Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies haluaa olla suhteessa, vaikka ei selvästi välitä minusta?
01.04.2024 |
Ollaan huomenna menossa taas terapeutille. Ollaan käyty toisella terapeutilla syksystä helmikuulle, ei huomattavaa vaikutusta. Nyt mennään eri tahon juttusille.
Olen ollut parisuhteessa jatkuvasti jonkinlainen altavastaaja. Mies loi alussa sellaisen asetelman, että hän vihjaili ja syyllisteli muka yleisellä tasolla , että millaisia "kaikki naiset" ovat tai miten ajattelevat ja minä sitten puolustauduin ja todistelin muuta, suutuinkin usein kyllä, kun en ymmärtänyt miten joku voi nähdä maailman noin yksioikoisesti. Noh, tämä kaikki hiipi mukaan kuvioihin jotenkin niin salakavalasti ja kun sitä kuuluisaa rakkauspommitusta ja suuria tunteita oli sopivasti mukana, niin en ymmärtänyt ajoissa lähteä.
Joidenkin vuosien jälkeen saimme lapsen, joka onkin nyt se pääsyy miksi olen jaksanut tässä kääntää kaikki kivet ja kannot. Olen puhunut miehen kanssa varmaan satoja kertoja, hankkinut apua, yrittänyt vääntää rautalangasta asioita. Hän aina muka ymmärtää miten epäreilu tilanne on ja lupaa yrittää ja terapeutilla ottaa kyllä asiat hyvin vastaan. Mutta käytännössä mikään ei juuri muutu, sen huomaa hänestä ja hänen asenteestaan minua ja tunteitani kohtaan. Mielipiteeni eivät ole tärkeitä, jos hän loukkaa minua, niin "ei ollut tarkoitus" ja sitten loukataan kuitenkin samalla tavalla kymmeniä kertoja uudestaan.
Olen kysynyt monesti, että miksi on kanssani, kun selvästi aiheutan niin paljon vihan tunteita hänessä ja miksi kuljetaan terapeutilla, jos ei aio tehdä mitään asioille? Väittää rakastavansa, mutta ei osaa vastata siihen miksi ei sitten ole tehnyt ensimmäistäkään tehtävää mitä terapiasta on meille ehdotettu. Ei ole ehtinyt, niinpä niin.
Minä roikun tässä lapsen vuoksi ja siksi kun meillä on kuitenkin ollut hyvät hetkemme, ihan oikeasti on, vaikka se ei nyt tekstissä siltä vaikuta. Olen kuitenkin tehnyt selväksi hänelle, että en enää jaksa tyhjiä lupauksia ja olla kuin kakkosluokan kansalainen. Silti hän haluaa terapeutille huomenna, miksi edes vaivautua? Mikä tässä nyt olisi muka muuttunut? Ei mikään.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä haluat olla tuollaisen ääliö miehen kanssa Nainen saa itse päättää ollakko vai eikö olla joten älä syytä miestä.
Eipä yllätä, että miehen huono käytös on jälleen kerran naisen vastuulla. Mies saa myös itse päättää lähteä suhteesta, mikäli toisen tasa-arvoinen kohtelu ei nappaa, mutta sen sijaan mies lupailee ja vedättää naista ramppaamaan terapeutilla vailla aikomustakaan muuttua. Mutta tilanne on siis naisen vika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten käytännössä mies sinua loukkaa?
Onko se välinpitämättömyyttä ja passiivisuutta? vai ilkeyttä ja alas painamista?
Tuleeko se esiin vain tilanteissa kun sinä haastat riitaa. Ehkä mies on vain sellainen joka todellisuudessa alistuu. Ei sukupuoli määritä sitä, miten toimii konfliktitilanteessa?
Vai onko mies ilkeä ja pyrkii niskanpäälle, solvaa ja koittaa jotenkin murtaa sinua?
Voi että, mistä aloittaa..
Syyttää jollain tapaa ihan kaikesta, arkisissakin asioissa. Esim hän itse unohti ostaa kaupasta jonkun hänen juttunsa: "miten sä et muistuttanut mua? Tän siitä sitten saa kun piti hosumalla lähteä kauppaan ja säkin siinä vielä stressasit mua, niin mä en sitten enää muistanut..". Toistuu ihan kaikessa tuo syyllistäminen. Mikään ei koskaan ole hänen vastuullaan, vaan se on aina muut ihmiset, olosuhteet, säätila, mikä tahansa muu kuin hän.
Ei kuuntele kun puhun hänelle, kun aina on jotain tärkeämpää, esim juuri postilaatikosta haettu lasku, joka pitää maksaa heti eikä siinä nyt ole minuuttia aikaa minulle. Mikä tahansa menee minun edelle, jopa mainosten läpikäynti. Päättää kaikesta ja jos joskus näennäisesti kysyykin mielipidettäni ja vastaan "väärin", niin syyllistää ja saarnaa niin kauan kunnes tehdään kuitenkin hänen tavallaan.
Vähättelee minulle tärkeitä ihmisiä minulle, löytää aina jotain negatiivista sanottavaa ne harvat kerrat kun ollaan nähty minun vanhempia tai paria ystävääni, joiden kanssa olen enimmäkseen tekemisissä. Ei nouse sohvalta tervehtimään vanhempiani jos he käyvät meillä ovella jotain hakemassa/tuomassa. Heittää jokaisen asian minkä tekee, minun silmilleni, esim jos on siivonnut jonkun ylimääräisen nurkan niin tulee asettamaan minulle jonkun vastaavan tehtävän, kun hän nyt teki tämän asian. Kun olen pyytänyt apua esim ollessani kuumeessa ja vauvan kanssa (hänen vapaapäivä), niin en sitä saanut vaan lähti omiin menoihinsa. Ylipäätään jos olen pyytänyt jotain tekoa/huomionosoitusta häneltä koska se olisi minulle tärkeää, niin ei varmasti sitä minun vuokseni tee.
Näitä nyt olisi vaikka miten paljon, osa pienempiä ja osa isompia juttuja. Mutta kun niitä tulee koko ajan ja tuntuu että vaikka seisoisin päälläni hänen käskystään viikon, niin en siltikään kelpaisi. Siksi olen koittanut häntä ajaa johonkin omaankin terapiaan, että olisi mahdollisuus selvittää mistä tuo alentamisen tarve tulee ja onko sille tehtävissä mitään. Tai jos ei halua edes tehdä, niin olen pyytänyt sanomaan senkin suoraan. Mutta ei siinä varmaan ole miestä siihen(kään).
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käytännössä mies sinua loukkaa?
Onko se välinpitämättömyyttä ja passiivisuutta? vai ilkeyttä ja alas painamista?
Tuleeko se esiin vain tilanteissa kun sinä haastat riitaa. Ehkä mies on vain sellainen joka todellisuudessa alistuu. Ei sukupuoli määritä sitä, miten toimii konfliktitilanteessa?
Vai onko mies ilkeä ja pyrkii niskanpäälle, solvaa ja koittaa jotenkin murtaa sinua?
Voi että, mistä aloittaa..
Syyttää jollain tapaa ihan kaikesta, arkisissakin asioissa. Esim hän itse unohti ostaa kaupasta jonkun hänen juttunsa: "miten sä et muistuttanut mua? Tän siitä sitten saa kun piti hosumalla lähteä kauppaan ja säkin siinä vielä stressasit mua, niin mä en sitten enää muistanut..". Toistuu ihan kaikessa tuo syyllistäminen. Mikään ei koskaan ole hänen vastuullaan, vaan se on aina muut ihmiset, olosuhte
Kuulostaa karmivalta. Ihan ensimmäiseksi sinun pitää lopettaa hänen pillin mukaan hyppiminen ja yrittäminen olla hänelle mieliksi. Et voi pitää häntä tyytyväisenä, koska hän on kuitenkin hetken päästä tyytymätön sinussa johonkin seuraavaan asiaan. Älä edes yritä pitää häntä tyytyväisenä, ei se ole sinun tehtävä. Jos hän syyllistää sinua omista mokistaan ja omista unohteluistaan, niin vastaa takaisin kylmästi, että sinä xxx (miehen nimi tähän) olet kuule ihan itse vastuussa omista tekemisistäsi ja muistamisistasi. Älä lähde väittelemään asiasta yhtään, heitä vastuu vain hänelle heti takaisin ja lopeta keskustelu. Kasvata ap paksu nahka, se on se tapa jolla tuosta selviät irti. Älä ota enää vastaan yhtään syyllistämistä ja pas kapuhetta mieheltä. Totea vain kylmästi, että en kuuntele enää syyllistämistä asioista joista en ole vastuussa, ja kävele tilanteesta pois.
Miehellä on itsellään ongelmia, jos syyllistää. Hänen pitäisi mennä yksilöterapiaan. Et voi auttaa häntä.
Toki sinullakin voi olla omia henkilökohtaisia haasteita jos et osaa päästää irti miehestä, joka ei selkeästi arvosta sinua. Pariterapialla ette tee mitään, molemmat tarvitsette omaa keskusteluapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähättelevällä puolisolla itsellään on aina ongelmia omanarvontunnon kanssa. Ei johdu sinusta etkä voi korjata sitä hänen puolestaan. Lähde.
Kuulostaa, että mies on mukavoitunut ja on kanssasi osittain tottumuksesta, ehkä rakastaa..tavallaan, tottuneena tms. Miestä pelottaa lähteä pois tutusta ja turvallisesta..haluaa kai olla jonkinlaisessa perheessä ja vielä kun on lapsikin. Kuulostaa, että mieheltä mennyt kunnioitus ja käy terapiassa muodonvuoksi. Ilman oikeaa halua tehdä asioiden eteen mitään..? Näytä hänelle, että sinulla on omanarvontuntosi..et ole hänen äitinsä. Yksi keino on lähteä, jos haluat tehdä elämälläsi ja ajallasi jotain muutakin. Voimia ja en jaksaisi itse olla tuollaisessa suhteessa..aina se on helppo tietty näin asia sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on tärkein syy miksi olet vielä hänen kanssaan? Lapsen takia on liian ympäripyöreä vastaus. Mieti tarkemmin. Mikä pohjimmiltaan on se oikea ja konkreettinen syy, joka on saanut sinut jäämään noin ahdistavaan parisuhteeseen?
Nykyään on kaiken maailman sätisfierjuttuja ja jos joskus saa aitoa nahkaa niin silloin paukutetaan.
Olisit kiitollinen, että nykyään kiinnostat... Anna vaan niin reippaasti, että paikat punoittavat ;)
Monet eivät tänäpäivänä saa muuta kuin känsät sormiin ja kämmeneen.
Anna pimperon haista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä jatkoit suhdetta kun jo alussa mies oli täysi ääliö? Kenkää olisi pitänyt antaa heti alkuunsa tuollaiselle.
Itsekeskeinen ja typerä mies. Turha tuommoisen kanssa on yrittää, kun mikään ei muutu. Miksi sinä itse olet vielä tuollaisessa suhteessa, mieti sitä. Mee yksin terapeutilla, ei tuon miehen kanssa kannata enää ravata missään ja pitkittää suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen siitä saa kun alkaa suhteessa mieheksi ja antaa miehen laiskistua niin ettei tarvi edes muistaa itse omia asioitaan. Te naiset teette mitä vaan pitääksenne tuon p askaläjän jonka laskut vielä maksatte puoliksi. Tosi kipeetä ja kun on vain yksi elämä niin se on sairasta. Mieti nyt vähän ap että onko tää tilanne jatkunu koska sä oot antanu sen jatkua? Herää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käytännössä mies sinua loukkaa?
Onko se välinpitämättömyyttä ja passiivisuutta? vai ilkeyttä ja alas painamista?
Tuleeko se esiin vain tilanteissa kun sinä haastat riitaa. Ehkä mies on vain sellainen joka todellisuudessa alistuu. Ei sukupuoli määritä sitä, miten toimii konfliktitilanteessa?
Vai onko mies ilkeä ja pyrkii niskanpäälle, solvaa ja koittaa jotenkin murtaa sinua?
Voi että, mistä aloittaa..
Syyttää jollain tapaa ihan kaikesta, arkisissakin asioissa. Esim hän itse unohti ostaa kaupasta jonkun hänen juttunsa: "miten sä et muistuttanut mua? Tän siitä sitten saa kun piti hosumalla lähteä kauppaan ja säkin siinä vielä stressasit mua, niin mä en sitten enää muistanut..". Toistuu ihan kaikessa tuo syyllistäminen. Mikään ei koskaan ole hänen
Mä en ole enää aikoihin hyppinyt hänen pillin mukaan, vaikka varmasti jotain asioita teenkin sillä tavalla, miten tiedän pääseväni vähemmällä. Olen ollut niin täynnä tuota vuosien hienovaraista ja vähemmän hienovaraista piikittelyä ja syyllistämistä, että nykyään räjähdän ihan nollasta sataan sekunnissa jostain ihan näennäisen pienestä asiasta. Siis hänen mukaansa pikkujutusta. Minun näkökulmasta se pikkujuttu on yleensä jokin tapa osoittaa minulle arvottomuuteni ja olen kokenut saman tilanteen noin 156 kertaa aiemminkin, joten en kestä enää.
Mutta on tämä jatkuva puoliensa pitäminen, perusoikeuksista taisteleminen ja käytöstapojen opettaminen aikuiselle miehelle myös raskasta. Eikä sen pitäisi olla näin. Hän saa automaattisesti kaiken sen mikä kuuluu parisuhteeseen, hänet huomioidaan asioissa, hän saa tukea ja turvaa, hän tietää etten vedä mattoa hänen jalkojensa alta, hän tietää että sanaani voi luottaa enkä nolaa häntä kenenkään silmissä. Minä en voi luottaa muuhun kuin siihen, että hän kääntää minulle varmasti selkänsä heti kun tilanne on jollain tapaa hankala.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montako kertaa se pitää sanoa?
Miehet saa suhteessa kuin suhteessa vakipillun vaikkei nainen muuten kiinnosta.
Mies tarvitsee jonkun jota vihata ja halveksia, jotta oma ego tuntuu paremmalle. Tuskinpa tiedostaa tuota itse.
Ihan sinun ja lapsenkin parasta ajatellen kannattaisi erota. Koko sun elämä menee pilalle tuossa. Ihan oikeasti, usko pois. Sun elämä on nyt ja sinun omissa käsissä.
Joo mun ex toisti kans "hyötyä" "ei oo järkeä"... joo hyödy kuule ihan keskenäs
Koska sinä pysyt vierellä teki hän mitä tahansa, siksi asiat ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tärkein syy miksi olet vielä hänen kanssaan? Lapsen takia on liian ympäripyöreä vastaus. Mieti tarkemmin. Mikä pohjimmiltaan on se oikea ja konkreettinen syy, joka on saanut sinut jäämään noin ahdistavaan parisuhteeseen?
Varmaankin se, että hän on käyttänyt sitä klassista kylmää-kuumaa vuorottelua pitääkseen minut otteessaan jollain tapaa. Ja sitten se, että kun itse olen tiennyt pelaavani ns reilun pelin säännöillä, niin en vaan ole pystynyt ymmärtämään ja hyväksymään, että toinen ei niin tee, vaan yrittää hyötyä tilanteesta kaikin keinoin. Olen yrittänyt sinnikkäästi selostaa hänelle omaa kantaani ja näkemystäni. Ja olen ollut aidosti tunteella tässä suhteessa mukana kuitenkin. Meillä on myös ollut kivaa, samanlainen huumori ja paljon läheisyyttä, pusuja ja rakkautta alkuvuosina, silloisista hankaluuksista huolimatta.
On minulla varmasti itselläkin keskustelun tarvetta, juurikin tästä näkökulmasta, että minä en voi toista muuttaa enkä vaikuttaa hänen toimintaansa. Ja että miten pääsen yli siitä, että toinen ihminen hajottaa minun elämäni, haaveeni ja tulevaisuuteni palasiksi, kaiken minkä varaan olen rakentanut. Ja miksi, ihan vaan koska kiusaaminen on hänelle tärkeämpää kuin esim oman lapsensa ehjä ja hyvinvoiva perhe. Minä en voi tehdä muuta kuin katsoa vierestä tätä tuhoa.
Nythän alan siis vihdoin olla siinä pisteessä, että käsitän ettei toista voi muuttaa ja olen tämän hänelle viime aikoina useasti sanonut. Että minun toimivaltani päättyy tässä kohtaa. Olen tehnyt kaiken minkä voin perheen pelastamiseksi, keskustellut, selvittänyt, lukenut, puhunut, hankkinut apua ja tehnyt tehtäviä. Sanoin viimeksi eilen hänelle, että jos/kun lähdemme eri teille, niin minulle ei jää mitään jossiteltavaa, koska en olisi voinut tehdä enempää. Hän sen sijaan saa jossitella lopun ikäänsä, että olisiko pitänyt tehdä jotain silloin kun vielä oli mahdollista.
Ja niille, jotka veikkasivat, että mies lähtee vasta kun uusi on löytynyt, niin ei tule tapahtumaan, ellei se uusi tule häntä sitten kotoa asti hakemaan. Koska vastuu ihmissuhteen alkamisestakin on luonnollisesti muilla kuin hänellä. Hän ei lähesty naisia oma-aloitteisesti, hän odottaa että toinen tekee sen ensimmäisen liikkeen. Pätee näemmä suhteen alkuun ja loppuun ja kaikkeen siinä välillä. Naurattaisi jos ei ärsyttäisi tuo saamattomuus niin paljon.
Ap.
Eikös ap kertonut aloituksessa. Mies syyttelee ap:ta tyyliin tuollaisia te kaikki naiset olette. Ap joutuu selittelemään ja puolustelemaan.
Puolustelu on kyllä virhe. Miehellä on jotain yleisesti naisia vastaan ja puolusteluillaan ap antaa miehelle vaikutelman että tuollainen syyttely on ok. Olisi pitänyt heti ensimmäisellä kerralla sanoa jämäkästi että en ole millään tavalla vastuussa kenenkään muun tekemisistä. Nyt se on myöhäistä.