Lue keskustelun säännöt.
Kympin oppilaiden vanhemmat, millaisia teidän perheet ovat?
13.04.2024 |
Kiinnostaa, millaisista perheistä ne lapset ja nuoret tulevat, joilla keskiarvo kymppi tai lähellä kymppiä.
Meillä itsellä opistotason koulutus, mies amk, ollaan itse oltu keskivertoja koulussa. Harrastukset miehellä kalastus ja mulla jumppa, jooga ja käsityöt. Ollaan aika vähään tyytyväisiä ja melko sopuisia.
Meillä molemmat tyttäret todella hyviä koulussa. Esikoinen nyt lukiossa ja sielläkin sujuu erinomaisesti, nuorempi kasilla ja keskiarvo oli joulutodistuksessa täysi 10. Koulu molemmille aina ollut tosi helppoa.
Aina puhutaan koulutuksen periytymisestä, mutta meidän kohdalla ei tunnu pitävän paikkaansa. Tytön luokalla on professorin tms. lapsi, joka myös hyvä, mutta joutuu näkemään paljon enemmän vaivaa opintomenestyksensä eteen.
Kommentit (83)
Olin kympin oppilas ja vanhempani olivat ja ovat työväenluokkaistaustaisia. Kumpikaan ei ole käynyt edes lukiota. Toisella on lukihäiriö. Osaksi koulumenestykseni perustuu siihen, että en halunnut aikuisena samanlaiseen köyhyysloukkuun. Jo varhain tajusin, että koulutus tuo mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin kympin tyttö, vanhemmat opistotason käyneitä (eli nyk. AMK), mutta toisen vanhemman alkoholismi toi elämääni niin valtavan riittämättömyyden tunteen ja suorittamisen tarpeen, ettei millään muulla oikein ollut väliä. Toki olen myös ihan lahjakas oppija. Mitä oikein haet tällä avauksella?
Mies DI, äiti maisteri, kandi ja AMK (kaikki eri aloilta). Kaksi lasta. Toinen kympin oppilas, toinen ei, mutta todella fiksu ja aikuisena varmaan menestyy hyvin.
Meillä on akateeminen koulutus molemmilla. Miehen vanhemmilla on heikko koulutus, mies on sukunsa eka akateeminen. Minä tulen pappissuvusta, jossa yliopistoon on menty jo 1500-luvulla.
Tuttava on kympin oppilas. Työläistausta vanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaan, että avaukseni ärsyttää. Siis ihan sitä vain, että millaisissa perheissä koulussa menestyviä nuoria kasvaa. Vai onko ihan kaikenlaisissa. Onko joku kasvatustapa/tyyli/olosuhteet, joka tähän kannustaa vai kaikki sattumaa?
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että avaukseni ärsyttää. Siis ihan sitä vain, että millaisissa perheissä koulussa menestyviä nuoria kasvaa. Vai onko ihan kaikenlaisissa. Onko joku kasvatustapa/tyyli/olosuhteet, joka tähän kannustaa vai kaikki sattumaa?
No vastaan sinulle jo näin ekalla sivulla, että kaikenlaisissa perheissä kasvaa koulussa menestyviä nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että avaukseni ärsyttää. Siis ihan sitä vain, että millaisissa perheissä koulussa menestyviä nuoria kasvaa. Vai onko ihan kaikenlaisissa. Onko joku kasvatustapa/tyyli/olosuhteet, joka tähän kannustaa vai kaikki sattumaa?
No vastaan sinulle jo näin ekalla sivulla, että kaikenlaisissa perheissä kasvaa koulussa menestyviä nuoria.
Tutkimusten mukaan koulutus kyllä periytyy eli hyvin koulutettujen lapset menestyy paremmin.
Mun lapset kävi molemmat Ressun lukion ka esikoinen häpesi meitä kun meillä on vaan maisteritason tutkinnot
No varmaan geenit eniten. Perheen kasvatus ja mahdollisuus opiskeluun kotona (tuki vanhemmilta ja rauhallinen tila). Koulussa opettaja vaikuttaa ja myös kaverit. Koulun opetusjärjestelyt.
Huomaa, että kympin todistus ei ole autuaaksi tekevä asia. Vaikka kutosen papereilla voi päästä ministeriksi. Koulutodistus on koulutodistus, mutta hyvää koulumenestystä tulee tukea, arvostaa ja myös palkita mahdollisuuksien mukaan.
Kuitenkin lapsia tulee rakastaa numeroista riippumatta aivan yhtä paljon.
T. Aiemmin kirjoittanut kahden äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin kympin oppilas ja kuuden ällän ylioppilas. Isä akateeminen, äidillä jäi yliopisto kesken.
Mieheni myös kuuden ällän ylioppilas, hänen vanhempansa maalta, ei lukiota, opistoasteen koulutus.
Meidän lastemme, jotka siis hyviä koulussa, vanhemmat hyvin koulutettuja.
Olemme kaikki erityisesti matemaattisesti lahjakkaita, joten päntätä ei ole tarvinnut, ja hyvällä muistilla muukin jää mieleen.
Oma käsitykseni koulutuksen periytymisestä on lähinnä se, että peruskouluaikana erot ovat pienet. Älykäs lapsi voi tulla millaisesta perheestä tahansa. Mutta murkkuiässä sosiaaliset erot kasvavat. Matalasti koulutetuissa perheissä käytetään alkoholia, lasten vakavaa seurustelua pidetään normaalia, alaikäinen saattaa muuttaa omilleen jne. Korkeasti koulutettujen perheissä lapsi on lapsi ylppäreihin asti, ja saa keskittyä koulunkäyntiin.
Vanhempien koulutuksella ei ole tässä merkitystä. Olennaista on se, että perheessä luetaan paljon pienestä pitäen (koska hyvä lukutaito auttaa melkein kaikessa oppimisessa) sekä suhtaudutaan opettajiin ja koulunkäyntiin arvostavasti.
Kaikista näin kasvatetuista lapsista ei kuitenkaan tule kympin oppilaita, vaan myös lapsen omilla taipumuksilla on merkitystä.
Terv. Äiti, jonka kolme lasta kirjoittivat yhteensä 12 laudaturia ja 6 eximiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä esikoinen on kympin oppilas, nuorempi noin 8-9. Esikoinen oppii tosi nopeasti, nuorempi näkee ihan eri tavalla vaivaa opiskelun eteen. Minä olen maisteri, puoliso YAMK.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien koulutuksella ei ole tässä merkitystä. Olennaista on se, että perheessä luetaan paljon pienestä pitäen (koska hyvä lukutaito auttaa melkein kaikessa oppimisessa) sekä suhtaudutaan opettajiin ja koulunkäyntiin arvostavasti.
Kaikista näin kasvatetuista lapsista ei kuitenkaan tule kympin oppilaita, vaan myös lapsen omilla taipumuksilla on merkitystä.
Terv. Äiti, jonka kolme lasta kirjoittivat yhteensä 12 laudaturia ja 6 eximiaa.
Tässä on muuten viisautta! Lukekaa lapsille! Ja isät, lukekaa itsellenne poikienne nähden. Lukeminen on oppimisen alku ja juuri, ja koululaitos ei voi auttaa, jos lukutaito katoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallinen duunariperhe ollaan. Ammattikoulusta molemmat vanhemmat. Poikaa kannustettu koulunkäyntiin. Lahjottukin, silloin kun ei oikein napannut lukeminen ja läksyt. Tosi paljon mukana ja tukena. Läksykirjat levitettynä keittiön ruokapöydällä, mikä silloin ärsytti suunnattomasti, mutta annoin olla. Luokkansa parhaana yläasteelta pääsi ka 9,7. Nyt viittä vaille valmis maisteri fysikaalisista tieteistä. Ai niin, ja kielsin kuuntelemasta samalla korvanapeista musiikkia kun teki läksyjä. Luulin, että vie keskittymisen. Olikin toisinpäin. Päivän pari yritti ilman korvanappeja, raukka parka.
Kyllä nuo "hyvät kasvattajat" taitaa olla sellaisia melko tasapainoisia ja rauhallisia ihmisiä. Eli eivät vedä päätä täyteen viikonloppuisin yms. Lapsille sopii tavallinen, tasainen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien koulutuksella ei ole tässä merkitystä. Olennaista on se, että perheessä luetaan paljon pienestä pitäen (koska hyvä lukutaito auttaa melkein kaikessa oppimisessa) sekä suhtaudutaan opettajiin ja koulunkäyntiin arvostavasti.
Kaikista näin kasvatetuista lapsista ei kuitenkaan tule kympin oppilaita, vaan myös lapsen omilla taipumuksilla on merkitystä.
Terv. Äiti, jonka kolme lasta kirjoittivat yhteensä 12 laudaturia ja 6 eximiaa.
Joo, totta tuo lukeminen varhaislapsuudessa (ja todennäköisesti myös laulaminen). Minä tein näitä lapsille todella paljon. Kävivät kerhoa ja pikkulasten harrastuksissa, mutta aloittivat päiväkodin vasta viisivuotiaina. Toinen oppi lukemaan ja kirjoittamaan 3-vuotiaana, toinen viisivuotiaana.
T. Aiemmin kirjoittanut kahden äiti
Ketä kiinnostaa kympin tytöt?
Mites kympin poikien vanhemmat löytyykö niitä?
Se mikä periytyy on se tulo- ja palkkataso. Lukiomenestys kertoo vielä kovin vähän siitä, että millaiseksi näiden nuorten elämä muodostuu, kun he ovat aikuisia.
Ihan normiperhe, mutta ollaan aktiivisesti osa lapsen koulun käyntiä, kokeisiin lukemista jne.
En ole koskaan seurannnut professorin tms. perheen elämää noin läheltä. Kerro ihmeessä heistä lisää!