Luin suosikkini Junnu Vainion elämäkerran, ei olisi pitänyt. Piirtyi kuva todella kuvottavasta ihmisestä
Löi vaimoaan ja lapsiaan, oli täysin itsekeskeinen juoppo ja suorastaan vastenmielinen. Tiesin totta kai että hänellä oli alkoholiongelma, mutta silti ne kaikki helvetin touhut alastonkuvineen ja väkivaltaisuuksineen tuntui jotenkin erityisen kuvottaville. Hän ei myös koskaan oikein tuntunut tekevän tiliä juoppoutensa kanssa. Oli asiasta hiljaa ja sillä selvä. Sen sijaan että olisi pyytänyt anteeksi.
Kommentit (221)
Kirjassa myös luki, että vaikka Junnu pääsi viinasta eroon, oli hän lopun ikäänsä rauhoittavien varassa ja niihin koukussa.
Junnulle oli suurta huvia tehdä pilaa isokokoisesta naistarjoilijasta. Hän riimitteli baarissa että "hei punkero, tuo lonkero" ja se oli kaikkien mielestä hauskaa. Paitsi sen tarjoilijan.
Eikö kukaan varoittanut häntä alkoholista kun kerran oli sydänongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Kirjailija ja kirjan nimi? Kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kirjailija ja kirjan nimi? Kiinnostaa.
Petri Pietiläinen ja Juha Metso; Sellaista elämä on.
Suomen historia olisi erilainen, jos eri alojen mestarit eivät olisi uittaneet aivojaan viinassa.
Harvemmassa on ne muusikot jotka on ihan terveitä päästään.
Vierailija kirjoitti:
Suomen historia olisi erilainen, jos eri alojen mestarit eivät olisi uittaneet aivojaan viinassa.
Varmasti näin. Mutta Junnu vaikutti täydelle kyrvälle muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Kukapa sitä juomaputkessa olisi ihana ihminen.,,tunnetteko sellaista ?..
Sanoituksissaan ,lauluissaan ei ihannoinut juomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Tuo oli 70-lukua. Toki sitä palvontaa on edelleen, mutta vähän on sentään tultu eteenpäin niistä ajoista. Nykyään alkoholismi käsitetään jo säälittäväksi sairaudeksi, eikä rennoksi bailaamiseksi ja poikamaiseksi kapinallisuudeksi. Junnu sai deliriumin ja oli harhoissaan esim iskenyt puukolla sohvaansa, tikannut sen reikiä täyteen. Hyvä ettei ollut perhe paikalla tuolloin. Espoon taksikuskit toimitti ukolle viinaa kotiovelle ja taputteli selkään. Vaikka ukko käytännössä paskoi alleen. Pojat alkoivat sanoa isäänsä "fisuksi", koska välillä sen piti mennä makaamaan vessan lattialle ja haukkoi henkeään kuin kuivalle maalle nostettu kala.
Olihan siinä toki hassujakin juttuja ja hyvää kuvausta, todetaan sekin. Mutta silti oli aika surkea kuva mikä Junnusta piirtyi. Tai ylipäänsä tuosta meiningistä. Ihmettelen että Vexi Salmi pystyi pitämään päänsä kasassa loppujen lopuksi tuosta skenestä kaikkein parhaiten. Toki hänkin oli välillä tappeluissa eikä lasiin sylkenyt, mutta hän jotenkin ei mennyt sen tietyn rajan yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Lahjakkuus on lahjakkuutta, alkoholistillakin. Ehkä suomalaisiin vetoaa myös tarina, jossa menestys ei tuo onnea, Alkoholisti voi olla vaikka kuinka menestynyt, mutta onnellinen, tuskinpa. Moni ehkä myös samaistuu alkoholistiin, hänet voidaan myös kokea helpommin lähestyttäväksi, koska hän ei ole "virheetön". Rosoinen elämä myös synnyttää legendoja, toisin kuin rauhallinen hyvä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Olihan siinä toki hassujakin juttuja ja hyvää kuvausta, todetaan sekin. Mutta silti oli aika surkea kuva mikä Junnusta piirtyi. Tai ylipäänsä tuosta meiningistä. Ihmettelen että Vexi Salmi pystyi pitämään päänsä kasassa loppujen lopuksi tuosta skenestä kaikkein parhaiten. Toki hänkin oli välillä tappeluissa eikä lasiin sylkenyt, mutta hän jotenkin ei mennyt sen tietyn rajan yli.
Moni sen ajan muusikko tai sanoittaja tai vastaava oli kova tappelija. Vexi Salmi oli kuulemma kovimmasta päästä, luontainen tappelija ja löi poliisiltakin hatun päästä. Vesku Loiri nyrkkeili ja löi ihmisiä aika usein. Einö Grön oli painija ja viskoi ihmisiä kuin säkkejä kapakassa. Junnu Vainio tuli päälle kuin yleinen syyttäjä jos hermostui humalassa. Jyrki Hämäläinen osallistui tappeluihin näiden mukana ja rehvasteli miten heitti jonkun baarin ikkunasta läpi. Danny harjoitti nyrkkeilyä ja jopa karatea ja löi keikallaan häirikköjä tainnoksiin. Jne. Kari Tapio ja Irwin oli sitten leppoisampia, eivät tapelleet.
Vierailija kirjoitti: Eikö kukaan varoittanut häntä alkoholista kun kerran oli sydänongelmia?
Sai sydän oireita jo ennen sitä kohtalokasta, mutta eipä mennyt lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Ei ihmisiä nosteta jalustalle alkoholin takia vaan sen takia mitä he ovat saaneet aikaan. Täällä on paljon turhia julkkiksia mutta myös niitä, jotka ihan oikeasti ovat myös menestyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan siinä toki hassujakin juttuja ja hyvää kuvausta, todetaan sekin. Mutta silti oli aika surkea kuva mikä Junnusta piirtyi. Tai ylipäänsä tuosta meiningistä. Ihmettelen että Vexi Salmi pystyi pitämään päänsä kasassa loppujen lopuksi tuosta skenestä kaikkein parhaiten. Toki hänkin oli välillä tappeluissa eikä lasiin sylkenyt, mutta hän jotenkin ei mennyt sen tietyn rajan yli.
Moni sen ajan muusikko tai sanoittaja tai vastaava oli kova tappelija. Vexi Salmi oli kuulemma kovimmasta päästä, luontainen tappelija ja löi poliisiltakin hatun päästä. Vesku Loiri nyrkkeili ja löi ihmisiä aika usein. Einö Grön oli painija ja viskoi ihmisiä kuin säkkejä kapakassa. Junnu Vainio tuli päälle kuin yleinen syyttäjä jos hermostui humalassa. Jyrki Hämäläinen osallistui tappeluihin näiden mukana ja rehvasteli miten heitti jonkun baarin ikkunasta läpi. Danny harjoitti nyrkkeilyä
Testosteronin tasot oli tuohon aikaan korkeammalla, kun sitä ei keinotekoisesti madallettu tuijottamalla tietokoneen ruutua ja mätänemällä sohvalla lapsesta saakka.
Vierailija kirjoitti: Eikö kukaan varoittanut häntä alkoholista kun kerran oli sydänongelmia?
Luuletko oikeasti, että päihdeongelmaista tuollainen kiinnostaa?
Hän toimi hetken erityisopettajana 70-luvun alussa, mutta sai potkut siitäkin kun alkoi juomaan luokkaretkellä kirkasta viinaa ja teetti lehteen siitä jutun. Muutenkin tuo 70-luku on ollut ihan sairasta aikaa viinan käytön suhteen noissa muusikkopiireissä ja kansankin parissa. Sitä on pidetty miehekkäänä eikä alkoholismia ole käsitetty sairautena. Hinnan sai sitten maksaa lapset ja puolisot, jotka näitä ukkoja passasivat ja toimivat katkeran raivon kohteina.
Kirjassa Junnun poika Ile kaunistelee isänsä kuvaa kyllä aika paljon. Muut aikalaiset näkee Junnun toisin, varsinkin juoppovuosina. Kukaan ei halunnut olla seurassa, koska hän haastoi riitaa, oli ilkeä, haisi, oli väkivaltainen ja ei ollenkaan mukava.