Lue keskustelun säännöt.
Uusi mies ei kerro minusta lapsilleen
11.04.2024 |
Olemme molemmat eronneet pari vuotta sitten ja nyt seurustelleet puolisen vuotta. Suhtauduin alussa itsekin varovaisesti lapsien esittelyyn. Mies oli jopa asiasta innokkaampi ja sanoi, että olisihan se kiva nähdä ja tehdä asioita välillä lastenkin kanssa. Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen puhuimme, että lapsille voisi tässä vaiheessa kertoa tyttö- ja poikaystävästä. Itse tapaamisella ei kuitenkaan olisi vielä kiire, mutta hyvä jos lapset totuttelisivat ajatukseen uudesta kumppanista. En myöskään itse halunnut salailla omilta lapsilta tätä puolta elämästäni.
Minä kerroin, mies ei. Aina välillä asia tuli puheeksi ja mies sanoi, että huomenna tai tällä viikolla varmaan kertoo. Noh, nyt tästä on jo monta kuukautta. Otin asian vakavasti puheeksi kun aloin miettiä onko miehen tunteet muuttuneet mua kohtaan kun ei lapsilleen kerro minusta. Ei kuulemma ole. Syyksi ei oikein osaa sanoa kuin "ei saa aikaiseksi" tai ei ole hyvää hetkeä. Omaan korvaan ei kuulosta kovin uskottavalta. Yritin ehdottaa voitaisiinko sopia joku aikataulu esim että kertoo lapsille 2 viikon sisään, mutta se on kuulemma ahdistavaa.
Mies tuntuu muuten itselleni aivan täydelliseltä ja meillä on kaikinpuolin ihanaa. Kaikki muut mittarit ovat vihreällä. Mutta tämä asia on alkanut vaivata. Puheet ja teot eivät nyt kohtaa ja tuntuu, että luottamus rapisee. Olisi helpompaa jos mies olisi alusta asti sanonut, että haluaa edetä hitaasti lapsille kertomisen kanssa. Tai osaisi nyt edes sanoa jonkun syyn miksi ei puheistaan huolimatta kerro lapsille.
Ehkä nyt haluaisin vain kuulla miltä tämä ulkopuolisen korvaan kuulostaa ja olenko aivan liian malttamaton.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi kevytsuhteen, ei parisuhdetta. Alkuihastuksessa päästeli suusta vähän liikaa, kun halusi hurmata. Nyt kaduttaa.
Ns. Rusinat Pullasta -tyyppi.
On tavannut ap:n kavereita ja ap tavannut miehen työkavereita, ja miehen kaverit tietävät ap:sta. Minulle tuo olisi ihan hyvä etenemistahti puolessa vuodessa, jolloin ei edes tunneta toista kunnolla, vaan on vielä vieraskoreudet ja suhteen alkuhuumat päällä.
Miksi pitäisi olla joko kaikki hynttyyt yhteen nyt heti, tai sitten ei mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyit mitä saan jos mies kertoo minusta lapsilleen. No ajatus oli, että lapsille ensin kerrotaan toistemme olemassaolosta ja sitten jossain vaiheessa voisimme tavata toistemme lapset ja viettää aikaa yhdessä koko porukalla.
Minä voin kyllä odottaa lasten tapaamisten kanssa. Lapsille kertomisen kanssakin voin odottaa. Mutta lähinnähän tässä häiritsee, että mies on puhunut minulle jo kuukausia, että kertoo lapsille, mutta sitten ei kerrokaan. Tulee olo, että on muuttanut mieltä. Mutta ei tätä kuitenkaan minulle suoraan sano, edes kysyttäessä.
SINÄ PAINOSTAT IHAN JÄÄTÄVÄSTI JA MIES KOKEE SEN RASKAAKSI.
Vierailija kirjoitti:
Kysyit mitä saan jos mies kertoo minusta lapsilleen. No ajatus oli, että lapsille ensin kerrotaan toistemme olemassaolosta ja sitten jossain vaiheessa voisimme tavata toistemme lapset ja viettää aikaa yhdessä koko porukalla.
Minä voin kyllä odottaa lasten tapaamisten kanssa. Lapsille kertomisen kanssakin voin odottaa. Mutta lähinnähän tässä häiritsee, että mies on puhunut minulle jo kuukausia, että kertoo lapsille, mutta sitten ei kerrokaan. Tulee olo, että on muuttanut mieltä. Mutta ei tätä kuitenkaan minulle suoraan sano, edes kysyttäessä.
Jos sinun seurassasi tulee se alkuhuuman tunne, että haluaa kertoa sinusta kaikille ja suhde on varmasti loppuelämän kestävä, mutta sitten kotonaan pohtii asiaa järkevämmin, eli että puoli on oikeasti niin lyhyt aika, ettei voi varmuudella tietää oletteko yhdessä vielä vuodenkin päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että mies haluaa vielä pitää pelikentän avoimena? Kyllä vuoden seurustelun jälkeen pitäisi tietää haluaako olla yhdessä vai eikö? Tavallaan kun esitellään kumppani ystäville, perheelle yms niin on sitoutunut toiseen.
Tämä totta,komppaan. Pelikentä avoin vielä jos muualle .. jos ei muutakaan löydy.. voihan vee. Jätä se. Puoli vuota olisi rja jolloin voidaan todeta,,onko tässä aineksia seurusteluun vai ns. yöjuttuihin,tpailua ilman vahvempaa sitoumusta. Lupaile vaan siksi, että pysyisit siinä rinnalla uutta odotellessa, ikävä kyllä,,jos on puoli vuotta kulunut ja tilanne että ei mitään, sitten mun teoria totta.
No minusta myös ap:n kannattaisi katsella ja tutustua mieheen jne sen sijaan että hosuu noi n kamalasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että mies haluaa vielä pitää pelikentän avoimena? Kyllä vuoden seurustelun jälkeen pitäisi tietää haluaako olla yhdessä vai eikö? Tavallaan kun esitellään kumppani ystäville, perheelle yms niin on sitoutunut toiseen.
Tämä totta,komppaan. Pelikentä avoin vielä jos muualle .. jos ei muutakaan löydy.. voihan vee. Jätä se. Puoli vuota olisi rja jolloin voidaan todeta,,onko tässä aineksia seurusteluun vai ns. yöjuttuihin,tpailua ilman vahvempaa sitoumusta. Lupaile vaan siksi, että pysyisit siinä rinnalla uutta odotellessa, ikävä kyllä,,jos on puoli vuotta kulunut ja tilanne että ei mitään, sitten mun teoria totta.
Tuo pätee ehkä jos mietitään ystäville jne esittelyä, mutta ainakin itse tarvitsisin enemmän aikaa siihen, että lapselle esittelisin. Koska silloin itselläni pitäisi olla vahvempi tunne, että suhde oikeasti on vakaa. Puolessa vuodessa ei vielä edes tunneta kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteista! Ehkä mä nyt annan tälle aikaa ja vedän itsekin vähän käsijarrua päälle. Ja sanon miehelle, että odotetaan lapsien tapaamisen kanssa, niin kummankaan ei tarvitse ottaa stressiä tilanteesta. Nähdään kahdestaan sen mitä pystytään. Onhan se hyvinkin mahdollista, että mies on vaan vielä aika epävarma musta/meistä, vaikka ei sitä mulle suoraan halua sanoakaan. Jossain kohtaa pitää sitten itsekin uudestaan miettiä riittääkö tämä mulle. Ap.
Harmittaako sinua oikeasti teidän välisenne kommunikaation puute ja epävarmuuden tunne tuoreessa suhteessa, vai nimenomaan tuo lapsiasia? Tulee mieleen, että ehkä tässä tilanteessa nyt keskityt hiillostamaan miestä siitä, että lapsille pitää kertoa, vaikka tosiasiassa oikea syy on syvemmin tunteissa, jokin herättää sinussa yleistä epäluottamusta miestä kohtaan? Vrt. Jos olosi olisi todella varma, luottavainen ja lämmin, sillä ei varmaan olisi sinulle mitään väliä, kertooko mies lapsilleen juuri nyt vai esimerkiksi noiden kesälomien jälkeen.
Ehkä lähestyisin asiaa kysymällä mieheltä, voisitteko ylipäätään keskustella, miltä suhteessa olo on tuntunut, mikä tuntuu hyvältä, mikä taas herättää omaan mieleen pohdintaa. Ilman, että puhutaan varta vasten nimenomaan siitä, milloin miehen lapsille kerrotaan. Varmaan pääasia olisi, että molemmilla on hyvä olla suhteessa.
Tuo on toki kurjaa, että ehdit lapsillesi kertoa, ja nyt joudut olemaan epävarma koko suhteesta, mutta toisaalta lapsesi eivät ilmeisesti ole miestä vielä tavanneet, eli jos tulisikin ero, niin voit sanoa lapsillesi pehmeästi, että päätitte jatkaa ystävinä, ja lapset varmasti unohtaisivat koko jutun saman tien (ei lapset hahmota eroa ystävien ja poikaystävien välillä, varsinkin, jos eivät ole koskaan koko miestä edes nähneet).
Tsemppiä! Uudet suhteet on aina vaikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sinulle vielä hyvästä pohdinnasta. Luulen, että se on juuri näin. Tämä lapsille kertominen, tai kertomatta jättäminen ja sanojen ja tekojen kohtaamattomuus, herättää mussa epäluottamusta ja epävarmuutta. Olen itse tosi ihastunut ja koen olevani nyt aika haavoittuva, varsinkin kun takana on vaikea ero. Mies on sanonut, että tykkää musta tosi paljon ja näyttää sen kyllä. Pitäisi varmaan yrittää nyt luottaa siihen ja katsella rauhassa. Ja keskustella muutoin fiiliksistä jossain sopivassa kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysyit mitä saan jos mies kertoo minusta lapsilleen. No ajatus oli, että lapsille ensin kerrotaan toistemme olemassaolosta ja sitten jossain vaiheessa voisimme tavata toistemme lapset ja viettää aikaa yhdessä koko porukalla.
Minä voin kyllä odottaa lasten tapaamisten kanssa. Lapsille kertomisen kanssakin voin odottaa. Mutta lähinnähän tässä häiritsee, että mies on puhunut minulle jo kuukausia, että kertoo lapsille, mutta sitten ei kerrokaan. Tulee olo, että on muuttanut mieltä. Mutta ei tätä kuitenkaan minulle suoraan sano, edes kysyttäessä.
Siis sinulle tulee olo siitä, että mies on muuttanut mieltään - minkä suhteen?
Sinä intät miehelle, että joko kerroit, joko kerroit ja mies miettii, että haluaako hän kertoa tästä tapailunaisesta kenellekään ja onko tuollainen kyttääjä se ihminen, jonka kanssa haluan olla ja josta haluan lapsilleni kertoa. Harva haluaa tuollaisesta kontrolloijasta kertoa lapsilleen saati tutustuttaa lapsensa seurustelukumppaniin, joka on noin epävarma ja samaan aikaan vallanhaluinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ihan hyvä vielä. Itse näin miehen lapset jo 4 kuukauden jälkeen kunnes erosin viikko sen jälkeen kun pahoinpiteli minut. Myöhemmin kuulin että olin viides nainen jonka lapset olivat nähneet ja viettäneet viikonlopun ja lapset iältään 6, 8 ja 11 v. Säälittää.
Näytä yksikin rakastunut mies joka pitää naistaan käsivarren päässä elämästään ja lapsistaan. Noup, niin toimitaan vaan kun kyseessä kevyt tapailu tai placeholder-suhde. Ikävä kyllä, been there.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako sinua oikeasti teidän välisenne kommunikaation puute ja epävarmuuden tunne tuoreessa suhteessa, vai nimenomaan tuo lapsiasia? Tulee mieleen, että ehkä tässä tilanteessa nyt keskityt hiillostamaan miestä siitä, että lapsille pitää kertoa, vaikka tosiasiassa oikea syy on syvemmin tunteissa, jokin herättää sinussa yleistä epäluottamusta miestä kohtaan? Vrt. Jos olosi olisi todella varma, luottavainen ja lämmin, sillä ei varmaan olisi sinulle mitään väliä, kertooko mies lapsilleen juuri nyt vai esimerkiksi noiden kesälomien jälkeen.
Ehkä lähestyisin asiaa kysymällä mieheltä, voisitteko ylipäätään keskustella, miltä suhteessa olo on tuntunut, mikä tuntuu hyvältä, mikä taas herättää omaan mieleen pohdintaa. Ilman, että puhutaan varta vasten nimenomaan siitä, milloin miehen lapsille kerrotaan. Varmaan pääasia olisi, että molemmilla on hyvä olla suhteessa.
Tuo on toki kurjaa, että ehdit lapsillesi kertoa
Jos ap:n lapset ei ole tapailumiestä edes tavanneet, niin hän on heille nobody, ei he kaipaa mitään pehmeää kertomista siitä, että äidillä on yksi petikaveri vähemmän. Paitsi jos ap koko ajan selittää lapsilleen, mitä miehen kanssa teki ja miten kivaa oli viikonloppuna, kun te olitte isällä.
Miehen kanssa voi toki keskustella tunteista, mutta "miltä suhteessa olo on tuntunut" -kysymykseen mies todennäköisesti vastaa, että tämä on elämäni ihaninta aikaa tms. yleishöttöä, koska tietää ap:n sen haluavan kuulla. Ei tuossa vaiheessa kerrota epävarmuutta tai sanota ääneen, että en tiennyt, että olet tuollainen ripustautuja.
Perheellisen kanssa seurustelun reunaehdot ovat erilaiset kuin perheettömän. Ei voi itsekkäästi ajatella vain sitä, mitä itse haluaa eikä asettaa vaatimuksia, jotka liittyvät lapsiin tai vaikka eksään. Nyt ap on ryhtynyt inttäjäksi asiassa, joka voi jopa vahingoittaa seurustelukumppanin lapsia. Kaikesta päätellen mies on huomannut, että lapset pidetään tästä kaukana tai seurauksena on iso suru.
Vierailija kirjoitti:
Näytä yksikin rakastunut mies joka pitää naistaan käsivarren päässä elämästään ja lapsistaan. Noup, niin toimitaan vaan kun kyseessä kevyt tapailu tai placeholder-suhde. Ikävä kyllä, been there.
Tai olisiko vaikka kokemusta jo tilanteesta, jossa tutustutettu lapsiin liian nopeasti, ja seuraavaksi saanutkin olla selittelemässä lapsille eroa?
Vierailija kirjoitti:
Näytä yksikin rakastunut mies joka pitää naistaan käsivarren päässä elämästään ja lapsistaan. Noup, niin toimitaan vaan kun kyseessä kevyt tapailu tai placeholder-suhde. Ikävä kyllä, been there.
Samaa mieltä. Ite jouduin aikoinaan toppuutelemaan miestäni, ettei nyt vielä toistemme lasten kanssa tavata saati että olisin soittanu hänen eksälleen, että millainen mies on kyseessä. Ihan ite sen halusin selvittää ilman mitään puhelua ventovieraalle ihmiselle.
En ole ikinä ymmärtänyt, miksi suhteesta pitäisi erikseen kertoa kellekään. Tulee ilmi sitten, kun tulee. En myöskään perusta siitä, että kerrotaan tyyliin koko ihmisen elämäntarina muille ennen kuin ollaan edes tavattu. Antaa ihmisten tutustua itse.
Yllätyksistä en kuitenkaan perusta. On kohteliasta kertoa etukäteen, että seurueessa on uusi henkilö, ja kysyä, onko se ok. Kuinka paljon etukäteen riippuu ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytä yksikin rakastunut mies joka pitää naistaan käsivarren päässä elämästään ja lapsistaan. Noup, niin toimitaan vaan kun kyseessä kevyt tapailu tai placeholder-suhde. Ikävä kyllä, been there.
Samaa mieltä. Ite jouduin aikoinaan toppuutelemaan miestäni, ettei nyt vielä toistemme lasten kanssa tavata saati että olisin soittanu hänen eksälleen, että millainen mies on kyseessä. Ihan ite sen halusin selvittää ilman mitään puhelua ventovieraalle ihmiselle.
Ja vaihtoehdot on joko täyshätäily kihloineen ja asuntolainoineen alle vuodessa, tai sitten ei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytä yksikin rakastunut mies joka pitää naistaan käsivarren päässä elämästään ja lapsistaan. Noup, niin toimitaan vaan kun kyseessä kevyt tapailu tai placeholder-suhde. Ikävä kyllä, been there.
Tai olisiko vaikka kokemusta jo tilanteesta, jossa tutustutettu lapsiin liian nopeasti, ja seuraavaksi saanutkin olla selittelemässä lapsille eroa?
Kokemuksesta oppii, näin mä toimin. Naisystävän kanssa oltu nyt puoli vuotta mutta ei kiirettä mihinkään suuntaan ainakaan mulla.
En minäkään haluaisi lasteni lähelle noin lapsellista ihmistä joka puhuu aikuisista "tyttö-/poikaystävänsä".