Leikkaustoimet pakottivat yksinhuoltajaperheen muuttamaan
Asumistukileikkaukset pakottivat Natalia Kibroevan ja tämän pojan muuttamaan.
"Leikkausten myötä jouduin etsimään meille pienemmän ja edullisemman asunnon, sanoo helsinkiläinen Natalia Kibroeva.
Syy muutolle on yli 200 euron lovi
Nyt äiti joutuu nukkumaan olohuoneessa.
Kommentit (354)
Jumalauta tää, että kakarat saa omat huoneet ja äiti (tai pariskunta) käpristelee olohuoneessa. Ei vaan meillä tulisi kysymykseenkään! Se, joka maksaa, saa rahoillansa esimerkiksi tietyntyyppistä yksityisyyttä. Mukulat voi hyvin jakaa huoneen, tai koisia olohuoneessa, jos on vaan kaksio.
Munanjohtimet ja siemenjohtimet hohtimilla poikki niks naks.
Nataaalia vois muuttaa kööreineen takaisin sinne, mistä tullutkin.
Me asuimme oman talon rakentamisen ajan kolmiossa, viisihenkinen perhe. Isompiakin vuokra-asuntoja olisi ollut, mutta ne oli jo aika kalliita. Pari vuotta meni niin, että me vanhemmat nukuimme olohuoneen nurkassa. Vaihtoehtona oli maksaa joko 820€/kk siitä ja asua suhteellisen lähellä tonttia/raksaa, tai reilusti yli tuhat euroa kuussa ja kauempana.
Kun itse joutuu maksamaan asumisensa ihan kokonaan ilman mitään apua, alkaa eurot kiinnostaa ja jostain täytyy tinkiä.
Nataalialla ollut 200 euron lovi. Ei enää kelpaa suomalaisille. Inho.
Oikeistolaisten kotiosoitteet on helppo selvittää että jos joku haluaa mennä antamaan palautetta.
vahinkoja sattuu
Miksi yksinhuoltaja perheitä ei auteta syrjimisen sijaan?
Minä nukuin olohuoneessa (yh) 15 vuotta.
Mikä on ongelma?
T. Olen suomalainen AMK-esh
Vierailija kirjoitti:
Me asuimme oman talon rakentamisen ajan kolmiossa, viisihenkinen perhe. Isompiakin vuokra-asuntoja olisi ollut, mutta ne oli jo aika kalliita. Pari vuotta meni niin, että me vanhemmat nukuimme olohuoneen nurkassa. Vaihtoehtona oli maksaa joko 820€/kk siitä ja asua suhteellisen lähellä tonttia/raksaa, tai reilusti yli tuhat euroa kuussa ja kauempana.
Kun itse joutuu maksamaan asumisensa ihan kokonaan ilman mitään apua, alkaa eurot kiinnostaa ja jostain täytyy tinkiä.
Onpa olleet kolmiot edullisia.
Vierailija kirjoitti:
Jumalauta tää, että kakarat saa omat huoneet ja äiti (tai pariskunta) käpristelee olohuoneessa. Ei vaan meillä tulisi kysymykseenkään! Se, joka maksaa, saa rahoillansa esimerkiksi tietyntyyppistä yksityisyyttä. Mukulat voi hyvin jakaa huoneen, tai koisia olohuoneessa, jos on vaan kaksio.
Toiset vanhemmat vaan on valmiimpia tinkimään siitä omasta mukavuudesta, jotta lapsilla olisi parempi olla. Toiset vanhemmat taas.....noh,ovat niitä itsekeskeisiä minäminä -tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Me asuimme oman talon rakentamisen ajan kolmiossa, viisihenkinen perhe. Isompiakin vuokra-asuntoja olisi ollut, mutta ne oli jo aika kalliita. Pari vuotta meni niin, että me vanhemmat nukuimme olohuoneen nurkassa. Vaihtoehtona oli maksaa joko 820€/kk siitä ja asua suhteellisen lähellä tonttia/raksaa, tai reilusti yli tuhat euroa kuussa ja kauempana.
Kun itse joutuu maksamaan asumisensa ihan kokonaan ilman mitään apua, alkaa eurot kiinnostaa ja jostain täytyy tinkiä.
Niin tiedätkö missä on ero? Siinä,että tiesit asumisratkaisun olevan väliaikainen. Kokoaikatyötä tekevälle pienipalkkaiselle se on pysyvä asumismuoto.
Onneksi orpolla riittää rahaa niin mitäs sitä nyt köyhät Mitä rahaa tarvii. kunhan Petterillä on rahaa niin se on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asuimme oman talon rakentamisen ajan kolmiossa, viisihenkinen perhe. Isompiakin vuokra-asuntoja olisi ollut, mutta ne oli jo aika kalliita. Pari vuotta meni niin, että me vanhemmat nukuimme olohuoneen nurkassa. Vaihtoehtona oli maksaa joko 820€/kk siitä ja asua suhteellisen lähellä tonttia/raksaa, tai reilusti yli tuhat euroa kuussa ja kauempana.
Kun itse joutuu maksamaan asumisensa ihan kokonaan ilman mitään apua, alkaa eurot kiinnostaa ja jostain täytyy tinkiä.
Niin tiedätkö missä on ero? Siinä,että tiesit asumisratkaisun olevan väliaikainen. Kokoaikatyötä tekevälle pienipalkkaiselle se on pysyvä asumismuoto.
Tuota mietin itsekin. Teen 100% työaikaa ja asun lapsen kanssa 38m2 kaksiossa. En tiedä, tuleeko olemaan varaa tämän isompaan koskaan.
Meillä oli sänky aikoinaan olohuoneessa kolme vuotta. Näin vanhin sai oman huoneen ja nuorimmaiset jako isomman makuuhuoneen.
Aikoinaan lapsuudessani vanhemmillani oli sänky olkkarissa jotta sain siskon kanssa omat makuuhuoneet. Näin muistaakseni lähemmä 10 vuotta.
Siskoni asui aikoinaan kaksiossa, sänky myös olkkarissa. Jotta poikansa sai käyttöön makuuhuoneen. Näin joku neljä vuotta.
Ei mitään uutta auringon alla siis. Tässä myös kyse eri vuosi kymmenistä.
Ja useasti tilapäisiä ratkaisuja. Jos asunto on viihtyisä, hyvällä alueella ja ok vuokra muuten niin voi hyvinkin kärvistellä.
Ei ne lapset sinne kotiin jää ikuisiksi ajoiksi.
Mistä näitä yh-äitejä sikiää. Tavataan joku tyyppi baarissa ja heti sänkyyn. Miehellä ei ollut mitään tarkoitusta hankkia lapsia, mutta ehkäisy unohtui kummaltakin siinä huumassa. Kas kummaa tuli lapsi, mutta mies on jo häipynyt. No uusi yritys ja taas sama toistuu ja pian kolme lasta hankittuna, kaikki eri miehille ja sitten huudetaan yhteiskuntaa apuun.
Lapsilla ei turvallista lapsuutta, kun äiti vaihtaa jatkuvasti miestä ja lasten kasvatus jää päiväkodin ja koulun vastuulle. Tuollaisilta vauvatehtailijoilta pitäisi lapset viedä heti synnytyksen jälkeen pois ja antaa adoptioon. Adoptiota odottavia on jonoksi saakka ja siten saataisiin pelastettua moni suomalainen lapsi, mikä on paljon parempi vaihtoehto kuin roudata maailmalta sairaita lapsia, joista ei koskaan tule veronmaksajaa.
Portaita alas voi vahingossa työntää oikeistolaisen. ei ole suuri menetys yhteiskunnalle
Jos yh äiti Natalia kibroevalle ei kelpaa Suomen järjestelmä ja talouden tasapainottaminen, hän on täysin vapaa muuttamaan mihin tahansa muuhun ei valtioon.
Turha valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asuimme oman talon rakentamisen ajan kolmiossa, viisihenkinen perhe. Isompiakin vuokra-asuntoja olisi ollut, mutta ne oli jo aika kalliita. Pari vuotta meni niin, että me vanhemmat nukuimme olohuoneen nurkassa. Vaihtoehtona oli maksaa joko 820€/kk siitä ja asua suhteellisen lähellä tonttia/raksaa, tai reilusti yli tuhat euroa kuussa ja kauempana.
Kun itse joutuu maksamaan asumisensa ihan kokonaan ilman mitään apua, alkaa eurot kiinnostaa ja jostain täytyy tinkiä.
Niin tiedätkö missä on ero? Siinä,että tiesit asumisratkaisun olevan väliaikainen. Kokoaikatyötä tekevälle pienipalkkaiselle se on pysyvä asumismuoto.
Tuota mietin itsekin. Teen 100% työaikaa ja asun lapsen kanssa 38m2 kaksiossa. En tiedä, tuleeko olemaan varaa tämän isompaan koskaan.
Miksi sulla pitäisi olla varaa isompaan, koskaan? Väärä ajattelumalli. Olen tyytyväinen äläkä kadehdi muita! Se on salaisuus onneen ja tasapainoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asuimme oman talon rakentamisen ajan kolmiossa, viisihenkinen perhe. Isompiakin vuokra-asuntoja olisi ollut, mutta ne oli jo aika kalliita. Pari vuotta meni niin, että me vanhemmat nukuimme olohuoneen nurkassa. Vaihtoehtona oli maksaa joko 820€/kk siitä ja asua suhteellisen lähellä tonttia/raksaa, tai reilusti yli tuhat euroa kuussa ja kauempana.
Kun itse joutuu maksamaan asumisensa ihan kokonaan ilman mitään apua, alkaa eurot kiinnostaa ja jostain täytyy tinkiä.
Niin tiedätkö missä on ero? Siinä,että tiesit asumisratkaisun olevan väliaikainen. Kokoaikatyötä tekevälle pienipalkkaiselle se on pysyvä asumismuoto.
Tuota mietin itsekin. Teen 100% työaikaa ja asun lapsen kanssa 38m2 kaksiossa. En tiedä, tu
Miksi sulla pitäisi olla varaa isompaan, koskaan? Väärä ajattelumalli. Olen tyytyväinen äläkä kadehdi muita! Se on salaisuus onneen ja tasapainoon.
Asut itsekin varmaan sitten enintään samankokoisessa?
"päivähoito on kunnallista". Jos ei riitä työntekijät, taitaa vaihtoehdot olla vähissä.