Mikä on työpaikkakiusaamisen ja toisen epäpätevyyteen hermostumisen raja?
Työyhteisössämme on eräs henkilö, joka selvästi erottuu joukosta. Kokemuksen ja koulutuksen puutteen perusteella, mutta persoonallisuuskaan ei oikein sovi alalle. Joskus haluamme muun työyhteisön kanssa keskustella kyseisestä henkilöstä vertaistuen muodossa, onko se kiusaamista? Työ on asiakaspalvelukeskeistä ja huomaamme, että asiakkaatkin kiinnittävät henkilöön huomiota, eikä huomio ole välttämättä positiivista. Mikä on kiusaamista tilanteessa, jossa toinen ei aidosti sovellu joukkoon?
Kommentit (91)
Asia kuuluu edelleenkin esimiehille, ei teille idiooteille kollegoille.
Vierailija kirjoitti:
Jos joudut miettimään onko se kiusaamista niin kyllä on. Kuuluuko hänen työsuorituksensa sinulle? Maksetaanko sinulle palkkaa siitä, että arvioit sitä? Jos ei, niin sinun tehtäväsi ei ole siihen puuttua. Varsinkaan juoruilla selän takana.
Paras vastaus ikinä, mitä olen tällä palstalla pitkään aikaan lukenut. Hienoa, olen tismalleen samaa mieltä, enkä voisi sitä tuon paremmin sanoiksi pukea!
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.
t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työyhteisössämme on eräs henkilö, joka selvästi erottuu joukosta. Kokemuksen ja koulutuksen puutteen perusteella, mutta persoonallisuuskaan ei oikein sovi alalle. "
Tuli ihan suru tuosta tekstistä. Ihmisiä on erilaisia ja kaikilla on oikeus saada elantonsa. Nyt oikeesti, mieti ajatuksella
Mutta jos työntekijä ei tippaakaan sovellu alalle. Vähän kuin eritteitä kammoksuva olisi sairaanhoitaja tai lääkäri. Tai taksikuskina joku, joka ei osaisi ajaa. En vain voi käsittää, miten hän ei itse tajua asiaa. Ap
Ethän sinä voitietää vaikka hän tajuaisikin asian ja hakisi itselleen paremmin sopivaa työtä. Ei ole kovin fiksua irtisanoutua enne, kuin seuraava työpaikka on varmistettu. Jokaisella on oikeus ansaita elantonsa ja toimintanne kuulostaa juurikin työpaikkakiusaamiselta. Eli selän takana pahanpuhuminen, kuppikuntaisuus yms. eri
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
No huhhuh. Ilmankos Suomessa ja varsinkin työelämässä voidaan huonosti. Onneksi siirryin ajoissa yksinyrittäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
No huhhuh. Ilmankos Suomessa ja varsinkin työelämässä voidaan huonosti. Onneksi siirryin ajoissa yksinyrittäjäksi.
Höpöhöpö. Ei voida huonosti. Nimenomaan se lisää työhyvinvointia, että asioita saa purkaa kollegoiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työyhteisössämme on eräs henkilö, joka selvästi erottuu joukosta. Kokemuksen ja koulutuksen puutteen perusteella, mutta persoonallisuuskaan ei oikein sovi alalle. "
Tuli ihan suru tuosta tekstistä. Ihmisiä on erilaisia ja kaikilla on oikeus saada elantonsa. Nyt oikeesti, mieti ajatuksella
Mutta jos työntekijä ei tippaakaan sovellu alalle. Vähän kuin eritteitä kammoksuva olisi sairaanhoitaja tai lääkäri. Tai taksikuskina joku, joka ei osaisi ajaa. En vain voi käsittää, miten hän ei itse tajua asiaa. Ap
No miten asia näkyy? Onko hänellä ällötystä kuvastava ilme tai onko hän sanonut että ällöttää? Hänellä on täysi oikeus olla töissä joissa kammoaa jotain asiaa, ei ole sinun asia päättää. Jos hän ei aja autoa tai ajaa kolareita, niin silloin on esimiehen asia arvioida, sopiiko hän paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työyhteisössämme on eräs henkilö, joka selvästi erottuu joukosta. Kokemuksen ja koulutuksen puutteen perusteella, mutta persoonallisuuskaan ei oikein sovi alalle. "
Tuli ihan suru tuosta tekstistä. Ihmisiä on erilaisia ja kaikilla on oikeus saada elantonsa. Nyt oikeesti, mieti ajatuksella
Mutta jos työntekijä ei tippaakaan sovellu alalle. Vähän kuin eritteitä kammoksuva olisi sairaanhoitaja tai lääkäri. Tai taksikuskina joku, joka ei osaisi ajaa. En vain voi käsittää, miten hän ei itse tajua asiaa. Ap
Ehkä hän ajattelee, että töissä on käytävä, sopi se luonteeseen tai ei. Vai haluatteko maksaa hänen sosiaalietuutensa työttömyyden ajalta?
Raja on siinä että menee henkilökohtaisuuksiin. Eli alkaa esimerkiksi nimitellä toista. Tiukka huutaminen ja huomauttelu ei ole kiusaamista vaan välttämätöntä.
Rehellisesti ajatellen, onko ketään jolle työ oikeasti sopii? Eikö suurin osa tee työtä vain rahan ja toimeentulon takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
No huhhuh. Ilmankos Suomessa ja varsinkin työelämässä voidaan huonosti. Onneksi siirryin ajoissa yksinyrittäjäksi.
Höpöhöpö. Ei voida huonosti. Nimenomaan se lisää työhyvinvointia, että asioita saa purkaa kollegoiden kanssa.
Kaikki eivät saa. Joissain suljetuissa kuppikunnissa niin voidaan tehdä.
Ymmärrän hyvin mitä aloittaja tarkoittaa. Ajatellaanpa vaikka sellainen esimerkki että autokorjaajana korjaamolla työskentelisi henkilö, joka ei osaisi lainkaan korjata autoja. Häneltä ei onnistuisi pieninkään korjaustyö ilman, että kollega selän takana neuvoo että mitä seuraavaksi tehdään.
Edellä kerrottu saattaa kuulostaa älyttömältä mutta nykyisen ammattikoulun aikana tällaisia "ammattilaisia" on valitettavasti olemassa hyvinkin monella alalla.
Vierailija kirjoitti:
Raja on siinä että menee henkilökohtaisuuksiin. Eli alkaa esimerkiksi nimitellä toista. Tiukka huutaminen ja huomauttelu ei ole kiusaamista vaan välttämätöntä.
Ap juorurinkeineen ei taida huutaa eikä huomautella. Pätee vain nurkan takana kauhistelemalla ja huokailemalla.
Vierailija kirjoitti:
En pidä selän takana puhumista kiusaamisena. Kiusaamista se on jos toista kohdellaan epäasiallisesti tai syrjitään työporukassa.
Meidänkin työporukassa on henkilö, joka on monen mielestä luonteeltaan epämiellyttävä, on paljon pois näennäisesti pienistä syistä (minkä takia kaikki muut joutuvat paikkailemaan häntä ja taipumaan työvuoroista, -ajoista ja lomista) ja josta asiakkaatkin valittavat säännöllisesti, koska hän tiuskii, äyskii ja joskus tekee työnsä ihan suoraan väärin tai jättää ne tekemättä.
Kyllä me työkavereiden kesken tilanteista keskustellaan. Ja me tuomme mielipiteemmekin esille, koska on aika veemäistä joutua hätyytetyksi vapailta töihin sen takia, että työkaveri on ilmoittanut puolen tunnin varoitusajalla, että hän ei olekaan tulossa. Jos se on kiusaamista, niin harmi. Mutta tuollaisissa tilanteissa se muun työporukan keskinäinen vertaistuki tuntuu tärkeältä, että saa purkaa ärsytystä.
Oletko ajatellut että poissaolot voi johtua teidän luomasta ilmapiiristä häntä kohtaan? Eristämisestä ja ulkopuoliseksi jättämisestä voi kokea aivan todellista ahdistusta ja masennusta ja se on ihan todellinen syy sairaslomaan. Pidä huoli että ette itse aiheuta niitä sairaslomia.
Onneksi en itse ole tuollaisessa naisvaltaisessa kyttäämistyöpaikassa. Ahdistaa näiden juttujen lukeminenkin. Ihmiset sen työpaikan tekee. Miettikää millaisen paikan itse luotte.
Jos itsetuntonne tarvitsee sitä toisten seläntakana lyttäämistä niin mitäpä jos miettisitte miksi ja hoitaisitte sitä omaa oloanne. Tästä tuossa yleensä on kyse. Oman egon buustaamisesta lyttäämällä muita.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa nuo tämän keskustelun miinustelijat olla itse niitä alisuoriutuvia työntekijöitä, kun on niin kovat defenssit päällä. Käsittämätön ajatus, että työkaveri saa p*rseillä miten sattuu ja siitä ei saisi puhua ääneen.
Ääneen saa puhua. Saa vaikka nostaa kissan pöydälle suoraan. Selän takana paskan jauhaminen ei ole mikään ratkaisu mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
Voi sua ja mitä selittelyn makua. Ei, kaikki eivät ole yhtä epäkypsiä kuin sinä olet, eivätkä kaikki myöskään puhu toisten selkien takana pahaa. Selittele sinä mitä selittelet ja hauku jeesustelijaksi mutta tuo on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
Luuletko että se että olet jo 30 vuotta puhunut paskaa selän takana on joku meriitti? Jessus mikä ääliö. 🙄 teitä naakkoja kyllä tosiaan on vähän joka paikassa. Te aiheutatte suurta vaihtuvuutta työpaikoilla, kun teidän vakiintunut juorukerho ei hyväksy uusia.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä jeesustelijoita. Ihan jokainen työntekijä puhuu toisten selkien takana, joskus hyvää ja joskus pahaa. Se ei ole kiusaamista, vaan vertaistukea.
Turhaan kiillotatte sädekehäänne.t. Jo 30 vuotta työelämässä ollut
Mikä siinä on että n. viisi-kuusikymppiset on aina niitä pahimpia juoruämmiä?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin mitä aloittaja tarkoittaa. Ajatellaanpa vaikka sellainen esimerkki että autokorjaajana korjaamolla työskentelisi henkilö, joka ei osaisi lainkaan korjata autoja. Häneltä ei onnistuisi pieninkään korjaustyö ilman, että kollega selän takana neuvoo että mitä seuraavaksi tehdään.
Edellä kerrottu saattaa kuulostaa älyttömältä mutta nykyisen ammattikoulun aikana tällaisia "ammattilaisia" on valitettavasti olemassa hyvinkin monella alalla.
Työnantaja on arvioinut, että henkilö on sopiva koulutettavaksi työhön työpaikalla. Jos perehdyttöminen vaatii liikaa resursseja siitä puhutaan esimiehelle, ei paskaa uuden työntekijän selän takana.
Taitaa nuo tämän keskustelun miinustelijat olla itse niitä alisuoriutuvia työntekijöitä, kun on niin kovat defenssit päällä. Käsittämätön ajatus, että työkaveri saa p*rseillä miten sattuu ja siitä ei saisi puhua ääneen.