Lapsi ei viihdy isän luona, isä ei suostu luopumaan vuoroviikoista
11-v tulee nykyään aina koulusta minun luokseni vaikka isälle olisi lyhyempi matka, minä sitten vien iltapäivällä isälle ja kuuntelen valitukset kun en kunnioita meidän sopimuksia ja rohkaisen lasta karkailemaan luokseni. Lapsi ei osaa sanoa mitään muuta kuin että ei halua asua isällä. Nuorempi sisarus viihtyy siellä hyvin eikä ole mitään ongelmia. Olen sanonut lapselle, että hänen pitäisi mennä isäviikolla isälle, mutta silti hän tulee aina minun luokseni. Tätä on jatkunut syksystä asti, alkuun kerran tai pari viikossa ja nykyään joka päivä. Isä ei suostu siihen että lapsi asuisi vakituisesti minun luonani ja kävisi isällä viikonloppuisin. Ei ole koulukiusaamista, lapsella on kavereita.
Kommentit (204)
Kunnon isivihaa taas. Näin sitä eriytetään lapset vanhemmasta. Mitäs jos isä jättäis elarit välistä, oi mikä huuto. Maksa pitää mutta omaa lasta ei saa nähdä ?
Vierailija kirjoitti:
Kunnon isivihaa taas. Näin sitä eriytetään lapset vanhemmasta. Mitäs jos isä jättäis elarit välistä, oi mikä huuto. Maksa pitää mutta omaa lasta ei saa nähdä ?
Elatusvastuu säilyy vaikka lapsi ei haluaisi tavata vanhempaa. Miten ihmeessä kuvittelet niiden edes liittyvän toisiinsa?
Lastenvalvoja, kuraattori, poliisi, vauvapalsta, sianajaja, asianajat, sossu, terveydenhoitaja ja nimismies + mahdolliset muut virkahenkilöt nyt kokoustamaaan Aino-Petriina 11v. vuoroviikkoasumisen ajankohtaisista muutoshaasteista.
Meillä oli sama juttu. Minulla oli kädet sidottu, koska isä syytti minua vieraannuttamisesta. Yritin vain kannustaa lasta menemään isälleen, ja lopulta teininä lapsi katkaisi kokonaan välit isäänsä. Koska se oli hänelle ainoa tapa päästä eroon vuoroviikoista. Jälkiviisaana neuvon, että ota yhteyttä perheneuvolasn, ja pyydä apua sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon isivihaa taas. Näin sitä eriytetään lapset vanhemmasta. Mitäs jos isä jättäis elarit välistä, oi mikä huuto. Maksa pitää mutta omaa lasta ei saa nähdä ?
Elatusvelvollisuus on täysin eri asia kuin se miten lapsi tapaa vanhempaa. Ei isolla 11v lapsella ole mitään velvollisuutta tavata vanhempaa jos ei halua. Eihän vanhemmallakaan ole mitään lainmukaista velvollisuutta tavata lasta.
Ja lisään vielä, että meillä isä haki lapset ja juteltiin siinä tilanteessa parhaamme mukaan. Huomasin vasta, että ap itse joutuu viemään lapsen. En mäkään varmaan tuohon olisi yksin pystynyt. Isän kanssa kunnon keskustelu nyt ensin ja ehkä tuossa tilanteessa, jos isä ei kykene kunnon yhteistyöhön, miettisin onko lapsen kuitenkin parempi asua mun luona.
Ehkä lapsi on vaan kyllästynyt vuoroviikkoasumiseen? Ymmärrän miksi. Se ei välttämättä ole mitään helppoa lapselle.
Vanhemmat erosi kun olin eskarilainen. 11v isosiskoni päätti jäädä asumaan isän luo. Oikeus ei ottanut käsittelyyn asiaa, koska katsottiin että hän on tarpeeksi vanha päättämään kumman vanhemman luona asuu.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon isivihaa taas. Näin sitä eriytetään lapset vanhemmasta. Mitäs jos isä jättäis elarit välistä, oi mikä huuto. Maksa pitää mutta omaa lasta ei saa nähdä ?
Mikä siinä on mielestäsi väärin, että oman lapsen kuluja pitää maksaa vaikka lapsi ei halua tavata?
Mun mielestä ei pitäisi joutua maksamaan elareitakaan, jollei lapsen kanssa saa olla halutessaan puolta ajasta.
Lapsi vieraantuu.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei pitäisi joutua maksamaan elareitakaan, jollei lapsen kanssa saa olla halutessaan puolta ajasta.
Lapsi vieraantuu.
Miksi se lapsi ei halua tavata? Lain mukaan lapsella ei ole velvollisuutta tavata vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö 12v saa päättää itse?
Saa päättää kun täyttää 12
Vierailija kirjoitti:
Noh, 12v. saa sitten itse päättää. Mun mielestä lasta ei voi pakottaa olemaan vanhemman luona.
Onko kyse lapsen vai vanhemman oikeuksista? Lapsella siis pitää olla oikeus vanhempaansa, mutta onko vanhemmalla oikeus lapseensa? Käykääs nyt alkuun kolmistaan keskustelu, miksi lapsi ei viihdy isänsä luona.
Miksei kukaan ihmettele MIKSI lapsi ei halua olla isällään?
Miksi lapsen kanssa pitäisi käydä keskustelua, miksi hän ei viihdy isän luona? Meillä oli sama ja syynä oli, ettei hän viihtynyt isän uusperheessä ja niillä säännöillä, mitä siellä oli. Ei isän tarvitse muuttaa omaa elämäänsä ja sääntöjä vain sen takia, ettei lapsi viihdy.
Toinen seikka on tuo, että isä syyttää vieraannuttamisesta. Ei syyllistävän ihmisen kanssa pysty keskustelemaan. Hän kääntää kaiken muiden syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon isivihaa taas. Näin sitä eriytetään lapset vanhemmasta. Mitäs jos isä jättäis elarit välistä, oi mikä huuto. Maksa pitää mutta omaa lasta ei saa nähdä ?
Mikä siinä on mielestäsi väärin, että oman lapsen kuluja pitää maksaa vaikka lapsi ei halua tavata?
Elarit on ok kun vanhempi ei muuten suostu pitämään huolta lapsestaan. Sitten taas on vaan ahne kiittämätön lapsi jos nyhtää vanhemmalta rahaa eikä osoita mitään kiitollisuutta esimerkiksi joskus viettämällä aikaa vanhemman kanssa.
Tuon ikäinen lapsi alkaa olla niin vanha, että hänen mielipidettään pitäisi kuunnella asumisjärjestelyistä päätettäessä. Teidän kannattaa istua alas yhdessä lapsen ja lapsen isän kanssa ja keskustella mikä olisi paras ratkaisu.
Kannattaa muistaa, että jos nyt lapsi saa päättää ja lapsen ei tarvitse asua vuoroviikoin isän luona, niin siitä seuraa loogisesti se, että jos muutaman vuoden kuluttua teini haluaa muuttaa kokonaan isän luo, niin sinun pitäisi sekin sallia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama juttu. Minulla oli kädet sidottu, koska isä syytti minua vieraannuttamisesta. Yritin vain kannustaa lasta menemään isälleen, ja lopulta teininä lapsi katkaisi kokonaan välit isäänsä. Koska se oli hänelle ainoa tapa päästä eroon vuoroviikoista. Jälkiviisaana neuvon, että ota yhteyttä perheneuvolasn, ja pyydä apua sieltä.
Meillä sama juttu. Koulusta kotiini on 500 m, isän luokse noin 5 km. Teini ei halua mennä isän luokse, siellä on pikkusisarukset (6 v ja 8v)ja hoitovastuu siihen asti, että vanhemmat tulevat töistä. Pitää tehdä ruokaa, siivota mahdollisesti aamupalan jälkiä jne., joten teini oikaisee määräyksiä ja on kodissani siihen asti, että minä kotiudun ja lähtee vasta sitten isälle. Perheneuvolassa on käyty, isä vaatii teinin kokonaan itselleen, koska minä vieraannutan ja teini huutaa, että hoida itse lapsesi. Ulkopuolinen asiantuntija siihen sönköttää, että on tärkeää, että sisaruksilla on hyvät välit ja minä ihmettelen, että mikä palkaton lastenhoitaja se 14v oikein on.
Etkö sinä voi sanoa lapselle että nyt on isän luona ja sillä selvä ? Aikuiset päättää eikä mikään oikutteleva varhaisteini.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsen kanssa pitäisi käydä keskustelua, miksi hän ei viihdy isän luona? Meillä oli sama ja syynä oli, ettei hän viihtynyt isän uusperheessä ja niillä säännöillä, mitä siellä oli. Ei isän tarvitse muuttaa omaa elämäänsä ja sääntöjä vain sen takia, ettei lapsi viihdy.
Toinen seikka on tuo, että isä syyttää vieraannuttamisesta. Ei syyllistävän ihmisen kanssa pysty keskustelemaan. Hän kääntää kaiken muiden syyksi.
Pätevä syy, mutta tähän mennessä ei ole tullut ilmi ertä ap:n lapsen isällä olisi uusperhe
Olen eronnut 10v sitten, kun lapset oli 10, 8 ja 3v. Isommat kokeili tuota muutaman kerran suunnilleen saman ikäisinä. Ei mitään oikeaa syytä. Yhteistyöllä ja jämäkästi "vanhempi päättää" asenteella hoidettiin ne tilanteet ja meni aika pian ohi. Kai se kuuluu asiaan siinä missä muutkin uhmaamiset ja rajojen kokeilut. Ei ollut helppoa itse pysyä tiukkana, mutta niin se on lasten kanssa muissakin tilanteissa. Varmaan vielä kamalampaa jos välit toiseen vanhempaan on yhtään huonot. Siinä onkin sitten oivallinen tilaisuus alkaa käyttää lasta pelinappulana ja koston välineenä.