Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kotirouvia vihataan?
27.03.2024 |
Leskeneläkeketjun innoittamana kysyn mikä kotirouvissa ärsyttää?
itse ymmärrän että Suomessa kotiäiti saa pienistä lapsista jotain tukea (kodinhoito/vanhempainraha) ja kotirouva elää miehensä maksamana riippumatta onko lapset 5v tai aikuisia.
Kommentit (212)
141/212
|
28.03.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"mikä kotirouvissa ärsyttää?"
Ärsytys ja vihaaminen ovat reilusti liian vahvoja sanoja. Ennemminkin toisin päin: saavutuksia ja pitkäjänteistä kovaa työtä arvostan. Kotiäideillä näitä ei ole, eikä niiden tuomaa arvostustakaan.
Se on jotain ihan mennyttä maailmaa, jossa joku kouluttamaton tai elämässään epäonnistunut pystyi pari lasta hankikimalla nostamaan statustaan "olen sentään äiti"-osastolle. Äitinä oleminen ei ole mikään arvostuksen aihe nykymaailmassa.Rekrytoijana olen saanut joskus hakemuksia, joissa hakija mainitsee olevansa äiti ja vaimo. Sanomattakin selvää, ettei mene jatkoon.
Sellainen naisvihaaja siellä.
Arvaan että jos miespuoleinen työnhakija kertoo pitäneensä isyysvapaan, lasket sen plussaksi hänelle. "Se on eri asia."
Höpöhöpö. On eri asia, jos cv:ssä on maininta perhevapaasta, kuin määritellä itsensä siviilisäädyn perusteella.
Naisenkin cv:ssä saa siis aivan mainiosti olla maininta äitiyslomasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus koska Suomalaisen naisen täytyy raataa koko ikänsä TÖISSÄ!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan vihaa, vaan kuten edellä kirjoitin monilla voi olla ja onkin jokin syy olla työttömänä.
Syy on usein häpeä mt-sairaudesta tai neurologisista ongelmista. Silloin on helpompi sanoa, että mieheni haluaa pitää minut kotirouvana.
Terve ja toimintakykyinen ihminen käy töissä mielellään, jos on koulutettu.
Entäs terve ja toimintakykyinen ihminen joka on jo työuran tehnyt ja jättäytyy viiskymppisenä kotirouvaksi? Näin olen itse tehnyt. Ja en elä miehen rahoilla, omaa varallisuutta on.
Jos pärjäät hyvin 100-vuotiaaksi varallisuudellasi, eikä sinun tarvitse tinkiä mistään harrastuksistasi, pääset matkustelemaan ja nauttimaan pienestä luxuksestakin olet tehnyt hyvät eläkesuunnitelmat.
Toivottavast
Mulla on melkein satavuotias äiti, joka asuu vielä yksin ja nauttii terveenä elämästään. Kaikkeen kannattaa varautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan vihaa ns. kotirouvia, pikemminkin säälin.
Heiillä on ainaisesti epävarmuus tulevaisuudesta, mikäli ei ole odotettavissa miljoonaperintöä.
Mikä se epävarmuus on? Me puolisoina omistamme kaiken puoliksi ja toinen perii kun toinen kuolee. Tällaisessa suhteessa pitää raha-asiatkin ja kaikki talouteen liittyvät asiat olla kummankin edun mukaisia. Aivan vanhanaikaista ajatella, että kotirouva olisi nykypäivänä täysin rahaton ja miehen ikeen alla.
Miehesi voi esim. haluta lakata elättämästä sinua. Tulet saamaan puolet kaikesta, jos eroatte, sillä ostat pienen kämpän, mutta loppuiän eläkettä ei saa muuten kuin työeläkkeestä. Takuueläke eli entinen kansaneläke on pieni.
Vierailija kirjoitti:
Kateus koska Suomalaisen naisen täytyy raataa koko ikänsä TÖISSÄ!
Suomalaisen naisen täytyy ilmeisesti kärsiä kaikin mahdollisin tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulit paljastaneeksi, että vanhuudenpäiväsi eivät olekaan niin turvattu kuin annoit ymmärtää. Meidän suvussa eletään yllättävän terveinä 100 vuotiaiksi ja lähdetään saappaat jalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus koska Suomalaisen naisen täytyy raataa koko ikänsä TÖISSÄ!
Suomalaisen naisen täytyy ilmeisesti kärsiä kaikin mahdollisin tavoin.
Jos työssäkäynti on kärsimystä, kyseessä lienee introvertti autismin kirjon henkilö.
Itse ainakin nautin työstäni, vaikka se onkin joskus hektistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestit 133, 134, 136: jos näiden kirjoittaja ei ole kateellinen ja katkera, niin ei sitten kukaan. Tuollainen tekstihän on ihan mielenvikaista. Otan osaa.
Ihan itsehän kotiakat vihaavat itseään. Nimi on arvoton jos se on naiselta, tyttösikiö menee roskiin ja on sekin arvoton. Naista saa lyödä ja pakottaa seksiin. Miehillä on yksinoikeus moniavioisuuteen, seksiin ja kaikkeen muuhunkin. Ihan nämä kotiakat ovat niitä sovinistisimpia, nämähän ovat itse vastustaneet omia ihmisoikeuksia viimeiseen asti ja nyt luulevat olevansa kateuden aihe kun heidän ainoa funktionsa on imeä juustot naamalle heitä vihaavalta ja esineellistävältä sukupuolelta.
Ironisinta on että miehet ovat niitä jotka vihaavat naisia ja jotka arvottavat kaikki naisten roolin piirteet likakaivoon, silti palkitsette miehet ja leikitte prinsessaa. Kovat defenssit tulilla, kun kutsutte muita naisia or*iksi, vaikka itse seuraatte orjuuteen perustuvaa sukunimenvaihtoa ja perään kiljutte olevanna vapaa-ajattelijoita. En tiedä yhtäkään miestä joka toivoisi tyttöä, vaan miehet halveksivat tyttöjä koska heidän roolinsa on mitätön.
Avatkaa hyvänen aika ne silmänne. Miesten maailmassa teidät olisi revitty väkivalloin irti tuollaisesta roolista joka heikentää koko sukupuolen asemaa. Miehet eivät salli toisilleen miehuutta alentavia tekoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulit paljastaneeksi, että vanhuudenpäiväsi eivät olekaan niin turvattu kuin annoit ymmärtää. Meidän suvussa eletään yllättävän terveinä 100 vuotiaiksi ja lähdetään saappaat jalassa.
Sitähän ei voi etukäteen tietää. Mullakin molemmat isoäidit eli 97-vuotiaiksi, ihan kohtuullisessa kunnossa mutta kyllähän ikä yleensä väistämättä rajoittaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulit paljastaneeksi, että vanhuudenpäiväsi eivät olekaan niin turvattu kuin annoit ymmärtää. Meidän suvussa eletään yllättävän terveinä 100 vuotiaiksi ja lähdetään saappaat jalassa.
Sitähän ei voi etukäteen tietää. Mullakin molemmat isoäidit eli 97-vuotiaiksi, ihan kohtuullisessa kunnossa mutta kyllähän ikä yleensä väistämättä rajoittaa elämää.
Siksi onkin tärkeää, että on tienannut työllään työeläkkeen, jota maksetaan niin kauan kuin elää. Tosiaan, kun ei voi tietää, jos kuuluukin niihin pitkäikäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei ole vieläkään kukaan kertonut, että miten ja kuka niitä kotirouvia vihaa. Miten se oikein ilmenee?
Ihan tässä ketjussa, pari ekaa sivua. Kotirouva "ärsyttää", on "huono esimerkki", on "epätasa-arvoinen". Aika negatiivista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei ole vieläkään kukaan kertonut, että miten ja kuka niitä kotirouvia vihaa. Miten se oikein ilmenee?
Joka kolmas viesti on vittuilua kotirouville. "palvelee ja tottelee". Ihan kuin kotirouva-pariskunnilla ei olisi riitoja, tai nainen ei voisi olla pomo perheessä. Vähänpä elämää tunnette.
Kateus paistaa niin kauas että häikäisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei ole vieläkään kukaan kertonut, että miten ja kuka niitä kotirouvia vihaa. Miten se oikein ilmenee?
Ihan tässä ketjussa, pari ekaa sivua. Kotirouva "ärsyttää", on "huono esimerkki", on "epätasa-arvoinen". Aika negatiivista.
Sääli ja myötätunto lienee kotirouvan mielestä vihaa ja kateutta? Jos asemaansa ei ymmärrä, niin no can do.
En vihaa kotiäitejä. Mietin kyllä miten kotiäidille käy, jos avioliitto hajoaa tai mies jää vaikka työttömäksi. Mistä rahat elämiseen, jos ei ole itse ollut työelämässä. Mielestäni, omat tulot antaa taloudellista turvaa, itsemääräämisoikeutta ja riippumattomuutta. En ymmärrä miksi joku näistä luopuisi vapaaehtoisesti.
Täällä on joku herkästi hermostuva tyyppi, joka näyttää menettävän hermonsa totaalisesti 😂. Me kotirouvat saamme nauraa makeasti tälle raivoajalle.
Oma puolisoni on tehnyt kotitöitä nuoresta saakka, ja häneltä sujuu siivoaminen ja järjestyksenpito kodin sisällä ja ulkona. Hän korjaa, parantaa, remontoi. Yhdessä selvitämme raha-asiat, säästämiset, sijoittamiset ja tietenkin sovimme kuluttamisen periaatteista. Parasta parisuhteessa on se, että yhdessä tehdään, sovitaan asiat ja noudatetaan mistä on sovittu.
Vierailija kirjoitti:
En vihaa kotiäitejä. Mietin kyllä miten kotiäidille käy, jos avioliitto hajoaa tai mies jää vaikka työttömäksi. Mistä rahat elämiseen, jos ei ole itse ollut työelämässä. Mielestäni, omat tulot antaa taloudellista turvaa, itsemääräämisoikeutta ja riippumattomuutta. En ymmärrä miksi joku näistä luopuisi vapaaehtoisesti.
Jos on paljon omaisuutta ja todella kovapalkkainen mies, niin ei tuollaista tarvitse pelätä. Kaikki tutut kotirouvat ovat näitä kaikkein varakkaimmista taustoista.
Vierailija kirjoitti:
En vihaa kotiäitejä. Mietin kyllä miten kotiäidille käy, jos avioliitto hajoaa tai mies jää vaikka työttömäksi. Mistä rahat elämiseen, jos ei ole itse ollut työelämässä. Mielestäni, omat tulot antaa taloudellista turvaa, itsemääräämisoikeutta ja riippumattomuutta. En ymmärrä miksi joku näistä luopuisi vapaaehtoisesti.
Mä en ole ollut kotiäiti päivääkään, olen ollut töissä ja on omaa varallisuutta, ja eläkettäkin tienattu. Tilanteet on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan vihaa ns. kotirouvia, pikemminkin säälin.
Heiillä on ainaisesti epävarmuus tulevaisuudesta, mikäli ei ole odotettavissa miljoonaperintöä.
Mikä se epävarmuus on? Me puolisoina omistamme kaiken puoliksi ja toinen perii kun toinen kuolee. Tällaisessa suhteessa pitää raha-asiatkin ja kaikki talouteen liittyvät asiat olla kummankin edun mukaisia. Aivan vanhanaikaista ajatella, että kotirouva olisi nykypäivänä täysin rahaton ja miehen ikeen alla.
Miehesi voi esim. haluta lakata elättämästä sinua. Tulet saamaan puolet kaikesta, jos eroatte, sillä ostat pienen kämpän, mutta loppuiän eläkettä ei saa muuten kuin työeläkkeestä. Takuueläke eli entinen kansaneläke on pieni.
Joissakin maissa kotirouvana ollut vaimo saa eläkettä, vaikka ei olisi päivääkään ollut töissä, ja eron sattuessa saa eläkkeen myös. Muista eläkkeistä saa eron sattuessa puolet, ja jos puoliso (mies) kuolee, niin vaimo perii eläkkeet ja omaisuuden.
Alue: Aihe vapaa