Yritin soitella 16v pojan kesätyönhaun merkeissä, firmasta vastattiin takaisin että "toivottavasti poikasi olisi jatkossa oma-aloitteisempi"

Mikä ongelma tuossa nyt muka on? Minulle kysyi isä aikoinaan enoni firmasta töitä ja sain paikan heti ja itseasiassa olen samassa työpaikassa edelleen. Ollut kohta jo 16 vuotta.

Kun olin 15- ja 16-vuotias, äiti sai kuulla minkä kesätyön olin hankkinut siinä vaiheessa kerroin hänelle että "menen xx:ään töihin, aloitan ensi maanantaina".

Pelkkä ajatuskin että olisin hakenut työtä äidin haahuillessa hommassa mukana tuntuu naurettavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin mäkin vastasin, kun edellisessä työpaikassani huolehdin nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Niiden hakemukset siirsin automaattisesti syrjään, jotka eivät ottaneet yhteyttä itse vaan joiden puolesta asioi äiti tai isi.

Niin. Eli opetat, että vain ulospäinsuuntautuneilla ekstroverteillä on arvo. Tätähän se on monella läpi elämän.

Hiljaiset, arat, introvertit... Menetämme valtavasti potentiaalia, kun asenteemme on tuo.

Se on kyllä totta, että valtavasti potentiaalia menee hukkaan, kun emme ymmärrä introverttejä. En ottaisi niin jyrkkää kantaa jonkun 16-vuotiaan kohdalla ujoudenkaan takia mitä useimmat kommentoijat täällä. Voisin antaa sen ensimmäisen mahdollisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Perus äityli soittelemassa pojan puolesta, kasvatapa pojallesi pallit ja aivot.

Voin vakuuttaa, että pallit löytyy, mutta kyseessähän on tuoleva mielapsi joten tuon älypuolen kanssa on vähän niin ja näin.

Mutta poika todellakin on isomulkkuinen ja jaksaa panna minua useamman kerran peräkkäin ja joskus jopa allekkain.

Introvertti ei tarkoita sitä, että ei kykenisi olemaan sosiaalinen, seurallisuus on sitten asia erikseen, yksinkertaiset ihmiset usein sekoittavat nämä kaksi asiaa. 

Ja eihän täällä nuorta soimata, hän on syytön siihen, millaiseksi äiti on hänet kasvattanut, lapsesta saa puhekammoisen, ujon jne kun vain ei kannusta ja tue itseluottamusta. 

Vierailija kirjoitti:

Kun olin 15- ja 16-vuotias, äiti sai kuulla minkä kesätyön olin hankkinut siinä vaiheessa kerroin hänelle että "menen xx:ään töihin, aloitan ensi maanantaina".

Pelkkä ajatuskin että olisin hakenut työtä äidin haahuillessa hommassa mukana tuntuu naurettavalta.

Entä nyt, tartutko toimeen, kun kaveri kertoo, että heidän asiakasfirmassaan olisi auki sinulle sopiva työpaikka hyvällä palkalla? Vai ajatteletko, että ei totisesti, minähän en töitä hae niin, että kaveri on apuna.

On se kumma kun munakarvainen ukko ei vielä itse huolehdi tuollaisesta perusasiasta.

Noh, en tiedä onko aikuisten miesten työhakemukset yhtään sen parempia. Välillä mulle tulee työhakemuksia firman sähköpostiin about tällaisia:

Lähettäjä: arska.69.persearska@gmail.com

Lähetetty: lauantaina 04.31

Moro!! Mää oo nyt duuni vail , kaivanu 20w laser putkijoo , ,, osaan kjdnm soita!!! 048!@572l9 MOI!!

Multa on tultu ihan kasvotusten pyytään kesätyöpaikkaa: äiti ja teini. Ei jatkoon!!!!!!! Toki muotoilin asiallisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Muutin 16-vuotiaana kotoa. Hain töihin ja pääsin töihin. Mun yks ystävä muutti kanssa omilleen ja sai esikoisensa 16-vuotiaana. 

Ja jotkut ei itse edes soita työnantajalle vaan äiti soittaa. 

ROTFL. 

En nyt kehuisi kypsyydellä, jos 16-vuotiaana penskan synnyttää. Vastuutonta ja epäkypsää pikemminkin.

Kyllä 16-vuotiaan pitää itse hoitaa omat asiansa.

Ennen vanhaan jo 12 vuotiaat pyöritti maatilaa, nykyään ne on vielä lähes vaipoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä tuo aikamoinen "red flag" on, että huoltaja soittaa 16 -vuotiaan poikansa puolesta. Menetkö myös pojan puolesta sinne töihin? 

Ensivaikutelma on tärkeä. Pojasta ensivaikutelma on, että mukavuudenhaluinen mamman poika.

Palaute oli asiallinen ja paikkaansa pitävä.

No en tietenkään mene pojan puolesta töihin, mutta toivoisin vähän ymmärrystä ja empatiaa poikaa kohtaan jos ei ole aikaisemmin ns. virallisempia puheluita joutunut hoitamaan. Työhaastatteluun menisi totta kai itse ihan ilman äidin apua.

ap

Jos ei ole Porvoosta, niin epäilen tuotakin. Puhelimessa on rennompi puhua kuin kasvotusten, joten lieneekö sellaisen live-haastattelussa mitään järkeä, joka ei edes puhelimitse kykene hoitamaan asioita.

Puhelimessa rennompi puhua kuin kasvotusten?

Puhelimessa puhuminen ventovieraalle on edelleenkin myrkkyä minulle nelikymppisenä, mutta kasvotusten ei mitään ongelmaa. Sanat ovat niin pieni osa kommunikaatiota ja aiheuttaa väärinymmärryksiä. En hoida mitään asioita puhelimessa ellei ole aivan pakko.

Minulle sanottiin kun soittelin aran ja ahdistuvan teinin puolesta Tet-paikkaa, että nuoren pitäisi itse hoitaa nämä asiat.. annoin sitten puhelimen tytölle joka vain  seisoi ihan lukossa ja jotain mumisi vähän " ymmööö". Lopulta katkaisi puhelun ja juoksi huoneeseensa. 

Tuosta syystä hoidan kaikki tyttären lääkärinajat ym kun menee ihan lukkoon ja paniikkiin.

Käy sairaalakoulua paniikkikohtausten vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja voiko nimenomaan tuosta työpaikasta odottaa enää vastausta hakemukseen vai oliko rivien väliin piilotettu jokin viesti?

ap

Ei ollut välissä vaan suoraan rivillä.

Vierailija kirjoitti:

Introvertti ei tarkoita sitä, että ei kykenisi olemaan sosiaalinen, seurallisuus on sitten asia erikseen, yksinkertaiset ihmiset usein sekoittavat nämä kaksi asiaa. 

Ja eihän täällä nuorta soimata, hän on syytön siihen, millaiseksi äiti on hänet kasvattanut, lapsesta saa puhekammoisen, ujon jne kun vain ei kannusta ja tue itseluottamusta. 

Jos tuo oli reaktio minun kommenttiini, niin en sekoita noita asioita. Olen itsekin introvertti. En vain jaksa selittää ja avata jokaista sanaa erikseen ja lisätä poikkeuksia. Normaaliälyinen kyllä ymmärtää, että voi puhua ujoista ja introverteistä samassa lauseessa tarkoittamatta niitä synonyymeiksi.

Tuo ap:n sama provo, oli täällä viime keväänäkin.

Ja loppu huomiona totean, suurin osa kesätyöpaikoista on jo haettu ja hakijoille ilmoitettu.

Tammikuussa jo haetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkuthan ottavat äidin tai isän mukaan ihan työhaastatteluun. Arvaatte varmaankin, saavatko paikan?

Meillä oli aikoinaan koulussa päälle kolmekymppinen opettaja joka toi niin isän kuin äitinsä työhaastatteluun ja sai paikan.

Arvoisa Rouva Korhonen valitettavasti poikanne Juuso Abdullah Nasiri-Korhonen ei tällä kertaa tullut valituksi lakaisukoneen kuljettajan tehtävään jota hänelle haitte. 

Ystävällisin terveisin Finnteam oy toimitusjohtajan isoäiti. 

Huomioimme kyllä oma-aloitteisuutenne ja rohkeutenne hakiessanne lapsellenne työtä jota te osaatte tehdä hänen puolestaan. Puhelinvaihteemme on ruuhkainen, joten älkää turhaan soitelko meillepäin. Olemme teihin kyllä yhteydessä jos tarvetta ilmenee.

Näin se vaan menee..

tietääkö poikasi edes sukupuoltaan