähkönkulutusta? Mitä vähemmän sinulle siirretään sitä sähköä sitä vähemmän siitä maksat. Nyt ne lapsikultien pleikat, yms kiinni ja ulos!
Ööö, Oletko koskaan maksanut sähkölaskuja? Siirtomaksuissahan sähkön käytöstä aiheutuneet kulut on muutaman prosentin luokkaa. Esimerkiksi meillä on sähkölasku 20-30 euroa kuussa ja siirtomaksu noin 140 euroa/ 3 kk. Sähkönsiirron hinta koostuu perusmaksusta (euroa per kk), sähköverosta ja arvonlisäverosta sekä vähäisimpänä kulut
Ei siellä ole kuin muutaman kympin kiinteä perusmaksu ja jos se kaataa talouden, on kassa liian tiukalle kiristetty.
Kaikki saa samoin ehdoin asumistukea ja toimeentulotukea.
Irtisanomissuojaa heikennetään, miten sitten maksatte kaiken?
Kyllä on. Ei ollut karkki tai herkkupäiviä -70 ja -80 luvuilla muuten kun joulu, vappu ja juhannus.