3 v lapsi lyö toisia lapsia päiväkodissa, olen ihan loppu tilanteeseen
Meillä on rauhallinen koti, elämässämme ei ole tapahtunut mitään isoja muutoksia. Ehjä ydinperhe ollaan. Aina on opetettu lapselle käytöstapoja ja oltu tarkkoja siitä. Emme ole mitään kaverivanhempia, vaan todella huolehditaan rajoista. Vietetään yhdessä perheenä aikaa, lapsi ei ole ylipitkää päivää päiväkodissa. Lapsi on terve ja tyytyväinen suurimman osan ajasta.
Tänä vuonna 3 v täyttänyt lapsi on alkanut päiväkodissa lyömään toisia lapsia (tällaista käytöstä ei ollut ennen päiväkodin aloitusta ja päiväkodissakin lapsi on ollut jo puoli vuotta). Välillä lapsi lyö myös meitä vanhempia, kun on turhautunut. Joka kerta kielletään lyömästä ja huolehditaan, että lapsi ei pääse lyömään uudelleen. Lapsi osaa pyytää oma-aloitteisesti anteeksi, kun näkee toisen pahan mielen lyömisen takia. Silti lapsi saattaa uudestaan lyödä taas seuraavana päivänä, vaikka sanotaan, että ei saa lyödä. Lyöminen ei ole loppunut, vaikka on joka kerta asiaan puututtu napakasti.
Nyt tilanne on mennyt siihen, että päiväkotikaverit ovat jo alkaneet puhumaan kotonaan, että lapsemme lyö. Tuntuu todella pahalta, sillä olemme todella yrittäneet puuttua asiaan eikä lapsi ole lopettanut lyömistä. Pelottaa, että lapsi on kohta kokonaan ilman kavereita käytöksensä takia. Mitä ihmettä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä, että lyöminen loppuisi? Ja kaipaan asiallisia vastauksia, ei mitään "antakaa lapsi adoptioon" -tyylisiä vastauksia.
Kommentit (224)
Olisiko ihan ohimenevä vaihe? Puhu siellä päiväkodissa asiasta. Et sä kotona voi vaikuttaa siihen, mitä päikyssä tapahtuu. Meilläkin 2-vuotias keksii välillä kaikenlaista väkivaltaista aktiviteettia varsinkin väsyneenä. En ole vielä pitänyt epänormaalia. Hyvä vaan, että oppii monenlaisia taitoja, joita voi sitten oppia hallitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä pienryhmään siirtymisessä on ongelma? Siinä lapsi saisi enemmän resursseja kasvatukseen ja rauhallisemman ympäristön. Sitä varten ne pienryhmät on olemassa, että käytöshäiriöihin voidaan puuttua.
Miksi tämä saa alapeukkua? Mitä varten kuvittelette, että ne pienryhmät on? Ne on tarkoitettu juuri sellaisille lapsille, joiden hoitoon tavallisen ryhmän resurssit ei riitä. Eli ap:n lapsen tapauksessa harkinnan arvoinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ihan ohimenevä vaihe? Puhu siellä päiväkodissa asiasta. Et sä kotona voi vaikuttaa siihen, mitä päikyssä tapahtuu. Meilläkin 2-vuotias keksii välillä kaikenlaista väkivaltaista aktiviteettia varsinkin väsyneenä. En ole vielä pitänyt epänormaalia. Hyvä vaan, että oppii monenlaisia taitoja, joita voi sitten oppia hallitsemaan.
Järkyttävää. Mietitkö sekuntiakaan niitä lapsia, jotka sun lapsen väkivaltaisuudesta joutuu kärsimään???
Miten päikoti voi puuttua väkivaltaan, jos vanhempienkin mielestä kyseessä on "hyvä taito"?
Tämä tai samankaltainen uusavuton ulina on ollut täällä ennenkin?
Jännä etteivät uhrit saisi kertoa kokemuksistaan ja kavereitakin pitäisi tyrannisoivalla nyrkkeilijäpennulla olla?
Lapset nyt välillä lyö,potkii ja puree.Not big deal:D
Vierailija kirjoitti:
Lapset nyt välillä lyö,potkii ja puree.Not big deal:D
Mitäs kun se sun lapsi on se lyöty, potkittu ja purtu?
Tsemppiä!
Täällä sama tilanne. Normaalia pienillä lapsilla. Puututaan joka kerta lyömiseen välittömästi ja kerrotaan miksi ei saa lyödä. Keskustellaan paljon lapsen kanssa tunteista ja sanoitetaan niitä. Esikoisen kanssa ei ollut tätä ongelmaa.
Positiivinen palaute hyvästä käytöksestä vahvistaa lapsen itsetuntoa ja lisää parempaa käytöstä. Leikitpä hienosti siskon kanssa, olitpa ystävällinen kun annoit lapion x:lle, kylläpä osasit olla rauhallinen, vaikka veli sinua härnäsi jne. Tätä ollaan nyt lisätty ja ollaan huomattu että on auttanut ja lapsi on kovin ylpeä kun on huomioinut paremmin muita.
Ap:ta huolestuttaa se, että lapset kertovat kotona tapahtumista. Kannattaisiko ennemmin olla huolissaan siitä mitä se lapsi tekee kuin siitä, kertovatko lapset asiasta kotonaan?
Hyvä vain, jos kodeissa tiedetään asiasta. Päiväkotia voidaan paremmin vaatia järjestämään muille turvallinen hoitopäivä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset nyt välillä lyö,potkii ja puree.Not big deal:D
Ei ainakaan mun lapsia. Ovat jo aikuisia, mutta mä en tyytynyt mihinkään selittelyihin koskaan. Pidin myös huolta etteivät kiusaa muita.
Vierailija kirjoitti:
"Miten voi olla, että aikuinen ei saa estettyä lasta lyömästä? Aikuisella on lapseen nähden totaalinen fyysinen ja psyykkinen ylivoima.
Tuo on ihan samaa tasoa kuin se jos leijona tulisi valittamaan, että ei pysty estämään kanaa lyömästä itseään."
Sitä ylivoimaa ei voi käyttää koska lastenoikeudet takaavat lapselle koskemattomuuden. Varhaiskasvattajana olisin oikeudessa jos ottaisin lapsesta kiinni.
Yksi väkivaltaääliö saa kuitenkin vapaasti mätkiä toisia lapsia, eivätkä he (o)saa puolustautua eikä heitä kukaan muukaan puolusta/suojele ja takaa heidän fyysistä koskemattomuuttaan?
Muutos lapsessa kertoo että jotain on pielessä, joko joku lapsi tai aikuinen kiusaa lastanne. Tai lapsella on jopa kipuja jostakin syystä eikä osaa sanoittaa. Millainen ryhmä kokeeko jäävänsä liikaa alakynteen. Jännää että täällä hoetaan asian olevan normaali, ei ole. Pelastakaa ihmeessä lapsenne ja heti😳
Tämä menetelmä toimii, mutta se on laiton: Seuraavan kerran kun lapsi alkaa lyömään vanhempaa niin täräytä takaisin niin että lapsi kaatuu ja alkaa itkemään. Alitajuntaisesti se oppii että lyönnistä seuraavaa sama itselle. Behavioristinen menetelmä, laiton nykylakien valossa, mutta toimii. Toista jos assosiaatio ei mene ensimmäisellä kerralla perille 😁
Kannattaa tehdä Puuttinit eli käykää lasta kiinnostavassa paikassa esim. potkunyrkkeily salilla. Tulee hieman nyrkkiä pumpulilla ja joko lapsi innostuu tai ei. Mitään tarinaa ei tarvi keksiä... On reipas kaveri vilkkaalla mielikuvituksella. Se sotiminen hyytyy tai ei hyydy. Jos ei hyydy niin tukekaa älkääkä moittiko. Kyllä siellä selkään tulee niin että heilahtaa tai sitten ei ;)
Meillä loppui lyöminen pikku hiljaa kun annoin tavallaan itse valita miten haluaa toimia. Kerroin että lyömisestä tulee paha mieli ja jos haluaa pahoittaa mielen niin lyö. Sitten alkoi heittää tavaroita maahan turhautuneena. Nyt eskarissa enkä edes muista milloin tuo lyöminen ja tavaroitten viskominen loppui eli kauan sitten. Mutta joka kerta kerroin mitä hänen lyömisestä seuraa itselleen ja muille ja mitä siitä seuraa kun rikkoo/heittää tavaroitaan. Mutta ei tuo ihan yössä parissa loppunut eli aika kauan sai töitä asian eteen tehdä.
Muistui mieleeni pieni poika, joka usein puri ikätovereitaan päiväkodissa. Otin pojan mukaani toiseen huoneeseen ja kerroin miten kavereita sattuu ja kysyin tiesikö poika tämän. Kyllä hän tiesi. Kysyin menisimmekö pyytämään anteeksi ja aina menimme. Menimme usein ja aina kävimme lävitse saman keskustelun.
Tämä poika tarvitsi paljon rauhaa ympärilleen ja stressaantui lapsiryhmissä. Väkivaltaan puututtiin aina välittömästi ja tilanne purkaen kaikkien kanssa. Se oli kausi, jonka poika kävi lävitse. Menee siis ohitse varmasti, mutta puhuminen ja asioiden oikea sanoittaminen on tärkeää.
Joku täällä kertoi purevasta aikuisesta. Ei hyvä juttu, aikuisen tulee osata puhua.
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta huolestuttaa se, että lapset kertovat kotona tapahtumista. Kannattaisiko ennemmin olla huolissaan siitä mitä se lapsi tekee kuin siitä, kertovatko lapset asiasta kotonaan?
Hyvä vain, jos kodeissa tiedetään asiasta. Päiväkotia voidaan paremmin vaatia järjestämään muille turvallinen hoitopäivä.
Niin ap:ta huolestuttaa, että väkivaltavilleään ei hyssytellä ja hyysätä ja kiusaajaressukalle tulee paha mieli kun ei saa vapaasti hakata uhrejaan vaikka mieli tekee.
Ei siellä päiväkodissa aina kiinnitetä asiaan huomiota, nähty on
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä!
Täällä sama tilanne. Normaalia pienillä lapsilla. Puututaan joka kerta lyömiseen välittömästi ja kerrotaan miksi ei saa lyödä. Keskustellaan paljon lapsen kanssa tunteista ja sanoitetaan niitä. Esikoisen kanssa ei ollut tätä ongelmaa.
Positiivinen palaute hyvästä käytöksestä vahvistaa lapsen itsetuntoa ja lisää parempaa käytöstä. Leikitpä hienosti siskon kanssa, olitpa ystävällinen kun annoit lapion x:lle, kylläpä osasit olla rauhallinen, vaikka veli sinua härnäsi jne. Tätä ollaan nyt lisätty ja ollaan huomattu että on auttanut ja lapsi on kovin ylpeä kun on huomioinut paremmin muita.
Väkivaltamöllille ei mikään hyysäyslässytys auta ja jos tuota käytöstä ei nyt kiireesti kitketä seuraamuksilla, jotka menevät jakeluun vaikka kipeästi käyden, se jatkuu ja yltyy.
Lapsi on ensisijaisesti ja loppu viimeksi hänet tehneiden aikuisten(?!) vastuulla, eikä keidenkään muiden ja niin sen on oltava.
Kotikasvatukseen tai lyömärispesialistille jos ei kerran normilasten joukkoon sopeudu ja siellä pärjää. Muuten kasvaa hirviöksi.