Lue keskustelun säännöt.
Luin suosikkini Junnu Vainion elämäkerran, ei olisi pitänyt. Piirtyi kuva todella kuvottavasta ihmisestä
01.04.2024 |
Löi vaimoaan ja lapsiaan, oli täysin itsekeskeinen juoppo ja suorastaan vastenmielinen. Tiesin totta kai että hänellä oli alkoholiongelma, mutta silti ne kaikki helvetin touhut alastonkuvineen ja väkivaltaisuuksineen tuntui jotenkin erityisen kuvottaville. Hän ei myös koskaan oikein tuntunut tekevän tiliä juoppoutensa kanssa. Oli asiasta hiljaa ja sillä selvä. Sen sijaan että olisi pyytänyt anteeksi.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Ei rapajuoppoja millekään jalustalle nosteta ilman suuria ansioita. Hulluus ja nerous valitettavasti kulkevat jollain tapaa käsi kädessä lähes aina, ja ikimuistoisten nerojen elämät eivät ole olleet tasapainoista villasukat jalassa teps
Napoleon-kompleksi tosin monille tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oi miten ihanaa päästä tanssimaan moraalitanssia ihmisen haudalla! Voi teitä erinomaisuuteenne tikahtuvia fariseuksia!
Junnu ei olisi piitannut puheistanne pätkääkään. Julkista anteeksipyyntöä tietysti vaatisitte, typerät muka-tuomarit. Hyi kun haisee omahyväisyys!
Junnuhan nauraa taivaassa näille tekopyhille pikku nilkeille. Aivan kuten nauroi jo elävänä ollessaankin. Surkeille pikku rotille ja pelkureille.
Itse luin Kai Merilän kirjoittaman kirjan "parhaasta ystävästään" Matti Nykäsestä ja kyllä pulssi kohosi.
Matin ja Mervin suhde oli viinan- ja verenhajuinen. Kumpikin oli aggressiivisia rapajuoppoja ja sairaan mustasukkaisia toisistaan. Ällötti se Mervikin. ällöttävä väkivaltainen räyhäävä spurgueukko.
Tuntuu että viina vei pariskuntaa. Viinan avulla heidät sai antamaan haastatteluja ja pitämään sovitut asiat. Olivat aivan Seiskan talutusnuorassa. Merilä lähti tekemään haastattelua viinapullo kainalossa, juotti jomman kumman piruparan känniin ja alkoi tehdä haastattelua.
Ne Seiskan järkkäämät " lemmenlomat" oli Merilälle ja muille toimittajille mahku saada hyvää matskua "taistelevista metsoista" ja erityisesti päästä Seiskan piikkiin ilmaiselle ryyppylomalle aurinkoon. Oli se toimittajallakin tärkeää päästä etelään.
Kertakaikkiaan ällöttävä kirja.
Vierailija kirjoitti:
Tuon aikakauden meno noissa piireissä on ollut jotain ihan sairasta. Väkivaltaa, naisvihaa ja kaiken polttoaineena ihan järjetön määrä alkoholia. Ihan oikeasti ihmettelen, miten ja missä vaiheessa nuo mitään musiikkia pystyivät tekemään. Eikä kukaan puuttunut mihinkään, vaan kännissä ja deliriumissa hengen haukkominen kylppärin lattialla oli ihan normijuttu elämässä.
Tästä ajasta saisi erinomaisen elokuvan, jos se uskallettaisiin tehdä realistisesti ja sortumatta suomalaiseen helmasyntiin, eli ajanjakson romantisointiin. Hahmojen ei sellaisenaan tarvitsisi olla tunnistettavia, vaan ne voisi vaan pohjautua niihin tarinoihin. Leffassa näytettäisiin deliriumit, pahoinpitelyt, lasten rääkkäämiset, housuun paskomiset, konkurssit, verovelat, itsemurhat, epätoivo.. kaikki se mikä on noista tarinoista tuttua. Ja lopussa antaa selitys, armo heillekin eksyneille. Ehkä se voisi olla jonkinlainen terapeuttinen kokemus monelle.
Näyttelijöiksi tuntemattomia, ohjaajaksi aihepiiriin perehtynyt, mutta niistä irrallaan oleva tekijä jolla on visio ja tiukka ja ehdoton näkemys. Tuotaisiin esille asiat kuin ne olivat, uusi näkökulma suomalaiseen showbisnekseen. Romantisoinnista inhorealismiin. Tai siis totuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuollaista on elämä ollut monessa kodissa kun isä juo. Niin oli meilläkin. Onneksi äiti ei juonut niin oli jokin turva. Oon lukenut tuon kirjan ja melkoinen sekoilija on todellakin ollut. Pidin joskus ihan hyvänä musiikintekijänä mutta arvostus jotenkin karisi kun luin jostain että teki Kikalle niitä kaksikielisiä sanoituksia ja oli niin vellihousu että käytti salanimeä niissä. Kikkahan masentui ja koki olevansa aliarvostettu, koska olisi halunnut laulaa jotain muutakin mutta levy-yhtiö saneli säännöt ja laulaa piti mitä Vainio käski. Niin no olihan Vainio julkaissut niitä pornokasetteja jo paljon aiemmin, salanimellä niitä taisivat laulaa Koivuniemi ja Hirvonen.
Kikalle sanoitti Junnun poika Ile ja sanoitukset oli kaksimielisiä - ei kaksikielisiä.
Ja salanimellä. Viimeistään silloin meni maku tuostakin kuspiästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon aikakauden meno noissa piireissä on ollut jotain ihan sairasta. Väkivaltaa, naisvihaa ja kaiken polttoaineena ihan järjetön määrä alkoholia. Ihan oikeasti ihmettelen, miten ja missä vaiheessa nuo mitään musiikkia pystyivät tekemään. Eikä kukaan puuttunut mihinkään, vaan kännissä ja deliriumissa hengen haukkominen kylppärin lattialla oli ihan normijuttu elämässä.
Tästä ajasta saisi erinomaisen elokuvan, jos se uskallettaisiin tehdä realistisesti ja sortumatta suomalaiseen helmasyntiin, eli ajanjakson romantisointiin. Hahmojen ei sellaisenaan tarvitsisi olla tunnistettavia, vaan ne voisi vaan pohjautua niihin tarinoihin. Leffassa näytettäisiin deliriumit, pahoinpitelyt, lasten rääkkäämiset, housuun paskomiset, konkurssit, verovelat, itsemurhat, epätoivo.. kaikki se mikä on noista tarinoista tuttua. Ja lopussa antaa selitys, armo heillekin eksyneille. Ehkä se voisi olla j
Miksi pitäisi armoa antaa?
"Taina Vainio kertoo kirjassa, kuinka Juha pahoinpiteli häntä, toi vieraita naisia taloon ja kohteli julmasti myös poikiaan. Hän esimerkiksi komensi Samia juoksemaan alasti ympäri taloa, seisotti yhdellä jalalla ja antoi kylmiä suihkuja.
Vainioiden avieron oikeudenkäynnin loppulausunnossa Taina Vainio muistuttaa kärsineensä pitkään sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta"
Meillä oli olohuoneessa italialainen sohva. Kun tultiin lasten kanssa kotiin, se oli puukottanut sohvaa ikään kuin olisi halunnut tappaa jonkun. Juha makasi sängyssä sammuneena. Juha vietiin katkaisulle. Sohvassa oli kaikki talon puukot ja leipäveitset pystyssä.!
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/juha-oli-kannissa-sika-junnu-vainio…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Taina Vainio kertoo kirjassa, kuinka Juha pahoinpiteli häntä, toi vieraita naisia taloon ja kohteli julmasti myös poikiaan. Hän esimerkiksi komensi Samia juoksemaan alasti ympäri taloa, seisotti yhdellä jalalla ja antoi kylmiä suihkuja."
Tässä menee se ero normaalin känniraivoamisen ja sadismin välillä. Kirjassa luki, että Junnua ärsytti kun Sami oli muita älykkäämpi ja itsepäisempi. Hän ei kunnioittanut isäänsä ja asettui vastaan. Ja sai kokea tuollaista.
En ole koskaan Junnu Vainon musiikista ja sanoituksista piitannut, eikä hänen yksityiselämänsäkään mulle kuulu. En aio lukea kirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhhuh. Nyt palstalla maanisesti riehuva kommentjoija Fariseuksiksi solvaava voisi lukea nuo asiat ja mennä itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuollaista on elämä ollut monessa kodissa kun isä juo. Niin oli meilläkin. Onneksi äiti ei juonut niin oli jokin turva. Oon lukenut tuon kirjan ja melkoinen sekoilija on todellakin ollut. Pidin joskus ihan hyvänä musiikintekijänä mutta arvostus jotenkin karisi kun luin jostain että teki Kikalle niitä kaksikielisiä sanoituksia ja oli niin vellihousu että käytti salanimeä niissä. Kikkahan masentui ja koki olevansa aliarvostettu, koska olisi halunnut laulaa jotain muutakin mutta levy-yhtiö saneli säännöt ja laulaa piti mitä Vainio käski. Niin no olihan Vainio julkaissut niitä pornokasetteja jo paljon aiemmin, salanimellä niitä taisivat laulaa Koivuniemi ja Hirvonen.
Kikalle sanoitti Junnun poika Ile ja sanoitukset oli kaksimielisiä - ei kaksikielisiä.
Ja salanimellä. Viimeistään silloin meni maku tuost
Salanimiä nyt tuolla alalla on aina käytetty, mikä se nyt Kikan kappaleet tekisi jotenkin poikkeukseksi ettei saisi käyttää salanimiä? Onko kyseessä fe ministin purkaus?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä viihdealalla ovat saaneet aikaan raittiit ja kunnolliset tyypit? Luova ihminen joutuu antamaan paljon itsestään. Eipä ihme, että elämänhallinta katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Ei noita alkoholin vuoksi jalustalle nosteta. Doh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi miten ihanaa päästä tanssimaan moraalitanssia ihmisen haudalla! Voi teitä erinomaisuuteenne tikahtuvia fariseuksia!
Junnu ei olisi piitannut puheistanne pätkääkään. Julkista anteeksipyyntöä tietysti vaatisitte, typerät muka-tuomarit. Hyi kun haisee omahyväisyys!
Junnuhan nauraa taivaassa näille tekopyhille pikku nilkeille. Aivan kuten nauroi jo elävänä ollessaankin. Surkeille pikku rotille ja pelkureille.
Ovatko ne jotka kritisoivat Junnun lapsiinsa ja vaimoonsa kohdistamaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa siis rottia ja pelkureita? Sulla on todella sairaat käsitykset asioista.
Vierailija kirjoitti:
Itse luin Kai Merilän kirjoittaman kirjan "parhaasta ystävästään" Matti Nykäsestä ja kyllä pulssi kohosi.
Matin ja Mervin suhde oli viinan- ja verenhajuinen. Kumpikin oli aggressiivisia rapajuoppoja ja sairaan mustasukkaisia toisistaan. Ällötti se Mervikin. ällöttävä väkivaltainen räyhäävä spurgueukko.
Tuntuu että viina vei pariskuntaa. Viinan avulla heidät sai antamaan haastatteluja ja pitämään sovitut asiat. Olivat aivan Seiskan talutusnuorassa. Merilä lähti tekemään haastattelua viinapullo kainalossa, juotti jomman kumman piruparan känniin ja alkoi tehdä haastattelua.
Ne Seiskan järkkäämät " lemmenlomat" oli Merilälle ja muille toimittajille mahku saada hyvää matskua "taistelevista metsoista" ja erityisesti päästä Seiskan piikkiin ilmaiselle ryyppylomalle aurinkoon. Oli se toimittajallakin tärkeää päästä etelään.
Kertakaikkiaan ällöttävä kirja.
Ällöttävä "toimittaja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon aikakauden meno noissa piireissä on ollut jotain ihan sairasta. Väkivaltaa, naisvihaa ja kaiken polttoaineena ihan järjetön määrä alkoholia. Ihan oikeasti ihmettelen, miten ja missä vaiheessa nuo mitään musiikkia pystyivät tekemään. Eikä kukaan puuttunut mihinkään, vaan kännissä ja deliriumissa hengen haukkominen kylppärin lattialla oli ihan normijuttu elämässä.
Tästä ajasta saisi erinomaisen elokuvan, jos se uskallettaisiin tehdä realistisesti ja sortumatta suomalaiseen helmasyntiin, eli ajanjakson romantisointiin. Hahmojen ei sellaisenaan tarvitsisi olla tunnistettavia, vaan ne voisi vaan pohjautua niihin tarinoihin. Leffassa näytettäisiin deliriumit, pahoinpitelyt, lasten rääkkäämiset, housuun paskomiset, konkurssit, verovelat, itsemurhat, epätoivo.. kaikki se mikä on noista tarinoista tuttua. Ja lopussa antaa selitys, armo heillekin eksyneille. Ehkä se voisi olla j
Miksi ihmeessä luulet että kukaan tuollaista (toisten) kurjuudessa piehtarointia haluaisi katsoa? Silkkaa rahanhukkaa tehdä elokuva tuolla tyylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuon ikäpolven ihmisellä on sellainen tausta, että alkoholilla on hoidettu tunnepuolen ongelmia.
Ovat näiden sota- ajan ihmisten jälkeläisiä.
Tunteita on opetettu kätkemään ja häpeämään, koska niiden kokemista ja näyttämistä on pidetty heikkoutena.
On ihan kasvatettu koviksi, josta seuraa se että itseä ja muita kohdellaan väärin.
Viina on yksi keino paeta ja "helpottaa" oloa.
Tuosta sota-ajan ihmisten jälkeläisistä: Junnu Vainio syntyi 1938 eli kuului niihin, jotka elivät lapsuutensa sodan jaloissa.
Hän teki aiheesta laulun ja myönsi olevansa henkisesti vammautunut.
Vierailija kirjoitti:
Itse luin Kai Merilän kirjoittaman kirjan "parhaasta ystävästään" Matti Nykäsestä ja kyllä pulssi kohosi.
Matin ja Mervin suhde oli viinan- ja verenhajuinen. Kumpikin oli aggressiivisia rapajuoppoja ja sairaan mustasukkaisia toisistaan. Ällötti se Mervikin. ällöttävä väkivaltainen räyhäävä spurgueukko.
Tuntuu että viina vei pariskuntaa. Viinan avulla heidät sai antamaan haastatteluja ja pitämään sovitut asiat. Olivat aivan Seiskan talutusnuorassa. Merilä lähti tekemään haastattelua viinapullo kainalossa, juotti jomman kumman piruparan känniin ja alkoi tehdä haastattelua.
Ne Seiskan järkkäämät " lemmenlomat" oli Merilälle ja muille toimittajille mahku saada hyvää matskua "taistelevista metsoista" ja erityisesti päästä Seiskan piikkiin ilmaiselle ryyppylomalle aurinkoon. Oli se toimittajallakin tärkeää päästä etelään.
Kertakaikkiaan ällöttävä kirja.
Tämä toimittajakin on ällöttävä. On ihan omia kokemuksia hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Oi miten ihanaa päästä tanssimaan moraalitanssia ihmisen haudalla! Voi teitä erinomaisuuteenne tikahtuvia fariseuksia!
Junnu ei olisi piitannut puheistanne pätkääkään. Julkista anteeksipyyntöä tietysti vaatisitte, typerät muka-tuomarit. Hyi kun haisee omahyväisyys!
Taidat olla oman elämäsi Junnu. Ehkä vähemmällä viinalla ja fyysisellä hakkaamisella mutta noin muuten.
Oli puhe salanimestä ja sitä käytti nimenomaan Ile.