Uusi mies ei kerro minusta lapsilleen
Olemme molemmat eronneet pari vuotta sitten ja nyt seurustelleet puolisen vuotta. Suhtauduin alussa itsekin varovaisesti lapsien esittelyyn. Mies oli jopa asiasta innokkaampi ja sanoi, että olisihan se kiva nähdä ja tehdä asioita välillä lastenkin kanssa. Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen puhuimme, että lapsille voisi tässä vaiheessa kertoa tyttö- ja poikaystävästä. Itse tapaamisella ei kuitenkaan olisi vielä kiire, mutta hyvä jos lapset totuttelisivat ajatukseen uudesta kumppanista. En myöskään itse halunnut salailla omilta lapsilta tätä puolta elämästäni.
Minä kerroin, mies ei. Aina välillä asia tuli puheeksi ja mies sanoi, että huomenna tai tällä viikolla varmaan kertoo. Noh, nyt tästä on jo monta kuukautta. Otin asian vakavasti puheeksi kun aloin miettiä onko miehen tunteet muuttuneet mua kohtaan kun ei lapsilleen kerro minusta. Ei kuulemma ole. Syyksi ei oikein osaa sanoa kuin "ei saa aikaiseksi" tai ei ole hyvää hetkeä. Omaan korvaan ei kuulosta kovin uskottavalta. Yritin ehdottaa voitaisiinko sopia joku aikataulu esim että kertoo lapsille 2 viikon sisään, mutta se on kuulemma ahdistavaa.
Mies tuntuu muuten itselleni aivan täydelliseltä ja meillä on kaikinpuolin ihanaa. Kaikki muut mittarit ovat vihreällä. Mutta tämä asia on alkanut vaivata. Puheet ja teot eivät nyt kohtaa ja tuntuu, että luottamus rapisee. Olisi helpompaa jos mies olisi alusta asti sanonut, että haluaa edetä hitaasti lapsille kertomisen kanssa. Tai osaisi nyt edes sanoa jonkun syyn miksi ei puheistaan huolimatta kerro lapsille.
Ehkä nyt haluaisin vain kuulla miltä tämä ulkopuolisen korvaan kuulostaa ja olenko aivan liian malttamaton.
Kommentit (151)
Hän on erittäin aikaansaava asioiden hoitamisessa, töissä jne. Mutta välttelee kyllä konflikteja.
Oletko varma, että mies todella on eronnut?
Vierailija kirjoitti:
Mies on tavannut muutamia minun ystäviä ja minä olen tavannut hänen työkavereita. Hänen ystävät tietävät kyllä minusta. Meillä ei ole suunnitelmissa muuttaa yhteen vaan pidetään omat kodit, tästä ollaan samaa mieltä. Kesälle tein jo omat suunnitelmat omien lasten kanssa. Kesällä ei montaa kertaa pystytä näkemään, kun ei tosiaan voida nähdä (ainakaan toistaiseksi) lasten kanssa. Mies on juurikin sanonut, että kesälläkin olisi kiva tehdä koko porukalla jotain yhdessä, mutta ei sitten tee mitään asian edistämiseksi. Ap.
Kun mies sanoo, että " kesälläkin olisi kiva tehdä koko porukalla jotain yhdessä" niin ei hän tarkoita, että tehdään. Hän vain lausuu ääneen sen, että olisi kiva, ei hänellä ole mitään tarvetta tai aietta moiseen. Hän voisi sanoa vastaavasti, että "kesällä olisi kamalaa olla koko porukalla 15 neliön vuokramökissä" - niin onkin, mutta ei hän edes tavoittele moista tilannetta, kunhan sanoo sen ääneen. Eikä hän tuossa tarkoittaisi edes sitä, että aikoo vuokrata 200 neliön mökin, jotta ei olisi kamalaa, vaikka nainen sellaisen lupauksen puheessa kuulee.
Mies ei halua rikkoa välejään lasten kanssa kertomalla sinusta. Lapsille et ole yhtään mitään, joten miksi lasten pitäisi sinusta tietää?
MIKSI asia on sinulle noin jäätävän tärkeä? Tuntuu ahdistavalta ihan jo lukea juttujasi, saati olla tuon painotuksen kohteena.
Kiinnitän huomiota tuohon, että teillä ei ole kesällä oikein aikaa nähdä. Onko mies siis yksinhuoltaja? Jos ei, niin lapsethan ovat luultavasti puolet ajasta äidillään. Onko nyt siis niin, että ette saa edes lapsiviikkoja soviteltua yhteen ja siksi tapailette harvakseltaan? Riittääkö tämä sinulle?
Itse en tyytyisi suhteeseen, jossa ei voisi edes yhteisiä kesälomasuunnitelmia tehdä. Minulla on ikäviä kokemuksia sellaisesta, ja ap:n suhde kuullostaa vähän samalta. Tai aika paljonkin.
Kesällä lapsiviikot menevät osittain ristiin. Tästä syystä ja lomamatkan takia meillä on koko kesänä 2 viikkoa yhteistä aikaa, jona aikana mies on myös töissä ja tekee todennäköisesti yhtä toista aikaa vievää projektia. Tämä tuleva kesä on kieltämättä yksi syy miksi harmittaa.
Minulle olisi ehkä jopa helpompaa, jos vaan sovittaisin, että ei sotketa lapsia tähän ollenkaan. Niin sitten kuvio olisi edes selkeä, eikä tarvitsisi kuunnella tyhjiä lupauksia. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitän huomiota tuohon, että teillä ei ole kesällä oikein aikaa nähdä. Onko mies siis yksinhuoltaja? Jos ei, niin lapsethan ovat luultavasti puolet ajasta äidillään. Onko nyt siis niin, että ette saa edes lapsiviikkoja soviteltua yhteen ja siksi tapailette harvakseltaan? Riittääkö tämä sinulle?
Itse en tyytyisi suhteeseen, jossa ei voisi edes yhteisiä kesälomasuunnitelmia tehdä. Minulla on ikäviä kokemuksia sellaisesta, ja ap:n suhde kuullostaa vähän samalta. Tai aika paljonkin.
Minusta olisi kamalaa, jos perheellinen seurustelukumppani haluaisi tehdä kesälomasuunnitelmia kanssani perheensä ehdoilla! Mieluummin tapaillaan, jos tulee hyvä hetki eikä niin, että jo tässä vaiheessa kalenterissa olisi lukkoonlyötynä yhteinen aika.
Lapsiviikkojen sovittelussa on mukana yleensä noin 4 aikuista, joskus enemmänkin. Jos ne viikot ovat yksiselitteisesti joka toinen ja vaihto sunnuntaina, niin ei siinä sovitella ellei uusi seurustelukumppani erikseen ryhdy exältä vaatimaan, että olen miehesi kanssa, ota lapset, että saamme olla rauhassa.
Jos olette seurustelleet vasta n. puoli vuotta, niin itse ainakin mieluummin panostaisin vielä siihen ihan kahdenkeskiseen seurusteluun ja tutustumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä lapsiviikot menevät osittain ristiin. Tästä syystä ja lomamatkan takia meillä on koko kesänä 2 viikkoa yhteistä aikaa, jona aikana mies on myös töissä ja tekee todennäköisesti yhtä toista aikaa vievää projektia. Tämä tuleva kesä on kieltämättä yksi syy miksi harmittaa.
Minulle olisi ehkä jopa helpompaa, jos vaan sovittaisin, että ei sotketa lapsia tähän ollenkaan. Niin sitten kuvio olisi edes selkeä, eikä tarvitsisi kuunnella tyhjiä lupauksia. Ap.
No pakottiko se mies sinut sotkemaan ne lapsesi siihen? Ja miksi olet noin hirvittävän takertuva?
Vierailija kirjoitti:
Kesällä lapsiviikot menevät osittain ristiin. Tästä syystä ja lomamatkan takia meillä on koko kesänä 2 viikkoa yhteistä aikaa, jona aikana mies on myös töissä ja tekee todennäköisesti yhtä toista aikaa vievää projektia. Tämä tuleva kesä on kieltämättä yksi syy miksi harmittaa.
Minulle olisi ehkä jopa helpompaa, jos vaan sovittaisin, että ei sotketa lapsia tähän ollenkaan. Niin sitten kuvio olisi edes selkeä, eikä tarvitsisi kuunnella tyhjiä lupauksia. Ap.
Mitä sinä saat, jos mies kertoo sinusta lapsilleen? Et ainakaan enempää aikaa miehen kanssa, joten mikä on motiivisi? Jonkinlaisen yliotteen mieheen, koska eihän mies voi sinua jättää, kun lapsetkin jo tietävät?
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että mies haluaa vielä pitää pelikentän avoimena? Kyllä vuoden seurustelun jälkeen pitäisi tietää haluaako olla yhdessä vai eikö? Tavallaan kun esitellään kumppani ystäville, perheelle yms niin on sitoutunut toiseen.
Oletko idiootti? Ap sanoi, että puolisen vuotta.
Täällä on taas lähinnä ne äänessä, jotka samaistuvat miehen exän asemaan.
Onneksi miekkosystävälläni ei ole mitään kakruja. :333
Vierailija kirjoitti:
Kesällä lapsiviikot menevät osittain ristiin. Tästä syystä ja lomamatkan takia meillä on koko kesänä 2 viikkoa yhteistä aikaa, jona aikana mies on myös töissä ja tekee todennäköisesti yhtä toista aikaa vievää projektia. Tämä tuleva kesä on kieltämättä yksi syy miksi harmittaa.
Minulle olisi ehkä jopa helpompaa, jos vaan sovittaisin, että ei sotketa lapsia tähän ollenkaan. Niin sitten kuvio olisi edes selkeä, eikä tarvitsisi kuunnella tyhjiä lupauksia. Ap.
Toisaalta, olette oikeasti seurustelleet vasta tosi lyhyen aikaa. Kun on lapsia ennestään, niin suhdekuvioita on vaikeampi järjestää, siksi en itse edes yritäkään parisuhteita ennenkuin lapseni on isompi.
Minkäikäiset lapset teillä on? Jos pieniä, niin yhdessäolo lapsien kanssa olisi sitä, että kumpikin katsoo koko ajan omien lastensa perään. Niin mieluummin ainakin itse odottelisin ihan sitä kaksistaan vietettävää aikaa noin tuoreessa suhteessa, vaikka silloin tapaisikin harvemmin.
Ei pakottanut sotkemaan, vaan ihan yhdessä keskusteltiin ja sovittiin, että kerrotaan toisistamme lapsille. En myöskään halunnut, että lapset kuulevat jotain toista kautta, että minulla on poikaystävä. Halusin kertoa sen heille itse.
Miksi ajattelet minun olevan takertuva? Enemmän mies haluaisi kokoajan nähdä, olen meistä kiireisempi.
Mies halusi kevytsuhteen, ei parisuhdetta. Alkuihastuksessa päästeli suusta vähän liikaa, kun halusi hurmata. Nyt kaduttaa.
Ns. Rusinat Pullasta -tyyppi.
Ei ole vielä aivan varma kantaako suhde pidempään, eikä halua lapsia suhteeseenne sekoittaa vielä.
Puhuu sitten vasta kun suhde on hänen mielestä vakaa.
Nyt menee vielä seurusteluvaiheessa.
Itse antaisin asian olla ja kypsyä. Jos yrität patistaa toista niin saattaa tehdä uukkarin(voi toki olla sekin ok). Ei toista voi patistaa tuntemaan samoin. Ja inhoan tuota analysointia itsekin(naisena) jos toinen alkaa sanomaan mitä pitää tehdä ja mitä tuntea ja varsinkin että tenttaa välitätkö blääh..
Se on huono että ette kertoneet lapsille samaan aikaan. Nyt kun toiset tietää ja toiset ei hankaloittaa kuviota.
Kuulostaa siltä että sinä olet spontaani ja tunteiden viemä ja mies katselee rauhassa eikä hötkyile jalat maassa
Kysyit mitä saan jos mies kertoo minusta lapsilleen. No ajatus oli, että lapsille ensin kerrotaan toistemme olemassaolosta ja sitten jossain vaiheessa voisimme tavata toistemme lapset ja viettää aikaa yhdessä koko porukalla.
Minä voin kyllä odottaa lasten tapaamisten kanssa. Lapsille kertomisen kanssakin voin odottaa. Mutta lähinnähän tässä häiritsee, että mies on puhunut minulle jo kuukausia, että kertoo lapsille, mutta sitten ei kerrokaan. Tulee olo, että on muuttanut mieltä. Mutta ei tätä kuitenkaan minulle suoraan sano, edes kysyttäessä.
Mielestäni on ainoastaan fiksua pitää lapset erossa noista uusista orastavista suhdekuvioista. Mikään ei ällöttävämpää kuin aina marssittaa uusi isäkandidaatti heti framille.