Leikkaustoimet pakottivat yksinhuoltajaperheen muuttamaan

Ikävä tietysti että jotkut joutuu muuttamaan, mutta minkäs teet. Liian suurien tukien maksamista ei pidä jatkaa pelkästään siksi, että tukien saajat on tottunut elämään leveästi.

Asumista on tuettu aivan liian avokätisesti jo kauan. Oma äitini asui koko lapsuutensa vanhempiensa ja veljensä kanssa pienessä kaksiossa, vaikka kumpikin vanhemmista kävi töissä, eikä siinä ollut siihen aikaan mitään poikkeuksellista. Lapset sai silti koulunsa käytyä kunnialla, kävi myöhemmin yliopiston ja työllistyi suhteellisen hyväpalkkaisiin ammatteihin. Kenellekään ei jäänyt traumoja. Miksi jokainen tarvitsee nykyään oman huoneen ja maailma kaatuu siihen, jos joku joutuu nukkumaan olohuoneessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon jotenkin niin kyllästynyt tähän yksinhuoltajien mankumiseen. Se on kyllä kumma, ettei vanhemmat itse maksa kulujaan - erotessaankin. Aina pitäisi olla yhteiskunnan kukkarolla. Hoitakaa parit asianne niin, että tulette toimeen siellä saman katon alla tai jos ei se onnistu, niin sitten huolehditte asumisenne niin, että maksatte sen itse. Vaikka niin, että on ihan pieni kämppä, missä vanhemmat vaihtelee, niin että lapsi saa asua siinä isommassa asunnossa. 

 

Ei ehkä kaikkein kivointa vanhemmille, mutta lapselle on ja jos ei muuhun ole muutenkaan varaa, niin ei ole. 



Ihmisten on aika ottaa vastuu valinnoistaan, niin parisuhteistaan kun muksujenkin hoidosta. 

Kohta ne vuokrat nousee noissa pienissäkin asunnoissa, kun kysyntä kasvaa. Tulos +/- 0.

Sitten muutellaa

Riippuu miksi muutetaan. Jos muutto kalliimpaan johtuu perheen muutoksesta, eli että perhe kasvaa, silloin se toki on maksettu. Samoin jos vuokranantaja irtisanoo asunnon eli on pakko muuttaa uuteen asuntoon, ei silloin voi pitää kriteerinä, että asunnon pitää olla halvempi. Tai jos työn vuoksi muuttaa jostain Pelkosenniemeltä pk-seudulle, ei voida olettaa, että pk-seudulta löytyy yhtä halpa asunto.

Vierailija kirjoitti:

Asumista on tuettu aivan liian avokätisesti jo kauan. Oma äitini asui koko lapsuutensa vanhempiensa ja veljensä kanssa pienessä kaksiossa, vaikka kumpikin vanhemmista kävi töissä, eikä siinä ollut siihen aikaan mitään poikkeuksellista. Lapset sai silti koulunsa käytyä kunnialla, kävi myöhemmin yliopiston ja työllistyi suhteellisen hyväpalkkaisiin ammatteihin. Kenellekään ei jäänyt traumoja. Miksi jokainen tarvitsee nykyään oman huoneen ja maailma kaatuu siihen, jos joku joutuu nukkumaan olohuoneessa?

Haluaisitko siis, että palataan melkein sadan vuoden takaiseen Suomeen, vai miksi etsit vertailukohtia vanhempiesi lapsuudesta? Onhan täällä asuttu maakuopassa ja yksitupaisissa tölleissäkin, ja kyllä niissäkin hengissä selvittiin - voisiko sillä perusteella ajatella, että se olisi hyvä elämisen taso nykyisin, kun kerran "joskus" on ollut sellaista?

Minäkin muutin halvempaan kun palkka ei riittänyt. En tosin edes saanut mitään tukia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumista on tuettu aivan liian avokätisesti jo kauan. Oma äitini asui koko lapsuutensa vanhempiensa ja veljensä kanssa pienessä kaksiossa, vaikka kumpikin vanhemmista kävi töissä, eikä siinä ollut siihen aikaan mitään poikkeuksellista. Lapset sai silti koulunsa käytyä kunnialla, kävi myöhemmin yliopiston ja työllistyi suhteellisen hyväpalkkaisiin ammatteihin. Kenellekään ei jäänyt traumoja. Miksi jokainen tarvitsee nykyään oman huoneen ja maailma kaatuu siihen, jos joku joutuu nukkumaan olohuoneessa?

Haluaisitko siis, että palataan melkein sadan vuoden takaiseen Suomeen, vai miksi etsit vertailukohtia vanhempiesi lapsuudesta? Onhan täällä asuttu maakuopassa ja yksitupaisissa tölleissäkin, ja kyllä niissäkin hengissä selvittiin - voisiko sillä perusteella ajatella, että se olisi hyvä elämisen taso nykyisin, kun kerran "joskus" on ollut sellaista?

Vai halusiko vain sanoa, ettei siihen kuole, eikä se ole tekosyy kuvitellulle traumatisoitumiselle? Miten lainaamasi kommentoijan haluaminen liittyy siihen, että kermaperseet eivät ymmärrä selviävänsä hengissä vaikka ei olisi omaa huonetta? Se tilanne ei muutu, jos ei pysty itse muuttamaan sitä. Joko sopeutuu tai yrittää keksiä miten parantaa asiaa, turha viritellä ahdistuskohtauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta kuka vaan voidaan irtisanoa helposti eikä alle 50 hengen työpaikoilla ole takaisinottovelvollisuutta.

Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea enää tammikuussa.

 

 

 

Onko tulossa uusia lakkoja vai saako hallitus viedä noi läpi.

Jos hallitus ei kaadu niin tulee nuo uudistukset.

Ei kaadu, koska oppositio ei halua tehdä likaista työtä, joka on pakko tehdä.

 

 

Ei auta oppositio, kun  enemmistö on hallituspuolueiden kansanedustajia.

Vain lakot auttavat.

Lakot eivät auta, koska oppositio ay-liikkeineen ei ole hallituksessa. Hallitus on vaaleilla valittu ja päätäntävaltainen.

Oppositio ei halua hallitukseen, koska tietää että on pakko käyttää leikkuria.

Oppositio luottaa siihen, että kansa on tyhmähköä,  ja äänestää sitä seuraavissa vaaleissa. Varmaan totta. Yrityksiä kaatuu, tehtaita suljetaan ja työpaikkoja lähtee. Eihän niitä syy-ja seuraussuhteita voi tajuta samalla kun unelmoi lakoista ja hallituksen kaatumisesta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumista on tuettu aivan liian avokätisesti jo kauan. Oma äitini asui koko lapsuutensa vanhempiensa ja veljensä kanssa pienessä kaksiossa, vaikka kumpikin vanhemmista kävi töissä, eikä siinä ollut siihen aikaan mitään poikkeuksellista. Lapset sai silti koulunsa käytyä kunnialla, kävi myöhemmin yliopiston ja työllistyi suhteellisen hyväpalkkaisiin ammatteihin. Kenellekään ei jäänyt traumoja. Miksi jokainen tarvitsee nykyään oman huoneen ja maailma kaatuu siihen, jos joku joutuu nukkumaan olohuoneessa?

Haluaisitko siis, että palataan melkein sadan vuoden takaiseen Suomeen, vai miksi etsit vertailukohtia vanhempiesi lapsuudesta? Onhan täällä asuttu maakuopassa ja yksitupaisissa tölleissäkin, ja kyllä niissäkin hengissä selvittiin - voisiko sillä perusteella ajatella, että se olisi hyvä elämisen taso nykyisin, kun kerran "joskus" on ollut sellaista?

pakkohan se on, jos yhteiskunnalla ei ole rahaa. kaikki tämänkin maan vauraus, jota kesti muutama kymmen vuotta on kärrätty toisten taskuihin, kiitos kaikkien niiden jotka tätä politiikkaa ovat kannattaneet! Nytkö pitäisi riistää loputkin niiltä joilla vielä jotain on että ihmiset saavat asua ja elää leveämmin kuin mitä oma budjetti antaa myöten? Tuleeko raha seinästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta kuka vaan voidaan irtisanoa helposti eikä alle 50 hengen työpaikoilla ole takaisinottovelvollisuutta.

Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea enää tammikuussa.

 

 

 

Onko tulossa uusia lakkoja vai saako hallitus viedä noi läpi.

Jos hallitus ei kaadu niin tulee nuo uudistukset.

Ei kaadu, koska oppositio ei halua tehdä likaista työtä, joka on pakko tehdä.

 

 

Ei auta oppositio, kun  enemmistö on hallituspuolueiden kansanedustajia.

Vain lakot auttavat.

Lakot eivät auta, koska oppositio ay-liikkeineen ei ole hallituksessa. Hallitus on vaaleilla valittu ja

Kun ei ole lakkoja, niin vakituisilta lähtee työpaikat.

Irtisanomissuoja heikennetään. Miksi? Siksi, että saa vaihtaa työntekijät halvempiin.

Ansiosidonnaista leikattiin. Ihmiset eroavat liitoista.

Liitot saavat toimia vain tietyllä jäsenmäärällä.

Kun liitot loppuvat niin ei ole enää tessejä eikä ansiosidonnaista.

Työmarkkinatuki on 595 netto kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Olet vakavissasi sitä mieltä, että lapsen kuluihin menee enemmän kuin 460+94 e kuukaudessa? Sen verranhan tuo olisi, jos ajatellaan että sinä panet saman verran kuin etä? Ja lapsilisä vielä päälle?

 

Pienemmän lapsen kanssa menee satasia pelkkään päivähoitoon, alakoululaisten kanssa on iltis (voi olla satasenkin) plus harrastukset.

 

Vaatteet, ruoka, vakuutukset, harrastukset, asuminen, leirikoulut, puhelin, tietokone jne jne jne.

Lapsen kanssa palaa rahaa. Plus että lapsilisäähän ei saa siihen asti kun toka aste edes kestää, joten säästöönkin pitää saada sitä varten.

Olin pienen lapsen yh ja tein 3-vuorotyötä lähihoitajana, 80% työajalla. Päivähoidosta en joutunut maksamaan mitään. Asuimme kaksiossa. Tila riitti hyvin vielä lapsen kasvaessakin. Olihan meillä molemmilla ikäänkuin omat huoneet.

Vakuutusta ei ollut paitsi kotivakuutus, koska se vaadittiin vuokra-asuntoon. Puhelimen lapsi sai kouluikäisenä minun veljeltäni, joka on kummisetä. Harrastuksina meillä on ollut vain uimahallissa käyminen ja ulkoilu. Tietokone on jaettu. 

Rahaa on riittänyt jopa uusiin vaatteisiin ja lomailuun! Rahaa sen sijaan ei mene tupakkaan, baareihin, lemmikeihin, autoon, ripsi- tai kynsihuoltoon eikä wolttaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta kuka vaan voidaan irtisanoa helposti eikä alle 50 hengen työpaikoilla ole takaisinottovelvollisuutta.

Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea enää tammikuussa.

 

 

 

Onko tulossa uusia lakkoja vai saako hallitus viedä noi läpi.

Jos hallitus ei kaadu niin tulee nuo uudistukset.

Ei kaadu, koska oppositio ei halua tehdä likaista työtä, joka on pakko tehdä.

 

Vassareille pakko ei ole kuin kuolla. Kaiken muun saa kuvitella mieleisekseen.

Onko kohtuutonta köyhyyttä, jos yksinhuoltaja joutuu asumaan kaksiossa poikansa kanssa?

Itse olen yh ja asun poikani kanssa 50 neliön kaksiossa eikä mahduta. Tukehtumisen tunne on hirveä. Jotku tykkää/toiset ei, eivätkä pystykkään. Itselläni ikää pian 51 vuotta ja terveysvaivoja niin toiveissa olisi löytää pieni kolmio. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen yh ja asun poikani kanssa 50 neliön kaksiossa eikä mahduta. Tukehtumisen tunne on hirveä. Jotku tykkää/toiset ei, eivätkä pystykkään. Itselläni ikää pian 51 vuotta ja terveysvaivoja niin toiveissa olisi löytää pieni kolmio. 

Tuohan on aivan hyvänkokoinen kaksio. Vai onko hukkaneliöitä? Mitä lisäarvoa se yksi makkari toisi, kun kaiketi sinä vain nukkuisit siellä ja päivät se olisi tyhjillään. Jos kahden ihmisen tavarat ei mahdu kaksioon, niin tavaraa on liikaa.

Siis oikeasti, paljonko nykyään tukia saa?? Kun itse olin tuilla elävä yh muutaman vuoden ajan 2010-luvun taitteessa, oli ihan itsestään selvää että lapsi saa oman huoneen ja itse nukun olohuoneessa. Eipä tullut mieleenkään vaatia jotain kolmiota kahdelle hengelle. Siltikin asuin Kelan mielestä liian kalliisti ja kulujen jälkeen jäi n. 300 euroa ruokaan, vaatteisiin jne. Ajattelin että tämä on tätä nyt enkä itkenyt iltapäivälehdille. Sen sijaan tein asioilleni jotain päästäkseni pois siitä köyhyyden kierteestä. Onko ajat näin muuttuneet lyhyessä ajassa...?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen yh ja asun poikani kanssa 50 neliön kaksiossa eikä mahduta. Tukehtumisen tunne on hirveä. Jotku tykkää/toiset ei, eivätkä pystykkään. Itselläni ikää pian 51 vuotta ja terveysvaivoja niin toiveissa olisi löytää pieni kolmio. 

No mut sitten sen lapsesi täytyy olla jo ainakin teini. Kohtahan se muuttaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon jotenkin niin kyllästynyt tähän yksinhuoltajien mankumiseen. Se on kyllä kumma, ettei vanhemmat itse maksa kulujaan - erotessaankin. Aina pitäisi olla yhteiskunnan kukkarolla. Hoitakaa parit asianne niin, että tulette toimeen siellä saman katon alla tai jos ei se onnistu, niin sitten huolehditte asumisenne niin, että maksatte sen itse. Vaikka niin, että on ihan pieni kämppä, missä vanhemmat vaihtelee, niin että lapsi saa asua siinä isommassa asunnossa. 

 

Ei ehkä kaikkein kivointa vanhemmille, mutta lapselle on ja jos ei muuhun ole muutenkaan varaa, niin ei ole. 



Ihmisten on aika ottaa vastuu valinnoistaan, niin parisuhteistaan kun muksujenkin hoidosta. 

Hölmö, yksinhuoltajat on juurikin ottaneet vastuun YKSIN. Kun toinen vanhempi huitelee menemään omissa jutuissaan.

Olen yksinhuoltajan lapsi ja minun lapsenikin on yksinhuoltajan lapsi. Ei ole koskaan anottu tai saatu mitään tukia, ja lapset on aina koulutettu yliopistoja myöten, sekä minä että oma lapseni. Opintolaina takaa köyhällekin mahdollisuuden  yrittää. Kaikki on kiinni omasta yrittämisestä ja velvollisuudentunnosta. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Täällä puhutaan koko ajan, miten kaksioon mahtuu kun aikuinen nukkuu olohuoneessa - ilmeisesti mielessä on joku tilava kaksio, jossa on isohko olohuone, keittiö ja makkari. Mutta nykyisin etenkin pk-seudulla kaksiotkin voivat olla todella pieniä - olohuoneessa voi olla yhdellä seinällä avokeittiö ja muilla seinillä joku liukuovi tai oviaukko eteiseen ja makkariin, eli ei välttämättä ole tarpeeksi tilaa. Sänkyä ei saa minnekään, ja jos huoneeseen laittaa sängyn, sinne ei mahdu enää olohuoneen kalusteita tai keittiönpöytää. Käytännössä siis ihmiset joutuvat ahtautumaan asuntoon, jossa ei mahdu asumaan - siellä ollaan vain säilytyksessä. Nimenomaan nämä kompaktit pikkukämpät ovat niitä "halvempia asuntoja".



Itse asun kahden lapsen kanssa tilavassa kolmiossa, jossa on erillinen keittiö ja iso olohuone. En valinnut tätä säästösyistä, vaan meidän alueella on todella vähän asuntoja, joissa on erillinen keittiö ja sauna, mitkä olivat itselläni kriteerinä, ja lisäksi piti löytää asunto juuri tietyn koulun alueelta, jotta sain molemmat lapset sinne (on haluttu koulu, ja jos olisi haettu eri koulupiirin alueelta, olisi ollut vaarana, että joutuu huonompaan kouluun). Mutta korostan siis, että tämä on TILAVA kolmio - niihin tilaihmekolmioihin emme mahtuisi. Minulla täytyy olla etätyöpiste kotona, joten jo senkin takia tarvitsimme ison olohuoneen. Tällaisessa asunnossa pystyy oikein hyvin nukkumaan olohuoneessa, mutta pienissä ja ahtaissa asunnoissa se todellakin syö elämänlaatua - ja nämä tilavat asunnot eivät sitten ole niitä, jotka mahtuvat vuokranormeihin. (Itselläni ei tätä ongelmaa, koska asun omistusasunnossa.) Esim. missään keittiö-olohuone-yhdistelmässä ei todellakaan ole miellyttävää nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen yh ja asun poikani kanssa 50 neliön kaksiossa eikä mahduta. Tukehtumisen tunne on hirveä. Jotku tykkää/toiset ei, eivätkä pystykkään. Itselläni ikää pian 51 vuotta ja terveysvaivoja niin toiveissa olisi löytää pieni kolmio. 

Saahan sitä toivoa, mutta ymmärrät varmaan, että myös vuokrasi maksajien toiveilla on väliä? Harva tahtoo maksaa itseään kipeäksi, jotta jokainen tukien varassa elävä köyhä voisi asua niin kuin keskituloiset.