Miksi kotirouvia vihataan?

Vierailija kirjoitti:

No ei se miehen tuloilla elävä nainen sen parempi ole, kuin työtön. Ei sillä ainakaan kannattais leveillä. En haluais edes elää kokonaan miehen rahoilla, miehellä aina valta. Ja muutenkin haluan jotain omaa, tuleehan siitä se ylpeys että pärjää omillaan.

Kunnon voimaantumiskommentti.

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvia vihataan siksi, että he ovat (vienti)talouden este. Kaikki on lähtöisin EK:n harjoittamasta vuosikymmenten propagandasta. Vienti on varsinaista taloutta Suomessa, joka selviää mm. lukemalla päivittäin HS:ia, jossa puhutaan nimenomaan vientiyrityksistä. Ja onhan Suomella tämä EK:n lause myös "Suomi elää viennistä".

No johan oli. 

Suomessa on paljon aloja ja ihmisiä jotka ei ole missään tekemisissä viennin kanssa. Esim koko sote-puoli, kaikki hoitajat lääkärit ja terapeutit, kelavirkailijat ja te-toimisto, valtio ja kunta työntekijät. Ja kaikki ne paikalliset pikkufirmat jotka ei unissaankaan ala vientiin. Lisäksi työttömät, eläkeläiset, jne jne. 

Ehkä voit perustella, miten juuri marginaaliryhmä kotirouvat ovat sinusta vientitalouden este? 

Vierailija kirjoitti:

Missä niitä muka vihataan, en ole huomannut ollenkaan. 

Ehkä voisit lukea ketjun johon kommentoit, niin olisit huomannut? Edes yksi sivu? Sieltä olisi löytynyt vihaa tihkuvia kommentteja. 

En oikein allekirjoita tuota, että vihataan kotirouvia. Mutta kyllä minäkin ihmettelen sitä että joku viihtyy ja jaksaa olla vain kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa kotirouvista on ajautunut tuohon tilanteeseen. Se ei ole ollut täysin oma valinta. 

Tämä. Nimenomaan tämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä niitä muka vihataan, en ole huomannut ollenkaan. 

Ehkä voisit lukea ketjun johon kommentoit, niin olisit huomannut? Edes yksi sivu? Sieltä olisi löytynyt vihaa tihkuvia kommentteja. 

Ainoat vihaa tihkuvat kommentit tulevat kotirouvilta. Feministit ovat hankkineet heille ihmisarvon. Ja silti nuo naiset vihaavat feminismiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vihaa, mutta en ymmärrä.

Siis miksi joku ei halua kehittää itseään opiskelemalla ja saada onnistumisen kokemuksia työelämässä, vaan mieluummin lojuu kotona pyykkäämässä ja laittamalla miehelle päivällistä?

Siis jos ei ole lapsiakaan enää kotona. Ovatko nämä naiset jotenkin masentuneita, yksinkertaisia ja kouluttamattomia?

Ei kai nuo nyt ole toisiaan poissulkevia asioita? Kyllähän kotirouvalle on hyötyä akateemisesta koulutuksesta. Varsinkin jos kotiopettaa lapsensa.

Kotiopettaa lapsia, asutko sä jossain Alabamassa? :D 

Kyllä Suomessakin pieni vähemmistö opettaa kotona. Esim autistisen lapsen äiti kertoi Turun Sanomissa, että otti kotiopetukseen, kun poika ei kestänyt kouluympäristöä. Suomessa on kotiopetuksen yhdistys, https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi

Turussa kotiopetus-vanhemmat tapaavat lasten kanssa aika ajoin oman yhdistyksensä kautta; https://www.facebook.com/groups/1256265894945257/

On olemassa myös nettikoulu, siihen voi kotikoululapset osallistua ympäri Suomen; https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/yhteystiedot/

Älä heti teilaa jotain, jos et ole itse asiaan perehtynyt. Suomessahan ei ole koulupakkoa. 

Esim Britanniassa kotirouvat saavat yhteiskunnalta tukea, samoin lastenhoidosta kotona saa palkkaa ja kertyy eläkettä. Näin monessa muussakin maassa, etenkin Euroopassa. 

Täällä "tasa-arvo" johti siihen, että kaikkien piti mennä töihin. Perhettä ei arvosteta, vaan pidetään jonain työuran ohessa puuhasteluna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva on ollut kotirouva, vaikka olin jo viime vuosituhannella vanhusten hoidossa oli yksi ainut ammatiltaan "rouva" ja hän oli yli 90 vuotias, kaikki muut olivat töitä tehneet. Ne jotka arvostelevat leskeneläkettä eivät edes tajua että ihminen voi kuolla vaikka on nuori ja pieniä lapsia, leski ei edes ole yksinhuoltaja, lapset toki saavat pientä rahaa "orvon eläkettä" alaikäisenä.

Ehkä maailma on sitten muuttunut. Omassa lapsuudessani 80-90-luvuilla oli paljon kotirouvia.

Minä olin lapsi ja nuori 70-80 luvuilla, ainoat äidit jotka oli kotona olivat perhepäivähoitajia. Kaikki muut äidit kävi töissä. Näin täällä kaupungissa.

Olen maalta ja siellä kotiäitejä oli paljon.

Et kai nyt oikeasti tarkoita maanviljelijöitä kotiäitien sijaan? Jos nainen työskentelee maatilalla, hän kyllä ihan käy töissä. Samoin kuin perhepäivähoitajakin, vaikka tekee työn kotona. Eivät he ole mitään kotiäitejä, jolla kai nyt tarkoitetaan naista, joka hoitaa lapsensa kotona ja ei tee ansiotyötä. No, kai tässä näkyy ne asenteet kuin joskus monta vuotta sitten kun etätöitä ylipäänsä alettiin jossain määrin tehdä. Jos nainen teki etätöitä, ihmeteltiin, miksi hän vie lapset päivähoitoon. Jos mies teki etätöitä, lapset olivat totta kai hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Esim Britanniassa kotirouvat saavat yhteiskunnalta tukea, samoin lastenhoidosta kotona saa palkkaa ja kertyy eläkettä. Näin monessa muussakin maassa, etenkin Euroopassa. 

Täällä "tasa-arvo" johti siihen, että kaikkien piti mennä töihin. Perhettä ei arvosteta, vaan pidetään jonain työuran ohessa puuhasteluna. 

Miksi sinun mielestäsi perheen arvostus tarkoittaa sitä että naiset suljetaan kotiin, ulos yhteiskunnasta, päätöksenteosta ja itsenäisestä elämästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim Britanniassa kotirouvat saavat yhteiskunnalta tukea, samoin lastenhoidosta kotona saa palkkaa ja kertyy eläkettä. Näin monessa muussakin maassa, etenkin Euroopassa. 

Täällä "tasa-arvo" johti siihen, että kaikkien piti mennä töihin. Perhettä ei arvosteta, vaan pidetään jonain työuran ohessa puuhasteluna. 

Miksi sinun mielestäsi perheen arvostus tarkoittaa sitä että naiset suljetaan kotiin, ulos yhteiskunnasta, päätöksenteosta ja itsenäisestä elämästä?

Minusta vähän turhan dramaattisea ajattelua. Tässä keskustelussa menee myös vähän sekaisin kotiäiti ja kotirouva, useinhan ne tarkoittaa samaa asiaa.. Mutta esimerkiksi minun tilanteeni.. Olin pitkään kotiäiti ja kotirouva myöhemmin. Puolisolla oli vaativa todella hyvin palkattu työ, jossa ansaitsi tosi paljon enemmän kuin kaksi palkansaajaa. Minä olen korkeasti koulutettu ja aina ollut töissä ennen lapsia, ei isoja tuloja kuitenkaan. . Niinpä oli helppo jäädä kotiin ja perhe voi hyvin.. Elimme laadukasta elämää matkustaen, harrastaen ja mökkeillen. Minun taloudellinen tilanne on nyt keski-iässä hyvä, satojen tuhansien säästöt, perinnöt ym. Lapset melkein aikuisia. Olen taas koulutusta vastaavassa työssä osa-aikaisesti ja hyvää elämää elänyt koko ajan. Perhe kasassa. Ei minua kukaan kotiin sulkenut, estänyt elämästä itsenäistä elämää jne omia valintoja. Puolison kanssa yhteinen omaisuus, tilit, rinnakkaisvisa. 

Vierailija kirjoitti:

En vihaa mutta ehkä hieman ihmettelen. Eri asia tosiaan olla lasten kanssa kotona, mutta kun lapset ovat kasvaneet niin mitä hittoa sitä tekisi päivät pitkät kotona?  Näissä ketjuissa kotirouvat aina kertovat, kuinka heillä on kodinhoidon ohella aikaa harrastaa liikuntaa, harrastaa jotain posliininmaalauskursseja, kehittää itseään opiskelemalla ja blaa blaa. Mitä varten vaikkapa opiskella, jos ei pääse niitä opiskelemiaan taitoja käyttämään kun pyörii siellä himassa maailman tappiin? Ei siinä jos joku tykkää, itsellä hajoaisi pää aika nopeasti. 

Meillä ei ole lapsia ja itse olen kotirouva. Puolisoni on erikoisalan työpaikassa, jossa hyvä palkka. Hyvin on pärjätty, ja aika tavanomaista elämää eletään. Onhan omaisuutta jonkin verran kertynyt vuosikymmenten aikana. Pää ei ole hajonnut missään vaiheessa kummallakaan, vaan mukavasti on eletty ja edetty kohti eläkepäiviä. Sukulaiset ja ystävät tärkeitä.