Yritin soitella 16v pojan kesätyönhaun merkeissä, firmasta vastattiin takaisin että "toivottavasti poikasi olisi jatkossa oma-aloitteisempi"
Mitä tuo nyt tarkoitti? Poika on hyvin itsenäinen mutta ei tykkää erityisesti puhua puhelimessa, joten hoidimme vastuujaon tällä tavalla.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Niin ja voiko nimenomaan tuosta työpaikasta odottaa enää vastausta hakemukseen vai oliko rivien väliin piilotettu jokin viesti?
ap
Jos lapsi on laittanut hakemuksen, niin miksi sinun pitää olla niin tyhmä että sinne soittelet ja pilaat lapsesi työpaikan saannin ? Kerro nyt sitten lapselle ihan itse ettei pääse kun menit sinne soittelemaan, todella noloa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tarkoittaa sitä että pojan pitää itse soittaa haluamaansa kesätyöpaikkaa. Aloitukseksi toi mieleen muiston omasta nuoruudestani. Olin hakenut kesätyöpaikkaa ja sieltä soitettiin, minulla sattui olemaan paha kurkkutulehdus ja en saanut ääntä tulemaan ollenkaan. Äitini vastasi puhelimeen (lankapuhelinaika) ja yritin sitten kommunikoida niin että kirjoitin vastaukset paperille ja äitini sanoi ne puhelimeen. En saanut paikkaa, koska sieltä katsottiin että en ole tarpeeksi oma-aloitteinen kun en itse vastannut kysymyksiin puhelimessa.
No sinulla oli vähän huono tsäkä, mutta työnantajalla oli mahdollisesti tarve päättää kesätyöntekijät monien hakijoiden joukosta pian, ja silloin saattoi tulla karsituksi, jos ihan mistä tahansa syystä ei pystynyt vastaamaan/puhumaan heidän kanssaan. Ja voihan se vähän epäilyttää, että oliko taustalla jotakin muutakin, ja onko jatkossakin asioitava äidin kautta ja tiedusteltava, että tuleekohan se teidän jälkikasvu tänään ollenkaan töihin ja yritättekö vielä kerran herätellä?
Vierailija kirjoitti:
Poika on jo pilalla. Mistä vetoa ei osaa edes alkeellisia perustaitoja. Kerro ap, pesetkö vielä hänen pyykkinsäkin ja siivoat huoneen?
Todennäköisesti äiti voitelee vielä voileivät ja pyhkii prseen.
Minä olen aina kysynyt lapsilleni kesätyöpaikat pomoltani. Ovat saaneet.
Työpaikalla minut tiedetään ahkeraksi ja tunnolliseksi, vaikkakin hiljaiseksi mieheksi. Ei ole pomo pyytänyt lapsia erikseen soittamaan. Ihan normaaleja työntekijöitä ja työnhakijoita heistä tuli, vaikka nuorena ujoja olivatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tuo aikamoinen "red flag" on, että huoltaja soittaa 16 -vuotiaan poikansa puolesta. Menetkö myös pojan puolesta sinne töihin?
Ensivaikutelma on tärkeä. Pojasta ensivaikutelma on, että mukavuudenhaluinen mamman poika.
Palaute oli asiallinen ja paikkaansa pitävä.
No en tietenkään mene pojan puolesta töihin, mutta toivoisin vähän ymmärrystä ja empatiaa poikaa kohtaan jos ei ole aikaisemmin ns. virallisempia puheluita joutunut hoitamaan. Työhaastatteluun menisi totta kai itse ihan ilman äidin apua.
ap
Olet varmaan Porvoosta, tuskin oikeasti noin tyhmä.
Työpaikoilla ne odottaa työntekijän olevan oma-aloitteinen. Samalla työnantajat haluaa sellasen rambon töihin ja samalla kieltävät tekemästä mitään tyhmää. Oma-aloitteisuus on oma arviointi työpaikan kaavakkeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan samalla tavalla, kun vanhempi tulee kyselemään Tet-paikkaa lapselleen. Otan mielelläni tet-harjoitteluun ja ajattelen, että se on turvallinen tapa päästä viikoksi seurailemaan työelämää. Kannustakaa vanhemmat nuorianne rohkeasti menemään itse ja kotonahan voi vaikka harjoitella esittäytymistä ja asiansa kertomista.
Parhaan TET-paikan saa niin, että vanhempi kysyy ensin kaveriltaan, että pääsisikö teille, kaveri vastaa, että ei meillä ole virallista kautta otettu, mutta sun lapsi voi soittaa, sovitaan sitten siitä kaksiviikkoisesta, koska se olikaan. Ja sitten lapsi/nuori pääsee vaikka eduskuntaan (sinne kun on ilman "suosituksia" turha soitella). Aikuisille verkostot ovat tärkeitä, niin ovat nuorillekin ja kannattaa opetella niiden käyttö ajoissa. Vanhemmat, isovanhemmat ja naapurit ovat osa tätä verkostoa. Oma lapsi meni naapurin mainostoimistoon, ei sinne normireittiä (soitan ja kyselen) otettu ketään.
Olin tollanen nuori. Vanhemmat hankki mulle paikan ja ihan onnistuivat. Hyvää se teki tämmöselle ihmiskammoiselle olla töissä, siellä sitä kehittyi ja vähitellen alko lievenemään puhelinkammot ja ihmiskammot.
Mut joo en ollu parhaimmasta päästä kesätyöntekijöitä kun siellä vähän piti tehdä asiakaspalvelua ja olin sulkeutunut, hiljainen ja syrjäänvetäytyvä eli siis kaikkea mitä ei saisi olla😆
Onneksi mun kaltainen sai silti mahdollisuuden päästä kehittyy töiden kautta kun oli suhteita. Kurja homma niille joiden vanhemmilla ei oo suhteita, ei kukaan halua syrjäytyneitä ujoja hissukoita töihin ja näin ne ei tuu ikinä kehittymään. Tollasten kannattais heti 18v hakeutua vaikka kuntouttavaan työtoimintaan tai johonkin Etsivään nuorisotyöhön jossa poraudutaan tohon hissukka ja epävarmuusongelmaan, koska muuten elämä tulee olemaan todella vaikeaa jos ei saa apua mistään että oppis olemaan toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja voiko nimenomaan tuosta työpaikasta odottaa enää vastausta hakemukseen vai oliko rivien väliin piilotettu jokin viesti?
ap
Jos lapsi on laittanut hakemuksen, niin miksi sinun pitää olla niin tyhmä että sinne soittelet ja pilaat lapsesi työpaikan saannin ? Kerro nyt sitten lapselle ihan itse ettei pääse kun menit sinne soittelemaan, todella noloa.
Siis poika nimenomaan pyysi, en tietenkään mitään mene ominpäin tekemään.
Sitä paitsi aikuiset ihmiset jättävät ihan sairaita kommentteja täällä, ilkeitä. Menkää itseenne.
ap
Muutin 16-vuotiaana kotoa. Hain töihin ja pääsin töihin. Mun yks ystävä muutti kanssa omilleen ja sai esikoisensa 16-vuotiaana.
Ja jotkut ei itse edes soita työnantajalle vaan äiti soittaa.
ROTFL.
Ajattele miltä soiton hoitava äiti näyttää yrityksen näkökulmasta, silloin kun kyse ei ole että äiti kyselisi paikkaa omien suhteidensa avulla:
a) Poika ei kykene hoitamaan tätä asiaa, tai
b) Pojalla ei ole motivaatiota ja äiti yrittää pakottaa hänet kesätyöhön, tai
c) Pojan kanssa ei voi hoitaa pojan työhön liittyviä asioita koska hänen helikopterivanhempansa änkeävät väkisin puuttumaan niihin
Eivät ne välitä, koska ei niiden tarvitse. Hakijoita on niin paljon. Sinänsä järkevä työnantaja tajuaisi antaa toisenlaiselle hakijallekin mahdollisuuden tulla haastatteluun. Todella älykäs tajuaisi, että noin ujo henkilö saattaa olla se tunnollinen ja hyvä työntekijä, kun taas se "reipas ja oma-alotteinen" nuorukainen on juurikin se, joka ottaa reippaasti omansa myöhästymällä joka aamu ja lähtemällä vastavuoroisesti joka päivä ennen aikojaan ja lisäksi oma-aloitteisesti jää saikuttamaan.
Tsemppiä teille työnhakuun! Älä syyllistä lastasi, toisin kuin tämä haaskasyöjien sakki täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin mäkin vastasin, kun edellisessä työpaikassani huolehdin nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.
Niiden hakemukset siirsin automaattisesti syrjään, jotka eivät ottaneet yhteyttä itse vaan joiden puolesta asioi äiti tai isi.
Niin. Eli opetat, että vain ulospäinsuuntautuneilla ekstroverteillä on arvo. Tätähän se on monella läpi elämän.
Hiljaiset, arat, introvertit... Menetämme valtavasti potentiaalia, kun asenteemme on tuo.
Kyllä ne ekstrovertitkin joutuu työelämässä tekemään sellaisia asioita, jotka ei ole heidän mukavuusalueellaan. Tietyt perusasiat nyt vaan jokaisen on opittava tekemään vaikka miten ei olisi kivaa. Puhelimessa puhuminen on yksi sellainen.
Vuosia työttömänä ollut yyhhoo äiti soittaa kieroon kasvattamalle lapselleen suojatyöpaikkaa. Mistä tuli mieleen lahosta puusta pudonnut mätä omena..eikun se olikin ,ei omena kauas puusta putoa". No sama asia kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tuo aikamoinen "red flag" on, että huoltaja soittaa 16 -vuotiaan poikansa puolesta. Menetkö myös pojan puolesta sinne töihin?
Ensivaikutelma on tärkeä. Pojasta ensivaikutelma on, että mukavuudenhaluinen mamman poika.
Palaute oli asiallinen ja paikkaansa pitävä.
No en tietenkään mene pojan puolesta töihin, mutta toivoisin vähän ymmärrystä ja empatiaa poikaa kohtaan jos ei ole aikaisemmin ns. virallisempia puheluita joutunut hoitamaan. Työhaastatteluun menisi totta kai itse ihan ilman äidin apua.
ap
Jos ei ole Porvoosta, niin epäilen tuotakin. Puhelimessa on rennompi puhua kuin kasvotusten, joten lieneekö sellaisen live-haastattelussa mitään järkeä, joka ei edes puhelimitse kykene hoitamaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin mäkin vastasin, kun edellisessä työpaikassani huolehdin nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.
Niiden hakemukset siirsin automaattisesti syrjään, jotka eivät ottaneet yhteyttä itse vaan joiden puolesta asioi äiti tai isi.
Niin. Eli opetat, että vain ulospäinsuuntautuneilla ekstroverteillä on arvo. Tätähän se on monella läpi elämän.
Hiljaiset, arat, introvertit... Menetämme valtavasti potentiaalia, kun asenteemme on tuo.
Introvertit, ujot, sosiaalisesti ahdistuneet ym. joutuvat näkemään enemmän vaivaa suoriutuakseen tietyistä vuorovaikutustilanteista ja palautukseen niistä. Nuo piirteet on jokaisen hyvä tiedostaa omalla tai toisen kohdalla, mutta ne eivät kuitenkaan tee näistä ihmisistä kykenemättömiä esimerkiksi puhumaan puhelimessa, pitämään esitelmää tai juttelemaan ventovieraalle. Harjoitus tekee mestarin. Välttelemällä vaikeita tilanteita ahdistus ja haasteet pitkällä aikavälillä vain pahenevat. Puhun omasta kokemuksesta ja ammatissani paljon tätä myös sivusta seuranneena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tarkoittaa sitä että pojan pitää itse soittaa haluamaansa kesätyöpaikkaa. Aloitukseksi toi mieleen muiston omasta nuoruudestani. Olin hakenut kesätyöpaikkaa ja sieltä soitettiin, minulla sattui olemaan paha kurkkutulehdus ja en saanut ääntä tulemaan ollenkaan. Äitini vastasi puhelimeen (lankapuhelinaika) ja yritin sitten kommunikoida niin että kirjoitin vastaukset paperille ja äitini sanoi ne puhelimeen. En saanut paikkaa, koska sieltä katsottiin että en ole tarpeeksi oma-aloitteinen kun en itse vastannut kysymyksiin puhelimessa.
No sinulla oli vähän huono tsäkä, mutta työnantajalla oli mahdollisesti tarve päättää kesätyöntekijät monien hakijoiden joukosta pian, ja silloin saattoi tulla karsituksi, jos ihan mistä tahansa syystä ei pystynyt vastaamaan/puhumaan heidän kanssaan. Ja voihan se vähän epäilyttää, että oliko taustalla jotakin muutakin, ja onko jatkossakin a
Kerroin äitini kautta työnantajalle että on tuo kurkkutulehdus ja lääkärissäkin kävin siitä ja lausuntokin oli. Onneksi en päässyt kyseiseen paikkaan. Tekivät konkurssin loppuvuodesta.
Meidän paras työntekijä sai paikan, koska äitinsä soitti. Ilmoitti, että poika on armeijassa eikä voi sieltä päivällä soitella, hän nyt soittaa ja varmistaa pari asiaa (kysyi hyvin asiallisia asioita työn aloitukseen jne. liittyen) ja totesi lopuksi, että poika tulee viikonloppuna lomille, voiko käydä lauantaina paikan päällä. Kävi ja palkattiin samantien, aloitti 3 vko myöhemmin, kun varusmiesaika oli ohi.
Nyt on se aika harjoitella ja soittaa itse.