Lue keskustelun säännöt.
Luin suosikkini Junnu Vainion elämäkerran, ei olisi pitänyt. Piirtyi kuva todella kuvottavasta ihmisestä
01.04.2024 |
Löi vaimoaan ja lapsiaan, oli täysin itsekeskeinen juoppo ja suorastaan vastenmielinen. Tiesin totta kai että hänellä oli alkoholiongelma, mutta silti ne kaikki helvetin touhut alastonkuvineen ja väkivaltaisuuksineen tuntui jotenkin erityisen kuvottaville. Hän ei myös koskaan oikein tuntunut tekevän tiliä juoppoutensa kanssa. Oli asiasta hiljaa ja sillä selvä. Sen sijaan että olisi pyytänyt anteeksi.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kirja synteineen saataisiin kirjoitettua tämän kirjan kirjoittajista Pietiläisestä ja Metsosta, jos oikein kaivetaan pohjamutia myöten?
Vai ovatko he juuri näitä synnittömiä fariseuksia?
Suomessa on yleisesti ollut sivistyneiden ihmisten keskuudessa kirjoittamaton laki siitä, että kuolleet ihmiset jätetään rauhaan.
On pelkurimaista ja kusipäistä arvostella ihmistä, joka ei enää itse voi puolustautua millään tavoin.
Niin. Sitä voi moni miettiä. Huomisesta kun ei tiedä. Pahat teot voivat tulla esiin kirjan kautta ihmisten eteen luettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irwinin vaimo on syyttänyt näitä muita Irwinin hyväksikäytöstä ja juoppouttamisesta. Irwin olisi halunnut lopettaa keikkailemisen ja oli välillä raittiina...
No jaa, parhaina päivinä Irwin kulautti kolme pulloa Koskenkorvaa päivässä. Kuulostaa uskomattomalta, mutta näin ovat aikalaistodistajat kertoneet. Ei niitä kukaan tuonut ja juottanut hänelle. Veksi Salmi onnistui kerran huijaamaan katkaisuun. Tuloksena tovin raittius.
Ei kuulosta min korviin uskomattomalta, varmasti on juonutkin. Mulla virolainen naapuri joka rahapäivinä ostaa 4 pulloa vodkaa ja juo niistä 2-3,5 iltaan mennessä kun aamulla aloittaa. Välillä jos sammuu niin herää ja jatkaa juomista. Toleranssi iso.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kirja synteineen saataisiin kirjoitettua tämän kirjan kirjoittajista Pietiläisestä ja Metsosta, jos oikein kaivetaan pohjamutia myöten?
Vai ovatko he juuri näitä synnittömiä fariseuksia?
Suomessa on yleisesti ollut sivistyneiden ihmisten keskuudessa kirjoittamaton laki siitä, että kuolleet ihmiset jätetään rauhaan.
On pelkurimaista ja kusipäistä arvostella ihmistä, joka ei enää itse voi puolustautua millään tavoin.
Kirjassa oli haastateltu ihmisiä laajasti eikä kyse ollut mistään teilauksesta. Tavoitteena oli selvittää mikä mies Junnu oli. Kuva oli mallinsa näköinen varmaankin.
Vai mitä tarkoitat tuolla? Eikö näistä saisi kirjoittaa?
Heh, se on meidän tavisten ikuinen päivittelyn aihe, kuin suoraan Amadeus-elokuvasta: miten tuollainen ihminen on voinut olla lahjakas? Niin kuin Salieri me ihmettelemme, että miten jumala/geenilotto/you name it on antanut tuollaiselle lahjan, mutta ei minulle, joka olen kunnollinen, mukava, tunnollinen ja viisas.
Niin, sellaista se on. Kaikki me Junnu Vainion 1970-luvulla tienneet ja tunteneet tiesimme tämän hänen ilkeyden. Hän sai paljon anteeksi siksi, että oli lahjakas ja monien mielestä hauska. Pitää laittaa asiat myös AINA kontekstiin: naisvihamieliset vitsti olivat tuolloin arkipäivää. Etenkin rumille/vanhoille/liian vahvoille naisille naurettiin avoimesti ja heidät 'pudotettiin maan kamaralle' eli siis nolattiin ja ihmisarvo todettiin nollaksi, koska he eivät olleet miesten mielestä pantavia. Vähän tällaista vitsinheittoa muka paheksuttiin, mutta eniten paheksuttiin naista, joka näistä loukkaantui. 'Yliherkkä', 'paskantärkeä', 'toisesta korvasta sisään, toisesta ulos', oli tyypillistä sen aikaista kommentointia.
Ihailkaa ihmiset tuotteita, älkää ihmisiä, niin ette pety. Tämän periaatepäätöksen olen joutunut tässä vuosien varrella tekemään kun Chaplinista Wagneriin on suosikkini paljastuneet melkoisiksi 'aikansa lapsiksi' noin yksityiselämältään. Naisten kunniaksi on sanottava, että esim. yhdenkään naistaiteilijan kohdalla ei ole tarvinnut kauhistella, tosin heitähän on muutenkin vähemmän, kun naiset on pidetty 'kotona', kovan vahtimisen alla. Niin eivät ole päässeet tekemään pahojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjailija ja kirjan nimi? Kiinnostaa.
Petri Pietiläinen ja Juha Metso; Sellaista elämä on.
Hitto miten katkera juopon kirjan nimikin on ei taivas :D
Mitä ihmettä? Se on Juha Vainion tunnetun laulun nimi. Kuuntele se ajatuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihailkaa ihmiset tuotteita, älkää ihmisiä, niin ette pety. Tämän periaatepäätöksen olen joutunut tässä vuosien varrella tekemään kun Chaplinista Wagneriin on suosikkini paljastuneet melkoisiksi 'aikansa lapsiksi' noin yksityiselämältään. Naisten kunniaksi on sanottava, että esim. yhdenkään naistaiteilijan kohdalla ei ole tarvinnut kauhistella, tosin heitähän on muutenkin vähemmän, kun naiset on pidetty 'kotona', kovan vahtimisen alla. Niin eivät ole päässeet tekemään pahojaan.
Juuri näin. Se huippuhyvä urheilija, näyttelijä, muusikko tai oli ala mikä tahansa on huippuhyvä juuri siinä mitä tekee. Muuten voi olla täysi kusipää, tai sitten oikein mukava, tai siltä väliltä, mutta ei sitä pysty suorituksesta tai tuotannosta sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Lahjakkuus on lahjakkuutta, alkoholistillakin. Ehkä suomalaisiin vetoaa myös tarina, jossa menestys ei tuo onnea, Alkoholisti voi olla vaikka kuinka menestynyt, mutta onnellinen, tuskinpa. Moni ehkä myös samaistuu alkoholistiin, hänet voida
Rosoinen elämä voisi olla jotain muutakin kuin alkoholismia. Maailmalla on vaikka kuinka paljon esimerkkejä legendoista jotka eivät ole olleet alkoholisteja. Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Suomessa alkoholismi on nostettu jalustalle, samoin rikollisuus. Heitä ihailee tietynlaiset ihmiset, erilaiset kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Siksi, että miehet nostavat miehiä jalustalle ja sekä miehet, että naiset ihailevat heitä ja siitäkös B-luokan lehdet saavat lisäruokaa!
Vierailija kirjoitti:
Tänäkin päivänä on vielä liikaa varsinkin miehiä, jotka kerskailevat sillä, että kuinka kauhean kännissä ovat ja mitä törppöä tehneet. Esim. Haastettu riitaa ja tapeltu ja poliisit on tietysti kuspäitä heidän mielestään. Yök yök junttiukot ja heitä palvovat, joille ei tule mieleenkään sanoa mielipidettä junttien toiminnasta.
Nuoriso monella kohtaa fiksumpaa vaikka joskus kotiolot vaikuttaa väärään suuntaan. Sääli.
Nuorison keskuudessa alkoholin käyttö on hiukan vähentynyt, mutta sen tilalle on tullut kaikenlaiset huumeet. Tupakka on vaihtunut nuuskaan. Sitä paitsi itsehän sinä tuollaisessa porukassa pyörit jotka pistävät päänsä sekaisin koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä sanotaan että koskaan ei saisi tavata idoliaan tai esikuvaansa. Ehkä lukeminen on sama juttu. Viimeisin esimerkki on Teemu Selänne, joka on paljastunut niin vajaaksi törpöksi että hirvittää. Mihin hävisi se suvereeni kiekkosankari, joka oli positiivinen ja lasten idoli? Nyt hän hähättelee twitterissä ja varmaan ne jutut sikailuista 90-luvulla on hyvinkin paikkansa pitäviä.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kirja synteineen saataisiin kirjoitettua tämän kirjan kirjoittajista Pietiläisestä ja Metsosta, jos oikein kaivetaan pohjamutia myöten?
Vai ovatko he juuri näitä synnittömiä fariseuksia?
Suomessa on yleisesti ollut sivistyneiden ihmisten keskuudessa kirjoittamaton laki siitä, että kuolleet ihmiset jätetään rauhaan.
On pelkurimaista ja kusipäistä arvostella ihmistä, joka ei enää itse voi puolustautua millään tavoin.
Juu, haastallaan kaikki vanhat ja nykyiset vihamiehet, entiset nais/poikaystävät, katkeroituneet, kateelliset, kuulopuheiden pohjalta käsityksensä muodostaneet, kostonhimoiset, luonnehäiriöiset jne.... ja laiteaan päälle vielä vähän omasta alemmuudentunnosta kumpuavaa vihaa ja lapinlisää sekä toisaalta ohitetaan järjestelmällisesti kaikki positiiviset kertomukset edesmenneestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjailija ja kirjan nimi? Kiinnostaa.
Petri Pietiläinen ja Juha Metso; Sellaista elämä on.
Hitto miten katkera juopon kirjan nimikin on ei taivas :D
Oisko biisin nimestä "kopsattu" tuo kirjan nimi...........
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa kastia Irwin Goodman
Kirjassa kerrottiin että Junnu oli Irwinille kateellinen koska tämä tienasi niin hyvin ja halusi samanlaiseksi staraksi. Molemmat rappiojuoppoja, tosin Junnu pääsi viinasta eroon ennen kuolemaansa.
Minä ihmettelen miksi tässä maassa aina nostetaan jalustalle alkoholisteja. Tehdään elokuvia ja kirjoitetaan kirjoja, pystytetään patsaita. Rikollisetkin saavat jopa omat TV sarjat. Miksi ei ylpeillä taitavilla kirurgeilla tai hyvillä johtajilla? Ahkerilla työntekijöillä?
Lahjakkuus on lahjakkuutta, alkoholistillakin. Ehkä suomalaisiin vetoaa myös tarina, jossa menestys ei tuo onnea, Alkoholisti voi olla vaikka kuinka menestynyt, mutta onnellinen, tuskinpa. Mo
Se alkoholismi oli tosiasia monissa perheissä niihin aikoihin. Ei sitä kukaan ihailee, mutta myötätuntoa on. Alkoholismi on sairaus ja se elämä on rosoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kirja synteineen saataisiin kirjoitettua tämän kirjan kirjoittajista Pietiläisestä ja Metsosta, jos oikein kaivetaan pohjamutia myöten?
Vai ovatko he juuri näitä synnittömiä fariseuksia?
Suomessa on yleisesti ollut sivistyneiden ihmisten keskuudessa kirjoittamaton laki siitä, että kuolleet ihmiset jätetään rauhaan.
On pelkurimaista ja kusipäistä arvostella ihmistä, joka ei enää itse voi puolustautua millään tavoin.
Juu, haastallaan kaikki vanhat ja nykyiset vihamiehet, entiset nais/poikaystävät, katkeroituneet, kateelliset, kuulopuheiden pohjalta käsityksensä muodostaneet, kostonhimoiset, luonnehäiriöiset jne.... ja laiteaan päälle vielä vähän omasta alemmuudentunnosta kumpuavaa vihaa ja lapinlisää sekä toisaalta ohitetaan järjestelmällisesti kaikki positiiviset kertomukset edesmenneestä.
Helpottiko kun sait tuon oksennuksesi kädet näppäimistöllä täristen suollettua tälle kommenttipalstalle?
Vierailija kirjoitti:
Heh, se on meidän tavisten ikuinen päivittelyn aihe, kuin suoraan Amadeus-elokuvasta: miten tuollainen ihminen on voinut olla lahjakas? Niin kuin Salieri me ihmettelemme, että miten jumala/geenilotto/you name it on antanut tuollaiselle lahjan, mutta ei minulle, joka olen kunnollinen, mukava, tunnollinen ja viisas.
Niin, sellaista se on. Kaikki me Junnu Vainion 1970-luvulla tienneet ja tunteneet tiesimme tämän hänen ilkeyden. Hän sai paljon anteeksi siksi, että oli lahjakas ja monien mielestä hauska. Pitää laittaa asiat myös AINA kontekstiin: naisvihamieliset vitsti olivat tuolloin arkipäivää. Etenkin rumille/vanhoille/liian vahvoille naisille naurettiin avoimesti ja heidät 'pudotettiin maan kamaralle' eli siis nolattiin ja ihmisarvo todettiin nollaksi, koska he eivät olleet miesten mielestä pantavia. Vähän tällaista vitsinheittoa muka paheksuttiin, mutta eniten paheksuttiin naista, joka näistä loukkaantui. 'Yliherkkä', 'paskan
Näin se oli.
Tuossa kristillisiä kouluja ylistävässä ketjussa tosin kaivataan ihanalle 70'luvulle, jolloin ei ollut eokea ja arvot oli niin perinteiset ja koulut ihania.
Vainion Junnun typerin laulu oli mielestäni se 'ELÄMÄÄ JA EROTIIKKAA' siinä hän antoi elämän ohjeen,joka perustuu siihen että botaniikka on hänen mielestään vain jotain (muka) 'täysin todelliselle elämälle vierasta' pölyisten kirjojen ääressä pänttäämistä jolloin elämä 'kulkee ohi' tai jää jotenkin 'elämättä'.
Rilluttelu kapakassa sen sijaan on sitä 'todellista elämää'.
Ymmärrän kyllä että laulussa tärkeää on riimi ja miten se ns. rimmaa,mutta eiköhän tuo botaniikka ole kuitenkin mitä elämänläheisin ala ravinto-, ja hyötykasvien tutkimuksen parissa kaikkea uusinta tietoa niistä tutkien ,eikä todellakaan missään 'kammiossa pölyisten niteiden äärellä' vaan enemmän kyllä luonnossa ja koepuutarhoissa ja viljelmillä.
Eikä botaniikan opiskelijalla liene vaikeuksia löytää sitä puolisoakaan, kun yli puolet opiskelijoista on naisia.
Mutta iskelmien totuudethan ovat sellaista luokkaa "ole sellainen vaan ; että taas uudestaan; oman nuoruutein takaisin saan ", eli kaikki jotain läpyläpy lässyn lässyn höpönpöppöä.joka kuulostaa todellisimmalta vain jossain liki kahden promillen päihtymyksessä ja humalatilassa.
60; Koska se on juuri sitä vaikenemisen kulttuuria, jossa ongelmat lakaistaan seuraavan sukupolven taakaksi.
Seuraa jatkuva salailun, häpeän ja syyllisyyden kierre.
Onko se koskaan tuonut mitään hyvää?
Todella hyvä, että on alettu puhumaan ja hakemaan apuakin ongelmiin eikä sitäkään nähdä enää häpeällisenä.
Kuolleiden kohdalla toki valitettavasti myöhäistä, mutta jos nämä tarinat auttavat joitakin elossa olevia niin hyvä.
Ja tosiaan nähdään ne syyt mahd. omaankin käytökseen.
Tämähän on myös vanha asenne/ ajattelutapa, että kuolleita ei saisi arvostella.
Mutta jos joku on kohdellut eläessään toista/ muita huonosti, mikseivät elossa olevat saisi puhua kokemastaan vääryydestä?
Eivät he oikeutta saa, mutta heille on silti annettava ääni ja oikeus puhua.
Vaikeneminen voi aiheuttaa todella pahoja ongelmia, jotka voivat siirtyä aina vain eteenpäin jos niitä ei käsitellä terveesti (* puhumalla, terapiassa tms. Ei sillä juomisella tms.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänäkin päivänä on vielä liikaa varsinkin miehiä, jotka kerskailevat sillä, että kuinka kauhean kännissä ovat ja mitä törppöä tehneet. Esim. Haastettu riitaa ja tapeltu ja poliisit on tietysti kuspäitä heidän mielestään. Yök yök junttiukot ja heitä palvovat, joille ei tule mieleenkään sanoa mielipidettä junttien toiminnasta.
Nuoriso monella kohtaa fiksumpaa vaikka joskus kotiolot vaikuttaa väärään suuntaan. Sääli.
Nuorison keskuudessa alkoholin käyttö on hiukan vähentynyt, mutta sen tilalle on tullut kaikenlaiset huumeet. Tupakka on vaihtunut nuuskaan. Sitä paitsi itsehän sinä tuollaisessa porukassa pyörit jotka pistävät päänsä sekaisin koko ajan.
Tämä ei pidä paikkaansa. Huumeiden käyttö ei ole lisääntynyt. Eikä nuuskaa käytetä uhtä paljoa kuin ennen tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Hän toimi hetken erityisopettajana 70-luvun alussa, mutta sai potkut siitäkin kun alkoi juomaan luokkaretkellä kirkasta viinaa ja teetti lehteen siitä jutun. Muutenkin tuo 70-luku on ollut ihan sairasta aikaa viinan käytön suhteen noissa muusikkopiireissä ja kansankin parissa. Sitä on pidetty miehekkäänä eikä alkoholismia ole käsitetty sairautena. Hinnan sai sitten maksaa lapset ja puolisot, jotka näitä ukkoja passasivat ja toimivat katkeran raivon kohteina.
Kirjassa Junnun poika Ile kaunistelee isänsä kuvaa kyllä aika paljon. Muut aikalaiset näkee Junnun toisin, varsinkin juoppovuosina. Kukaan ei halunnut olla seurassa, koska hän haastoi riitaa, oli ilkeä, haisi, oli väkivaltainen ja ei ollenkaan mukava.
Kun arvostelee, niin kannataa muistaa, että vuonna 1970 sodan loppumisesta oli vasta 15 vuotta, ja moni mies oli siellä jossain ollessaan saanut parantumattoman haavan psyykensä. Jos edes joskus yrittäisi laittaa asioita siihen kontekstiin, jossa ne tapahtuessa olivat.
No ehkä joku tosiaan on painiskellut samankalt. ongelmien kanssa tai muuten kiinnostunut?
Ei kamalista asioista saa "kiksejä", mutta miksi niistä tosiaan pitäisi vaieta?
Historiaa on paljon vaiettu ja kaunisteltu, sehän on väärin!
Eihän kirjoja ole pakko lukea, mutta totuuden kaunistelu ja salaaminen tekevät ihmisestä tyhmän.