Lue keskustelun säännöt.
Nyt kun taas puhutaan syntyvyydestä tosi paljon niin miehenä sanon syyt miksi olen lapseton ja miksi lapsia tuskin teen.
28.03.2024 |
- Olen ihan vakituisessa työssä ja en tiedä olisiko minulla varaa lapsiin. Saan palkkaa nyt noin 3300e/kk ja käteen jää se noin 2300e/kk. Asuminen,auto,vakuutukset ja muut pakolliset laskut vie palkasta sen vähän yli 1000e/kk. Jos lapsia tekisin niin luultavasti eläisin sitten köyhyydessä koska lapsi vaatii myös rahaa.
- Olen ikisinkku. Ylipäätänsä tuntuu siltä että pariutuminen on todella haastavaa, täällä eteläsuomessa kaupungissa missä asun ei taida sinkkunaisia olla yhtään lähettyvillä. En ole miesmallin näköinen vaan iskäkroppanen duunari joten tuskin se ihan halutuin mies olen parisuhdemarkkinoilla. Toki en itse myöskään ole se kovinkaan aktiivinen seuran hakija vaan olen oikeastaan "syrjäytynyt" parisuhdemarkkinoilta. En myöskään tapaa kumppaniehdokkaita oikein missään koska työpaikallani on lähinnä vain miehiä ja harrastukset minulla on sellaisia missä olen yksin.
- Tiedän yhden kaverin jolla on lapsi nyt noin 8kk ikäinen. Hän on kertonut että isyys ei ole kovin antoisaa vaan se on ankeaa. Joutuu öisin herämään syöttöhommiin, vauva ei pärjää yksin yhtään, työura kärsii lapsista ja ei se vaippojen vaihtokaan ole antoisaa. Olen itse kauhuissani kuunnellut sen juttuja, hän menetti oman elämän kun se teki lapsen tähän maailmaan?
- Suomessa ylipäätänsä asiat tuntuu olevan mennyt huonompaan suuntaan koko minun aikuis iän ajan. Hinnat on nousseet ja verotus on vain kiristynyt. Tuntuu myös siltä että kaiken maailman "ääriliikkeet" saavat nykyään ihan liikaa vaikutusvaltaa jolla he pyrkivät muuttamaan ihmisten käyttäytymistä sekä elämää.
- Uusimpana asiana maailman tilanne eli on inflaatiota,korkojen nousua, oli koronaa, on sotia,ilmastonmuutosta,väestönräjähdystä.. jne eikä nämä asiat houkuttele lapsia tekemään.
Naisten vika ei alhainen syntyvyys ole enkä naisia asiasta syyttele enkä myöskään ole katkera ikisinkkuudesta vaan viihdyn sinkkuna hyvin.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
M33
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vain, mutta tuollaisella asenteella ei taitaisi vanhemmuudesta selvitäkään. Että ehkä parempi, että elät yksin.
Ei kukaan vanhemmaksi synny. Se pitää opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuon 'kurjuuskohdan' voisin näin iskänä korjata. Toki lapsen eka vuosi on työläs, mutta homma käy viikko viikolta helpommaksi. Esim. tuo sinun kaverisi, jolla on 8 kk lapsi, pitää tajuta, että tuo lapsi ymmärtää suurimman osan hänen puheestaan jo nyt, vaikkei itse puhukaan. Mutta heinäkuussa muuten puhuu jo. Ja kävelee.
Itse ajattelin tuosta vaipan vaihtamisesta yms. niin, että eihän siinä itse asiassa vaihdeta vaippaa vauvalle, vaan tehdään kaverille palvelus. Nimittäin kyseessähän siis ei ole 'vauva' vaan kokonainen ihminen, jolla on nimi ja oma luonne ja huumorintaju ja kaikki, ja joka on sinun vastuullesi annettu. Se on ehdottomasti suurin kunnia, jonka ihminen voi saada. Kokonainen toinen ihminen. Sinä olet iskänä hänelle IHAN KAIKEN tässä maailmassa velkaa ja se on mahtavaa.
Toivottavasti saat nämä asiat järjestymään ja pääset joskus isäksi. Jos vaikkapa matkailu tai konsertissa ja kaljalla käyminen ovat läpsäyksiä p
Olipa ihana kommentti. Me kaikki olemme jonkun lapsia, ja toivottavasti muutakin kuin työn, murheen ja huolen lähteitä. Itse olen olosuhdesyistä lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen nainen, mutta toivoisin kaikkien vanhempien sisäistävän tuon, että lapsi ei tosiaan ole mikään työprojekti muiden joukossa, vaan oma erillinen persoonallisuutensa.
Ihan itsekkäistäkin syistä haluan uskoa, että lapsen saaminen ei ole ainoa tapa olla onnellinen, mutta toista kirjoittajaa kompaten totean, että elämä ilman velvollisuuksia ja sitoumuksia ei ole yhtä kuin kuin onnellinen ja hyvä elämä. Se, antavatko muut ihmiset voimaa vai kuluttavat sitä, perustuu pitkälti omiin lapsuuden- ja nuoruudenkokemuksiimme.
Muistan itse ajatelleeni jo viisivuotiaana, että lapset ovat työläitä ja rasittavia, heijastaen varmasti erityisesti äitini asennetta. Vasta myöhemmin olen oppinut, että tämähän ei välttämättä ole koko totuus asiasta, tai joillekin totuus ollenkaan. Ainakin minun ystäväpiirissäni lapset ovat olleet suuri onnen ja rakkauden lähde, ja suren etten itse perhettä onnistunut perustamaan. Perhe itsessään ei kuitenkaan tee onnelliseksi, jos lähtöasenne touhuun on vastentahtoinen.
Yksi asia on myös se että ennen vanhaa suurin osa siirtyi työelämään jo 18 vuotiaana, osa siirtyi jopa tuota nuorempana työelämään. Työura alkoi siis aikaisemmin kun taas nykyään työelämään taidetaan siirtyä joskus 25v ikävuoden paikkeilla? Tämä johtaa auttamatta siihen että perheen perustaminen lykkääntyy myöhemmäksi, toki opiskelu nostaa palkkatasoa joten siksi sitä opiskellaan nykyään.
Mun miehellä on lapsi, mulla ei. Meistä minä taidan kuitenkin olla se onnellisempi ja koen elämän hyvin merkitykselliseksi, kun taas mieheni asian kanssa tempoilee. Johtuu tietysti monista asioista, mutta enpä ole huomannut, että lapsi ainakaan onnelisemmaksi tekee, vaikka kaikkein rakkain miehelleni onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysypä isältäsi miksi hän on isäsi ja onko hän katunut isyyttään. Sinä kun jäit 8kk ikäisen vauvan tasolle.
En ole häneltä kysynyt. Tiedän vain sen että isäni teki tosi paljon töitä silloin kun olin vauva, äitini oli kotiäitinä. Isäni myös tienasi tosi hyvin ja hän eteni urallaan tosi hyvin vaikka hänen ainoa koulutus oli kansakoulu.
M33
Kysy vaan isältäsi halusiko hän sinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni tunnollinen ei halua lasta, ellei talous ole 100 varmalla pohjalla."
Joka on hassu ajatus koska ei elämä ole koskaan asia jota voisi sataprosenttisesti kontrolloida.
Ehkäpä lasten hankintaa nykyään estääkin juuri se että ihmiset eivät oikein enää kestä epävarmuutta ja sitä että kaikkea ei voi varmistella.
Kummassa tilanteessa sinä niitä lapsia tekisit mieluummin?
1. Tienaat 5000e/kk ja työ mitä teet on rentoa konttorityötä, voit välillä tehdä etänä töitä ja joustoa työssäsi on paljon.
2 Tienaat 3000e/kk ja työ on tuottavaa työtä missä teet fyysistä työtä. Etänä et voi töitä tehdä ja jos haluat saada parempaa palkkaa niin silloin sinun pitäisi tehdä ylitöitä.
No minä tein lapset kun itselläni oli vain epävakaita freelance-hommia ja mies ansaitsi noin 2500e/kk. Hyvin pärjättiin vaikka nyt jälkeenpäin ajatellen oltiin varmaan niin köyhiä että olisi saatu tukia jos olisi vain haettu. Mutta ei elämästä oikeasti mitään puuttunut vaikka en muutamaan vuoteen ostanut yhtään vaatetta tai matkustanut mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
"Eiköhän syntyvyyden aleneminen johdu nimenomaan siitä että nykyään ihmisillä ei ole varaa lapsiin,"
Tarkemmin sanottuna ei siis ole varaa niin että se oma elintaso ei laskisi. Ennen ei ajateltu että elämän pitäisikään säilyä taloudellisesti samanlaisena lasten kanssa joten se ei ollut mikään este lapsille. Nykyään on.
Oletat, että se elintaso olisi "riittävällä" tasolla jo alkajaisiksi. Jos jo omien menojen kattaminen muuttuu (lähes) mahdottomaksi, miten sen lapsen menot katetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon että loistava päätös. Vähintään 18 vuotta siinä menee lapsen kanssa touhutessa ennenkuin pääset ns. vapaaksi. T. N52 jolla tytär 27v.
Onhan se noin, mutta onko siihen pakko asennoitua kuin vankilaan? Lapsen kanssa eläminen on omanlaistaan ja kyllähän he ovat tavattoman ihmeellisiä. Lisäksi on melkoinen etuoikeus seurata ihmisen elämän kehittymistä vauvasta asti ja päästä siihen matkaan mukaan. Jos elämänasenne on sellainen, että haluaa vain aikuisten asioita elämäänsä, lasten hankkiminen ei todellakaan ole oikea valinta.
Aloittajan ystävä ei selvästikään näe mitään mielenkiintoista pienessä ihmisessä. Se pikkuinen on muutakin kuin kakkavaippansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysypä isältäsi miksi hän on isäsi ja onko hän katunut isyyttään. Sinä kun jäit 8kk ikäisen vauvan tasolle.
En ole häneltä kysynyt. Tiedän vain sen että isäni teki tosi paljon töitä silloin kun olin vauva, äitini oli kotiäitinä. Isäni myös tienasi tosi hyvin ja hän eteni urallaan tosi hyvin vaikka hänen ainoa koulutus oli kansakoulu.
M33
Kysy vaan isältäsi halusiko hän sinut.
Helppo varmaan haluta, kun ei hoivasta tarvinnut mitään vastuita ottaa. 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole parasta silloin kun se on helponta. Lapset toki vaativat paljon mutta samalla antavat tosi paljon. Siinä kasvaa itsekin ihmisenä tosi paljon kun ei voi vain tehdä kaikkea kuten itse haluaa.
Ja onhan se todella palkitsevaa kun näkee sen oman lapsen kasvavan ja kehittyvän ja voi ottaa oman lapsen syliin ja saada siltä sen hymyn. Ja kun tietää että on jollekin se elämän tärkein ihminen toisen vanhemman lisäksi.
T.kahden lapsen isä.
Mitä ne lapset antavat?
M33
No itse näen, että elämä omassa perheessä on antoisaa jo ihan itsessään. Minua säälittävät aikuiset yksinäiset ihmiset jotka roikkuvat omissa vanhemmissaan ja ovat edelleen siinä lapsen roolissa. Jos viihdyt parhaiten yksin ja ilman parisuhdetta niin varmasti tämä on sinulle paras vaihtoehto. Mutta monet kuitenkin kaipaavat ihan omaa perhettä ja haluavat ottaa vastuuta omista lapsista.
Pidän kyllä omasta työstäni mutta aika ankeaa katsella kuinka se on joillekin elämän ainoa sisältö. Eivätkä nämä ihmiset yleensä ole niitä kaikkein tuottavimpia työmielessä. Kyllä pidemmän päälle on kestävämpää että työntekijällä on se omakin elämä joka toimii vastapainona työlle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eiköhän syntyvyyden aleneminen johdu nimenomaan siitä että nykyään ihmisillä ei ole varaa lapsiin,"
Tarkemmin sanottuna ei siis ole varaa niin että se oma elintaso ei laskisi. Ennen ei ajateltu että elämän pitäisikään säilyä taloudellisesti samanlaisena lasten kanssa joten se ei ollut mikään este lapsille. Nykyään on.
Oletat, että se elintaso olisi "riittävällä" tasolla jo alkajaisiksi. Jos jo omien menojen kattaminen muuttuu (lähes) mahdottomaksi, miten sen lapsen menot katetaan?
Hyvin harvoilla tilanne on sellainen että se menojen kattaminen olisi mahdotonta. On meillä kuitenkin olemassa erilaiset tuet jotka kyllä nousevat jos on lapsia.
Sitäpaitsi varsinkin ihan pieni lapsi ei oikeasti kuluta edes paljon. Lapsen aiheuttamat kulut alkavat selvästi nousta kun hän lähestyy kouluikää ja ovat suurimmillaan teini-iässä. Vauva taas tulee oikeasti tosi halvaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole parasta silloin kun se on helponta. Lapset toki vaativat paljon mutta samalla antavat tosi paljon. Siinä kasvaa itsekin ihmisenä tosi paljon kun ei voi vain tehdä kaikkea kuten itse haluaa.
Ja onhan se todella palkitsevaa kun näkee sen oman lapsen kasvavan ja kehittyvän ja voi ottaa oman lapsen syliin ja saada siltä sen hymyn. Ja kun tietää että on jollekin se elämän tärkein ihminen toisen vanhemman lisäksi.
T.kahden lapsen isä.
Mitä ne lapset antavat?
M33
Mitä sinä M33 olet antanut isällesi? Et mitään?
Täällä kun on puhe elintasosta niin nykyään monella ei ole hyvää elintasoa edes silloin vaikka hän kävisi töissä koska joko palkat on liian pieniä tai sitten täällä on kaikki kallista. Ei sellaiset ihmiset halua lapsia tehdä koska ilman lapsiakin se elintaso on hyvin alhaista tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Moni tunnollinen ei halua lasta, ellei talous ole 100 varmalla pohjalla."
Joka on hassu ajatus koska ei elämä ole koskaan asia jota voisi sataprosenttisesti kontrolloida.
Ehkäpä lasten hankintaa nykyään estääkin juuri se että ihmiset eivät oikein enää kestä epävarmuutta ja sitä että kaikkea ei voi varmistella.
Osittain totta, mutta ainakin omalla kohdalla suurin este on paska lapsuus sekä oman uskon loppuminen. En halua tuoda viatonta lasta maailmaan, jossa ihmistä kohdellaan näin kurjasti.
Duunarimiehet ovat ihania. Isot duunarimiehet! Kunhan eivät ole lakkoilijoita, eivät vasemmistolaisia eikä persuja.
Minulla on 36-vuotias poika joka ei halua lapsia, eikä hänen avovaimonsakaan halua lapsia. Ja se on ok. Ei kaikkien tarvitse haluta eikä saada lapsia, mutta me jotka olemme saaneet lapsia ja kasvattaneet heidät aikuisiksi (puhumattakaan meistä jotka olemme myös menettäneet lapsemme - tyttäreni on kuollut) emme tiedä millaista elämämme olisi ilman heitä. Ja se on kokemus jota ei voi antaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon että loistava päätös. Vähintään 18 vuotta siinä menee lapsen kanssa touhutessa ennenkuin pääset ns. vapaaksi. T. N52 jolla tytär 27v.
Oletko laskenut kuinka paljon rahaa on mennyt siihen lapseen? Rahan lisäksi lapsi vie elämän ja vapauden pois.
Elämän helppous ja vapaus ei ole ainoa joka tuo elämään onnen. Monesti se tuo tyhjyyden jos sitä kestää kovin kauan.
Ihmiselle tekee hyvää vähän ponnistella, joutua välillä koville ja selvitä niistä eteenpäin vahvempana ja parempana ihmisenä.
Itse olen oppinut ja saanut todella paljon lapsien myötä. Kohdannut asioita ja tunteita joita en olisi muuten koskaan tuntenut, oppinut epäitsekkyyttä ja iloitsemista muiden kasvusta ja kehityksestä sekä tajunnut itseni osaksi sukupolvien ketjua.
Viestisi ensimmäisestä kappaleesta tuli mieleen yksi tarina kuoleman jälkeisestä elämästä.
"Mies kuoli ja päätyi kuolemanjälkeiseen elämään. Siellä kaikki hänen toiveensa toteutuivat ja mistään ei ollut pulaa, ei hankaluuksia tai kärsimystä.
Mutta pienen iäisyyden siellä oltuaan alkoi hän tylsistyä, tämän jälkeen iski apeus, apeutta seurasi masennus, mikään ei enää tuntunut miltään, masennusta seurasi loputon suru ja tuska.
Taas pienen iäisyyden kärsittyään, mies oli pelkkä varjo entisestään, hänen elämänsä oli silkkaa tuskaa ja surua. Viimeisenä epätoivoisena keinona hän kääntyi jumalan puoleen ja pyysi tätä viemään hänet helvettiin.
- pelkäänpä etten voi tehdä niin lapseni, sanoi jumala
- miksi et voi? Kysyi mies
- katsohan lapseni, kun sinä olet jo helvetissä."
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun on puhe elintasosta niin nykyään monella ei ole hyvää elintasoa edes silloin vaikka hän kävisi töissä koska joko palkat on liian pieniä tai sitten täällä on kaikki kallista. Ei sellaiset ihmiset halua lapsia tehdä koska ilman lapsiakin se elintaso on hyvin alhaista tasoa.
Lapsia on syntynyt aina, sodan keskellä ja pulavuosina. Sitä paitsi lapsia ei tehdä, niitä saadaan.
Kuka tälläiseen yhteiskuntaan lapsia haluaa tehdä uusiksi orjiksi jotka paiskii pienellä palkalla töissä jotta tämä yhteiskunta pyörii? Tämä on riistoyhteiskunta missä työnteko ei ole palkitsevaa koska se palkka mitä siitä työstä saat on naurettavan pieni.
Eivät ne puuttuneet mutta ne nousivat vain ihan uudelle tasolle lasten myötä. Jokainen toki tulee onnelliseksi tavallaan mutta kyllä minä joskus mietin että tuleeko se lapseton tuttavapariskunta todellakin onnelliseksi kun matksutaa seitsemännen kerran New Yorkiin tai ostaa taas uudemman auton.