Mitä tehdä kun isä ei kelpaa lapsille

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset tulee kysymään sinulta, yritätkö ohjata isän luokse? Että menepä kysymään isältä apua, äiti ei nyt ehdi. Ja pidät pääsi, niin että et vaan mene avuksi. Talutat vaikka lapsen sinne isän luo, jos muu ei auta. Toki varmaan tätä vastaan kapinoi lapset ja mieskin, mutta olet tiukkana. 

Ja näin nainen rakentaa lapsilleen isän. Tosi rentouttavaa. Milloin miehet tekevät itse jotakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me kyllä teemme koko perheenä asioita, mutta mies on yleensä siinä aina kännykkä kädessä ja minä huomioin lapset ja juttelen lapsille. Ap

Kännykkä pois! Heti!

Sano se miehelleni. Itse olen sanonut, mutta eipä minun sanomiset ole mitään muuttanut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitää hankkia lapsia miehen kanssa, joka ei ole lapsistaan aidosti kiinnostunut??

Kysyt vakavissasi?

Ihminen kun voi alkuun näyttää ihan muuta kuvaa itsestään, kuin mitä on. Miehet taantuvat viimeistään taaperoiksi usein jo esikoisen kohdalla, elleivät sitten ihan vauvoiksi. Ja jotenkin se väännetään aina naisen viaksi, vaikka nainen on vastuussa vain omasta käytöksestään. 

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

Kirjoituksesi perusteella ette ole tavallinen ydinperhe. Olette perhe, jossa isä on päättänyt elää omaa elämäänsä. Onhan se paljon helpompaa, kun ei tarvitse muista huolta kantaa kuin omasta itsestään. Mukava järjestely miehelle. Miksi tuollaisia miehiä on paljon, ei kuitenkaan kaikki?  On ihanaa nähdä esim puistossa isä, joka ulkoiluttaa lapsiaan ja leikkii heidän kanssa. Äitejähän siellä näkee jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

 

Miksi aapeen vastuulla on keksiä miehelle ja lapsille tekemistä? Miksi mies ei itse keksi että voisi mennä potkimaan palloa lastensa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Miksi miehen pitäisi hoitaa asia ? Sinä hoidat kun olet lapsesi tuollaiseksi opettanut. Fakta on että sinä olet asian tuolle tolalle saanut, kyllä meillä on lapset isänsä kanssa viihtyneet ei pelkästään minun 

Sinun pitää kannustaa miestä enemmän olemaan ilman kännykkää ja aktiivisempi huomioimaan lapsia. Jos olet puhelimessa, sanot miehellesi että tulee viemään lapset pois. Ottaa sen tekijän ja päättäjän roolin eikä odottele valmista. Tiedän että on raskasta opettaa miestä mutta onko jo aiemmin tuntenut olevansa se toinen ja nyt lakannut yrittämästä kokonaan. Puhuahan tuosta täytyy, keskenään tai ulkopuolisen kanssa. Entä jos sinulle sattuu jotain? Kyllä isän pitää pärjätä silloin lastensa kanssa. Luulisi tuon mielikuvan herättävän toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksesi perusteella ette ole tavallinen ydinperhe. Olette perhe, jossa isä on päättänyt elää omaa elämäänsä. Onhan se paljon helpompaa, kun ei tarvitse muista huolta kantaa kuin omasta itsestään. Mukava järjestely miehelle. Miksi tuollaisia miehiä on paljon, ei kuitenkaan kaikki?  On ihanaa nähdä esim puistossa isä, joka ulkoiluttaa lapsiaan ja leikkii heidän kanssa. Äitejähän siellä näkee jatkuvasti.

Voihan näitä termien tarkoituksia viilata vaikka loputtomiin ja jokaisella on oma käsitys siitä mikä on tavallisen ydinperhe. Yritin vain aloituksessa lyhyesti todeta, että kyseessä ei ole etäisä tms. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

 

Miksi aapeen vastuulla on keksiä miehelle ja lapsille tekemistä? Miksi mies ei itse keksi että voisi mennä potkimaan palloa lastensa kanssa?

Mietin ihan samaa. Ei kai se nyt voi saamari olla äidin vastuulla houkutella vastahankaista isää johonkin aktiviteettiin, sukia lapsia kuntoon ja ohjeistaa vielä isää, että älä vedä sulkeisia.

Ei kai se isä vammainen ole, mies vain... Onko naisen tehtävä olla miehen henkilökohtainen avustaja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten isä kohtelee lapsia yleisesti? Näyttääkö heille että välittää? Ottaako syliin, halaileeko, kertooko että rakastaa, kyseleekö lapsilta kuulumisia, leikkiikö lasten kanssa? Onko siis oikeasti ja aidosti läsnä? Antaako lapsille turvallisen vaikutelman?

 

On enemmän sellainen paikalla mutta ei aidosti läsnä tyyppinen isä. Olen kyllä siitä sanonut hänelle, mutta ei ymmärrä tai halua ymmärtää. Välillä yrittää leikkiä lasten kanssa, mutta lapset ei halua. Ei kyllä usein edes yritä. Odottaa jotenkin että lapset tekisi siihen aloitteen, mutta ei ne tee. Ap

Siinä se vastaus tuli. Lapset aistii ettei isä ole oikeasti läsnä eikä välitä. Sen vuoksi he ovat turvautuvat sinuun joka tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Miksi miehen pitäisi hoitaa asia ? Sinä hoidat kun olet lapsesi tuollaiseksi opettanut. Fakta on että sinä olet asian tuolle tolalle saanut, kyllä meillä on lapset isänsä kanssa viihtyneet ei pelkästään minun 

Vai on naisen syy taas kaikki mitä mies tekee ja mitä mies jättää tekemättä. Niinpä tietysti. Miehen omalla vastuulla ei ole koskaan mikään hänen oma tekeminen tai tekemättä jättäminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

 

Miksi aapeen vastuulla on keksiä miehelle ja lapsille tekemistä? Miksi mies ei itse keksi että voisi mennä potkimaan palloa lastensa kanssa?

Sitä on kysyttävä häneltä itseltään.

Luulen että monella tällaisella isällä on oma isä ollut etäinen tai poissaoleva. Voin tietysti olla väärässäkin.

Oma reseptini oli viikon sairaalahoito ja sen jälkeen pitkä toipuminen kotona, josta suurimman osan nukuin. Isän oli pakko kelvata. Tuon jälkeen olin myös pidemmän aikaa tiukkana sen kanssa, että kaikkea ei voi aina suunnata minulle, jos isäkin on saatavilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Miksi miehen pitäisi hoitaa asia ? Sinä hoidat kun olet lapsesi tuollaiseksi opettanut. Fakta on että sinä olet asian tuolle tolalle saanut, kyllä meillä on lapset isänsä kanssa viihtyneet ei pelkästään minun 

No en ihmettele, että teillä viihtyvät isänsä kanssa. Pelkästä viestistäsi kuvastuu jo paljon luonnettasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

 

Miksi aapeen vastuulla on keksiä miehelle ja lapsille tekemistä? Miksi mies ei itse keksi että voisi mennä potkimaan palloa lastensa kanssa?

Monille naisille se vaan on luontevampaa keksiä tekemistä. Ehkä kuitenkin on parempi auttaa hukassa olevaa miestä mäessä kuin jättää yksin miettimään. Helpommin väistää kun ei itse keksi. Koko perheen yhteiselo kuitenkin kyseessä. Monet miehet on vähän avuttomia eivätkä uskalla opetella itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

 

Miksi aapeen vastuulla on keksiä miehelle ja lapsille tekemistä? Miksi mies ei itse keksi että voisi mennä potkimaan palloa lastensa kanssa?

Monille naisille se vaan on luontevampaa keksiä tekemistä. Ehkä kuiten

Ai naiselle on luontevampaa keksiä tekemistä? Tule takaisin vuoteen 2024 sieltä 1950-luvulta.

Jos isä ei ole aktiivinen lasten suuntaan, lapsilla ei ehkä ole syytä lähestyä isää. Onko isä totisena olohuoneessa ja odottaa seuraa lapsista?

Jos laitat ruokaa, he hyötyvät sinusta. Outoa kyllä jos isän kertoma satu ei kiinnosta. Onko totisuus syynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitää hankkia lapsia miehen kanssa, joka ei ole lapsistaan aidosti kiinnostunut??

Kysyt vakavissasi?

Ihminen kun voi alkuun näyttää ihan muuta kuvaa itsestään, kuin mitä on. Miehet taantuvat viimeistään taaperoiksi usein jo esikoisen kohdalla, elleivät sitten ihan vauvoiksi. Ja jotenkin se väännetään aina naisen viaksi, vaikka nainen on vastuussa vain omasta käytöksestään. 

Juuri näin. Kun se haluttu lapsi syntyy, niin mies haluaakin olla rauhassa, somettaa ja harrastaa. Onhan niitä joitain eläinlajejakin, joissa uros hylkää poikasensa.  Naiset ovatkin päättäneet olla hankkimatta lapsia, kun tietävät, että yksin on kaikki vastuu kannettava. Todella hyviä ja vastuullisia isejä on, mutta vähemmistössä. Jotenkin voisi jo äititsneuvola-aikoina olla tuleville isille tarjolla tietoa, siitä mitä se isyys on. Se on muutakin kuin varpajaiset kavereiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo vielä kysymys, että onko tämä minun vastuulla äitinä ratkaista jotenkin, vai voinko antaa asian olla ja olettaa, että mies hoitaa tilanteen kuntoon? Ap

Lähetä isä ulos lasten kanssa esim. kesällä retkelle pyöräilemään. Ohjeista, että pyöräilee lasten tahtiin eikä vedä sellaista vauhtia, joka on muksuille liikaa. Ja että ottaisi sen retken rennosti ilman tiukkaa aikataulua.

Tai voivat lähteä kolmestaan vaikka puistoon, metsäretkelle, kentälle potkimaan palloa, mitä hyvänsä tuollaista.

 

Miksi aapeen vastuulla on keksiä miehelle ja lapsille tekemistä? Miksi mies ei itse keksi että voisi mennä potkimaan palloa lastensa kanssa?

Monille naisille se vaan on luontevampaa keksiä tekemistä. Ehkä kuiten

Kohtuullisen alentavaa miehiäkin kohtaan olettaa, että aivotoimintaa ei olisi sitäkään vertaa, että pystyisi keksimään mitä lasten kanssa voisi tehdä.