Lue keskustelun säännöt.
Voiko puoliso päättää että nyt loppuu yhteydenpito kaveriin?!
05.04.2024 |
Näin minä taisin lopulta tehdä! Ja tunnen itseni nyt ihan hirveäksi. Annoin "uhkauksen" että joko valitset minut ja perheesi taikka tämän kaverisi. Kyseessä on siis mieheni kaveri jonka mies on tuntenut reilun vuoden. Tänä aikana avioliittomme on ajatunut jonkinlaiseen kriisiin.
Voisi sanoa että olen ollut mustasukkainenkin? Mutta ehkä suurin ärsytyksen aihe on ollut se että mies on viettänyt tämän kaverinsa kanssa aivan liian paljon aikaa. Harrastuksessa käymiset ovat lisääntyneet ja kestot pidentyneet. Tämä aika on ollut suoraan perheeltä pois. Olen joutunut ottamaan selkeästi enemmän vastuuta lapsista ja kodista samaan aikaan kun mieheni on viettänyt kaverinsa kanssa yhteistä aikaa. Minusta se on todella väärin! Mies on sanonut tähän että hänellä saa olla tämä kaveri jota en tunne ja hän saa olla useita kertoja viikossa tämän kanssa. Ettei se voi minua häiritä? Itse en ole voinut olla enää yhtä paljon omilla menoillani kuin ennen koska jonkun se on kodistakin huolehdittava. Ennen jaoimme ajan tasaisemmin ja vietimme myös yhdessä lastenkin kanssa aikaa. Nyt se on harvinaista kun isä on monta iltaa pois kotoa. Myös vapaapäivinään lähtee harrastukseensa.
En tiedä tuleeko tästä nyt ero? Mies ei ole reagoinut millään tavalla uhkaukseeni. Kuin ei olisi kuullutkaan sanojani. Olenko minä nyt kohtuuton ja ihan hirviövaimo? Taidan olla! En vain jaksa enää tätä tämmöistä elämää.
Kommentit (209)
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Kuinkahan moni tämmöistä kattelisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä erossa sitten olisi niin kamalaa? Uhkailu parisuhteessa ei koskaan ole hyvä asia, mutta omien rajojen asettaminen välttämätöntä. Jos se raja on ylitetty kannattaa mieluummin toteuttaa se ero kuin uhkailla sillä.
...ja sitten noin toimiessa taas ihmeteltäisiin, että miksei antanut edes mahdollisuutta tilanteen muutokselle, miksei mitään sanonut ensin tms.
Jos kerran- pari ilmoittaa, että tämä asia ylittää rajani ja jos muutosta ei tule, en voi olla tässä parisuhteessa, niin en sitä "uhkailuna" pitäisi, vaan tosiasioiden esiintuomisena. Eri asia jos joka konfliktissa lätkäisisi erokortin pöytään.
Kuka sitä ihmettelisi ja mitä sitten vaikka ihmettelisikin. Siinähän ihmettelevät. Minä elän omaa elämääni ja sitä toivoisin myös
Keskustelu parisuhteessa on mielestäni ihan muuta kuin uhkailua erolla "jos tilanne ei muutu lähden". Jos se tilanne ei todellakaan muutu ja se on edelleen sietämätön on parempi erota.
Keskustelemalla ei myöskään voi sopia siitä voiko ne rajat ylittää vai ei. Toisen asettamia rajoja ei voi ylittää vaikka siitä keskustelisi vuosikaudet. Keskustella voi toki monenlaisista muista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Itseni tämä ketju saa miettimään, kuinka onnellisesti osa kommentoijista elää, jos pitävät tätä provona.
Itselleni kävi tuo läheltäliippaavan sama, ja mies halusi erota raivokkaasti syyttäen, miten kamalaa elämä kanssani on ollut vuosikaudet, ja nyt hän aikoo viimein ajatella itseään.
Niin no. Minä en pakottanut häntä muuttamaan kanssani yhteen. Minä en pakottanut häntä naimisiin kanssani. Minä en pakottanut hankkimaan lasta kanssani. Mutta näin hän sitten ilmeisesti ole kokenut, kun aika kanssani oli ollut kamalaa ja silti nuo kaikki asiat kanssani tehnyt. Mutta onneksi löytyi ihastus, anteeksi siis kaveri, jonka kanssa näitä sai puida, ihastua enemmän ja alkaa suunnittelemaan yhteistä elämää, joka alkaisi erottua tästä karmeasta riippakivi -vaimosta.
Jättää muuten tuollainen vahvan jäljen. En usko pystyväni luottamaan enää ihmisiin niin paljoa, että parisuhteeseen enää pystyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Itseni tämä ketju saa miettimään, kuinka onnellisesti osa kommentoijista elää, jos pitävät tätä provona.
Itselleni kävi tuo läheltäliippaavan sama, ja mies halusi erota raivokkaasti syyttäen, miten kamalaa elämä kanssani on ollut vuosikaudet, ja nyt hän aikoo viimein ajatella itseään.
Niin no. Minä en pakottanut häntä muuttamaan kanssani yhteen. Minä en pakottanut häntä naimisiin kanssani. Minä en pakottanut hankkimaan lasta kanssani. Mutta näin hän sitten ilmeisesti ole kokenut, kun aika kanssani oli ollut kamalaa ja silti nuo kaikki asiat kanssani tehnyt. Mutta onneksi löytyi ihastus, anteeksi siis kaveri, jonka kanssa näitä sai puida, ihastua enemmän ja alkaa suu
Sun ex sattui olemaan keskenkasvuinen. Pikkupoika aikuisen miehen kropassa. Miehissä on aikuisiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä erossa sitten olisi niin kamalaa? Uhkailu parisuhteessa ei koskaan ole hyvä asia, mutta omien rajojen asettaminen välttämätöntä. Jos se raja on ylitetty kannattaa mieluummin toteuttaa se ero kuin uhkailla sillä.
...ja sitten noin toimiessa taas ihmeteltäisiin, että miksei antanut edes mahdollisuutta tilanteen muutokselle, miksei mitään sanonut ensin tms.
Jos kerran- pari ilmoittaa, että tämä asia ylittää rajani ja jos muutosta ei tule, en voi olla tässä parisuhteessa, niin en sitä "uhkailuna" pitäisi, vaan tosiasioiden esiintuomisena. Eri asia jos joka konfliktissa lätkäisisi erokortin pöytään.
Kuka sitä ihmettelisi ja mitä sitten vaikka ihmettelisikin. Siinähän ihmettelevät. M
Keskustelu parisuhteessa on mielestäni ihan muuta kuin uhkailua erolla "jos tilanne ei muutu lähden". Jos se tilanne ei todellakaan muutu ja se on edelleen sietämätön on parempi erota.
Keskustelemalla ei myöskään voi sopia siitä voiko ne rajat ylittää vai ei. Toisen asettamia rajoja ei voi ylittää vaikka siitä keskustelisi vuosikaudet. Keskustella voi toki monenlaisista muista asioista.
Niin no. Toisaalta kun tuolta kantilta ajattelee, niin kuulostaa ihan järkevältä. Eli jos ne rajat on jo ylitetty, niin auttaako siinä enää mikään keskustelu tai neuvottelu. Siis ajatellen, jos toteaisi jo heti siinä kohtaa, ettei taideta nyt olla sitten toisillemme sopivia.
Suhteen alussa tuo toki helpompaa kuin tilanteessa, jossa oltu yhdessä 10+ vuotta, yhteiset lapset jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Itseni tämä ketju saa miettimään, kuinka onnellisesti osa kommentoijista elää, jos pitävät tätä provona.
Itselleni kävi tuo läheltäliippaavan sama, ja mies halusi erota raivokkaasti syyttäen, miten kamalaa elämä kanssani on ollut vuosikaudet, ja nyt hän aikoo viimein ajatella itseään.
Niin no. Minä en pakottanut häntä muuttamaan kanssani yhteen. Minä en pakottanut häntä naimisiin kanssani. Minä en pakottanut hankkimaan lasta kanssani. Mutta näin hän sitten ilmeisesti ole kokenut, kun aika kanssani oli ollut kamalaa ja silti nuo kaikki asiat kanssani tehnyt. Mutta onneksi löytyi ihastus, anteeksi siis kaveri, jonka kan
Sun ex sattui olemaan keskenkasvuinen. Pikkupoika aikuisen miehen kropassa. Miehissä on aikuisiakin.
Aivan varmasti on hyviä miehiä. Lähipiirini naisilla monilla on pitkät parisuhteet ja aviomiehet, jotka perheensä vuoksi menisivät vaikka kuuhun ja takaisin. Siitä olen iloinen heidän puolestaan.
Mutta minulta vedettiin niin matto jalkojen alta, etten ota enää riskiä sen uusimisesta. Samalla kun ex-puolisoni oli tilittänyt uudelle ihastukselle kuinka karseaa kanssani on elää, olin elätellyt pieniä toiveita toisesta lapsesta ja muutenkin suunnitellut tulevaa.
Näitä sitten mietin, kun asunnossa yksin ollessa pakkailin muuttokamoja. Samalla taisin sen hiljaisen päätöksen, ettei näin käy enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Itseni tämä ketju saa miettimään, kuinka onnellisesti osa kommentoijista elää, jos pitävät tätä provona.
Itselleni kävi tuo läheltäliippaavan sama, ja mies halusi erota raivokkaasti syyttäen, miten kamalaa elämä kanssani on ollut vuosikaudet, ja nyt hän aikoo viimein ajatella itseään.
Niin no. Minä en pakottanut häntä muuttamaan kanssani yhteen. Minä en pakottanut häntä naimisiin kanssani. Minä en pakottanut hankkimaan lasta kanssani. Mutta näin hän sitten ilmeisesti ole kokenut, kun aika kanssani oli ollut kamalaa ja silti nuo kaikki asiat kanssani tehnyt. Mutta onne
Karseeta! Meillä pitkä suhde takana. En minäkään voinut tietää mitenkä toinen voikaan muuttua! Tässä sitä nyt mietitään että pitääkö oikeasti muuttaa erilleen ja mikä tuota miestä vaivaa? En tarkoituksella aluksi kertonut että kyseessä on nainen kun ajattelin että lähtee muuten heti laukalle epäilyt. Mutta vastauksia lukiessani sekin ajatus on alkanut kasvamaan. aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Itseni tämä ketju saa miettimään, kuinka onnellisesti osa kommentoijista elää, jos pitävät tätä provona.
Itselleni kävi tuo läheltäliippaavan sama, ja mies halusi erota raivokkaasti syyttäen, miten kamalaa elämä kanssani on ollut vuosikaudet, ja nyt hän aikoo viimein ajatella itseään.
Niin no. Minä en pakottanut häntä muuttamaan kanssani yhteen. Minä en pakottanut häntä naimisiin kanssani. Minä en pakottanut hankkimaan lasta kanssani. Mutta näin hän sitten ilmeisesti ole kokenut, kun aika kanssani oli ollut kamalaa j
Karseeta! Meillä pitkä suhde takana. En minäkään voinut tietää mitenkä toinen voikaan muuttua! Tässä sitä nyt mietitään että pitääkö oikeasti muuttaa erilleen ja mikä tuota miestä vaivaa? En tarkoituksella aluksi kertonut että kyseessä on nainen kun ajattelin että lähtee muuten heti laukalle epäilyt. Mutta vastauksia lukiessani sekin ajatus on alkanut kasvamaan. aloittaja
Olen tuo joka kertoi kokemuksestaan.
Sanoisin, että varaudu siihen, että voisi olla sama tilanne. Silloin ei ainakaan tulisi yhtä järkytyksenä, jos se nyt jotain tilanteessa edes helpottaisi.
Ja jos kertoisit nämä ajatukset miehelle suoraan kysyen, että onko kyse nyt uudesta ihastuksesta. Siis rakentavasti, ei syyttäen ja sättien. Enemmänkin tuoden esiin, että pelkäät liittonne olevan lopussa.
Se, miten toinen asia käsittelee on sitten merkki siitä, onko lähdettävä eri teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies tapailee monta kertaa viikossa toista naista ja tapaamiset venyy kun on niin kiva jutella.
Tuohan on tapailusuhde. Harrastus kuulostaa tekosyyltä tavata naista.
Kuinkahan moni tämmöistä kattelisi?
Tilanne on tosi hankala. Kaikki on melkein rahasta kiinni, anteeksi vaan. Monet eivät katselisi ap. kuvailemia miehiä sekuntiakaan, mutta on vain pakko sietää, jos ei ole säästöjä ja rahaa lähteä. Jos asialle ei vaan voi mitään. Ukolla on oma harrastus, johon liittyy "ystävä". Kaikki tiedämme, mikä juonikuvio tässä on. Mitä itse voi tehdä? Tehdä kivoja asioita ja sanoa, "tee mitä lystäät, mä teen omiani lasten kanssa"...
Aloittaja jatkaa. Kun nyt aloin kysellä enemmän naisesta ja kysyin että onko heillä mahdollisesti jotain niin mies alkoi huutamaan ja nimittelemään minua todella törkeästi! Hän ei ole ikinä pettänyt minua eikä heillä ole suhdetta. Kuinka sairas olenkaan päästäni kun kehtaan hänestä tämmöisiä miettiä?! Sanoi et jos jatkan vielä tästä puhumista niin hän ei enää voi olla minun kanssani koska olen niin sekaisin ja tarvitsen hoitoa!!! Voitteko siis kuvitella mitä tuo puhui minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu mikä syy. Jos esim. kaveri on joku narkki tai selkeä turvallisuusuhka, niin aina voi yrittää keskustella asiasta, lopullinen päätösvalta on kuitenkin sillä toisella. Mutta jos kertomasi on todellisuutta, niin epäilen taustalla olevan jotain muutakin, esim. mies kokenut jo aikaisemmin liitossa olevan jotain vikaa ja on nyt löytänyt keinon ottaa siitä etäisyyttä.
Tai sitten mies on vain ihastunut.
Kavereihin ei ihastuta.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa. Kun nyt aloin kysellä enemmän naisesta ja kysyin että onko heillä mahdollisesti jotain niin mies alkoi huutamaan ja nimittelemään minua todella törkeästi! Hän ei ole ikinä pettänyt minua eikä heillä ole suhdetta. Kuinka sairas olenkaan päästäni kun kehtaan hänestä tämmöisiä miettiä?! Sanoi et jos jatkan vielä tästä puhumista niin hän ei enää voi olla minun kanssani koska olen niin sekaisin ja tarvitsen hoitoa!!! Voitteko siis kuvitella mitä tuo puhui minulle.
No eikö tuo reaktio kerro kaiken tarpeellisen? Miehelläsi on "kaveri", jota ei haluta kotona esitellä, mutta jonka kanssa menee enemmän aikaa kuin sen oman perheen kanssa. Selitellään harrastuksilla ja keskusteluilla, mutta jokainen jo voi päätellä, että ihastusta on, jos se seura niin kauheasti kiinnostaa ja vetää. Sama tilannehan voisi olla toisinpäin. Hän tietenkin hyökkää syyllisyyttään, kun kysyt suoraan onko hänellä jotain sutinaa tuon kaverinsa kanssa. Jos ei olisi mitään salattavaa, niin kaverit voi aina tuoda kotiin ja heistä voi tulla perheen yhteisiä kavereita, tällä kertaa niin ei ole ja mies syyllistää sinua.
Mitä asialle voit tehdä? Palkkaa yksityisetsivä varjostamaan miestä tai koita itse selvittää kuka se kaveri on, jos mies ei kerran suostu asiasta puhumaan. Puhu miehen äidin kanssa, jos olet väleissä tai ota asia esiin silloin, kun on muita ihmisiä, perhettä tai sukua paikalla esim. "niin onhan se kiva että janipetteri on löytänyt nyt jonkun toisen naisen, jonka kanssa on niin kiva harrastaa yhdessä, ettei kotona enää juuri ehdi kääntymäänkään." Tai ota lapset ja lähde ilmoittamatta jonnekin lomalle viikoksi pariksi itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu mikä syy. Jos esim. kaveri on joku narkki tai selkeä turvallisuusuhka, niin aina voi yrittää keskustella asiasta, lopullinen päätösvalta on kuitenkin sillä toisella. Mutta jos kertomasi on todellisuutta, niin epäilen taustalla olevan jotain muutakin, esim. mies kokenut jo aikaisemmin liitossa olevan jotain vikaa ja on nyt löytänyt keinon ottaa siitä etäisyyttä.
Tai sitten mies on vain ihastunut.
Kavereihin ei ihastuta.
Kavereihin just ihastutaan. Kun on läheisesti tekemisissä, hyvä tyyppihän se kaveri tietysti on, ymmärtäväinen ja pitää puoliasi kun kotona on vähän jo tylsää, kenties vähän riitaa joskus... tulella leikkimistä se on.
Vierailija kirjoitti:
Kavereihin ei ihastuta.
Kavereihin just ihastutaan. Kun on läheisesti tekemisissä, hyvä tyyppihän se kaveri tietysti on, ymmärtäväinen ja pitää puoliasi kun kotona on vähän jo tylsää, kenties vähän riitaa joskus... tulella leikkimistä se on.
Mistä mies ylipäätään on sen "kaverin" löytänyt? Salilta? Ei varmaan ihan ekana ole henkeviä puhuttu, kun on tuijoteltu toisen pakaroita jossain nykyajan persvakotrikoissa treenin aikana ja haisteltu hikistä kroppaa autellessa esim. levytankojen kanssa ja tuijoteltu rintavarustusta. Kotona vaimo on muuttunut tylsäksi ja kroppakin on muuttunut lasten myötä. Miehellä on tietenkin kotiarki, jossa ei enää ole jännitystä vs. jännittävä nuorempi nainen, jonka kanssa kevät saa hormonit hyrräämään ja taas tuntuu kireyttä kalsareissa. Ei ihme, että miestä kiukuttaa, kun olisi tietenkin kiva pitää kiinni saavutetuista eduista kotirintamalla, mutta nuorta piukkaa pakaraa olisi kiva harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa. Kun nyt aloin kysellä enemmän naisesta ja kysyin että onko heillä mahdollisesti jotain niin mies alkoi huutamaan ja nimittelemään minua todella törkeästi! Hän ei ole ikinä pettänyt minua eikä heillä ole suhdetta. Kuinka sairas olenkaan päästäni kun kehtaan hänestä tämmöisiä miettiä?! Sanoi et jos jatkan vielä tästä puhumista niin hän ei enää voi olla minun kanssani koska olen niin sekaisin ja tarvitsen hoitoa!!! Voitteko siis kuvitella mitä tuo puhui minulle.
Sori, mutta todennäköisesti pettää sua. Kukaan ei saa isompaa raivaria, kun pettäjä, jota epäillään pettämisestä. Isäni petti äitiäni vuosikymmeniä ja sai aina kohtauksen, haukkui äidin hulluksi ja käski mennä hoitoon. Sitten koki nämä kyseenalaistamiset hyökkäyksenä ja käytti niitä syynä häipyä päiväkausiksi omille menoilleen. Eli ryyppäämään ja panemaan.
Samanlaisen reaktion sai exäni, kun kysyin miksi hänellä on edelleen deittisovellus puhelimessa. Erottiin pari viikkoa myöhemmin. Tiesin kyllä mistä on kyse, vaikkei tuo koskaan mitään myöntänyt.
Vierailija kirjoitti:
Hei aikuiset, mitä teen, kun mies on hylännyt perheensä?
Terveisin tollo äiti, jolla on lapsi(a).
Kuten näette, ei niistä lapsistakaan mitään tule.
Mikä juttu tää on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se uusi kaveri on myös mies, niin tuollaiset bromance-jutut rauhoittuvat kyllä ajan myötä.
On nainen.
No en todellakaan sallisi. Eikä varmasti ole pelkkää ystävyyttä. Sori
Hölynpölyä!