Onko sinulle väliä jatkaako lapsesi amikseen vai lukioon?
Vai toivotko jompaakumpaa? Meillä ei ole vielä hetkeen ajankohtaista, mutta tuntuisi todella oudolta, jos lapsi menisi amikseen. Se on jotenkin vierasta maailmaa minulle.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis.
Mikä on tämä työllistävä akateeminen koulutus? Ei valtion työpaikka.
Mikä tahansa. Helsingin yliopistosta työllistytään useimmin joko yksityiselle sektorille tai kuntiin. Näiden jälkeen tulevat valtio, yliopistot ja kolmas sektori.
Eli kaksi viidestä yksitysestä rahoituksesta.
Kunhan hakeutuu alalle jota oikeasti haluaa itse. Se on tärkeintä, ei se onko kyseessä lukio vai amis. Molemmat ovat polkuja johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.
Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.
Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.
Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.
Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.
Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä jotka itkee kun saa 10-.
Tai vaan 6 Lää
Koko elämä ei pohjaudu arvosanoihin, mutta ei niitä kympin tyttöjä kukaan jaksa vinku vinku.
Olisi lukion filosofian peruskurssi tehnyt hyvää sinullekin, niin huomaisit ehkä omat argumentaatiovirheesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.
Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.
Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.
Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.
Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.
Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä jotka itkee kun saa 10-.
Tai vaan 6 Lää
Snobien prassailu lukiolla ärsyttää itseäkin. On he niin paljon parempia ihmisiä. Selkeästi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis.
Mikä on tämä työllistävä akateeminen koulutus? Ei valtion työpaikka.
Mikä tahansa. Helsingin yliopistosta työllistytään useimmin joko yksityiselle sektorille tai kuntiin. Näiden jälkeen tulevat valtio, yliopistot ja kolmas sektori.
Eli kaksi viidestä yksitysestä rahoituksesta.
Yksityinen sektori on suurin yliopistokoulutettujen työllistäjä.
Ei se koulutus tietenkään lukioon pääty. Me ei vain enää otettu kantaa siihen, että mitä sen jälkeen tekevät. Lukio oli kuitenkin oletus. Toinen haki yliopistoon omasta halustaan ja toinen on vielä lukiossa.
Hassua olisi ajatella, että joku koulutus menisi hukkaan. Olen harrastuksen opiskellut cumun verran kolmeakin eri aihetta avoimessa yliopistossa (maisteri on ihan toisesta). Kaikki opinnot on syventäneet ymmärrystä ja näkemystä myös omasta työstä, mutta elämästä yleensä.
Maailma ei ole niin mustavalkoinen, etteikö myös käytännön hommat voisi hoitua. Yksi noista lukemistani aloista on "käytännöllinen", vaikka olikin yliopistolla. Taidealaa ja todellakin 2/3 pelkkää tekemistä (siihen tieteellinen analyysi päälle teki asiasta "akateemista").
Sinänsä ei väliä, mutta olisin kyllä aloittanut aivopesukampanjan jos tuo olisi edes harkinnut amista 9,6 keskiarvollaan. Jos ei koulu olisi ollut noin helppoa, niin amis olisi ollut ihan ok vaihtoehto. Me vanhemmat on käyty lukio ja opisto/amk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä minulle oli paljonkin väliä. Olisi outoa, jos oma lapsi ei olisi ylioppilas, kun koko suvussa kaikki ovat ylioppilaita jo kolmannessa sukupolvessa. Onneksi tästä asiasta ei jouduttu vääntämään, lapselle lukio oli selvä valinta.
Joudutteko kuitenkin käyttämään ammattikolululaisten palveluja, vai hoituuko käytännön työtkin suvun ylppäreitten toimesta?
Meinaatko, että koulutus päättyy lukioon? Mieheni on myös lukion käynyt, mutta kyllä kaikki käytännön työt sujuu häneltä kuten itseltäkin. Hiuksia emme leikkaa itse, fyssarilla käyn, sähkötyöt jää ammattilaisille, samoin auton huolto yms. eri
Niinpä=D Kyllä meille sun rahat kelpaa, kun et osaa itse paskakaivoasi tyhjentää. Harmittaa kuitenkin se, että sun liksasi (millä maksat minun palkan) muodostuu jostain jonninjoutavasta humanistisesta duunista, mikä rahoitetaan verovaroin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.
Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.
Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.
Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.
Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.
Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä
Sanoin ettei lukio ole millään muotoa pakollinen sivistyksen edellytys, et taida ymmärtää lukemaasi. Mene takaisin ala-asteelle ellet viel siel ole. Ihmettelisin ellet.
Tytön kohdalla valinta oli vapaa. Tiesin, ettei lukio tule olemaan helppoa. Pääsi kyllä läpi, mutta yo-paperit on luokkaa B-C yleisin arvosana. Eli niillä ei mihinkään kyllä pääse jatkoon ilman pääsykoetta. Toisaalta yleissivistys, kirjoitustaito ja kielitaito toki parani, koska amiksessa ne nyt ei kehity yhtään.
Pojan kohdalla lukio on ihan selvä. Hän on tosi hyvä koulussa, eikä mitään syytä lähteä lusmuilemaan amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.
Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.
Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.
Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.
Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.
Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä jotka itkee kun saa 10-.
Tai vaan 6 Lää. Ei kiitos.
Te sikiätte noita siel ja olette niin ylpeitä. Mä en olis.
Parempi on että ymmärtää sen ettei koko elämä pohjaudu arvosanoihin. Osaa sitten nauttiakin siitä elämästä.
M:n papereilla luulisi osaavan oikeinkirjoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä tiedät, että amiksestakin voi päästä ammattikorkeaan ja yliopistoon? Tämä on mennyt ohi yllättävän monelta vanhemmalta.
Sähköinssi tienaa enemmän kuin asentaja, ja on mukavammat työajat. Jos haluaa saada aikaan käsillään jotain, asentajan ammatti on parempi valita. Ja jos haluaa opiskella sähköinssiksi, on parempi käydä ammattikoulun sähköasentajalinja kuin lukio. Paljon antoisampaa tehdä töitä opiskelun ohessa ja kesäisin sähköasentajana kuin ylioppilaana.
Olen eri, olen opettaja, opetan sekä AMK:ssa että yliopistossa. Pakko sanoa tähän, että voi toki joku päästä, mutta aika marginaalista se amiksesta suoraan yliopistoon pääsy kyllä on. Amiksessa ei opeteta samalla tasolla yleissivistäviä aineita kuin lukiossa, joten korkeakoulussa pärjääminen on monelle tosi vaikeaa. Esimerkiksi kun ei ole opetettu kirjoittamaan esseitä, ei pysty vastaamaan tenteissä esseevastauksia, joita monilla aloilla vaaditaan. Eikä matematiikkaa, eikä kieliä, eikä biologiaa, psykologiaa tms. Yleensä amiksesta jatketaan AMK:hon, ja siitä ehkä joskus eteenpäin kohti YAMK-tai maisteritutkintoa. Myös AMK:ssa näkyy iso ero ensimmäisenä vuonna opiskelutaidoissa sen mukaan, onko opiskelija tullut lukiosta vai amiksesta. Aika monet amistaustaiset keskeyttääkin. Jos on tarkoitus jatkaa myöhemmin eteenpäin, suosittelisin kyllä tekemään ensin vaikka aikuislukiossa muutaman lukiokurssin, tai sitten ihan kaksoistutkinnon.
Rehellisesti olisin pettynyt jos nyt ysiluokkalainen ei olisi hakenut lukioon kun keskiarvo 9,5. Fiksu tyttö ja haluaa oppia lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä minulle oli paljonkin väliä. Olisi outoa, jos oma lapsi ei olisi ylioppilas, kun koko suvussa kaikki ovat ylioppilaita jo kolmannessa sukupolvessa. Onneksi tästä asiasta ei jouduttu vääntämään, lapselle lukio oli selvä valinta.
Joudutteko kuitenkin käyttämään ammattikolululaisten palveluja, vai hoituuko käytännön työtkin suvun ylppäreitten toimesta?
Meinaatko, että koulutus päättyy lukioon? Mieheni on myös lukion käynyt, mutta kyllä kaikki käytännön työt sujuu häneltä kuten itseltäkin. Hiuksia emme leikkaa itse, fyssarilla käyn, sähkötyöt jää ammattilaisille, samoin auton huolto yms. eri
Niinpä=D Kyllä meille sun rahat kelpaa, kun et osaa itse paskakaivoasi tyhjentää. Harmittaa kuitenkin s
Olen eri, mutta olen valmistunut humanistisesta tiedekunnasta ja ollut yksityisellä sektorilla töissä nyt noin 20 vuotta. Päivääkään en ole ollut työttömänä. Asun kunnallisen viemäröinnin äärellä, mutta jos putkeen tulee tukos, soitan kyllä epäröimättä sen alan asiantuntijan paikalle.
Oma itsetuntoni kestää sen, että käsittelen työkseni jotain muuta kuin ulostetta, ja toivottavasti myös putkiasiantuntijan itsetunto sen kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sanonut että jos tietää mihin suuntaan haluaa, ja se ei vaadi yliopistoa, niin ei lukioon.
Lukioon mennään jollei tiedä mitä haluaa, niin itsekin tein. Päädyin silti paikkaan johon olisin päässyt suorempaakin reittiä jos olisin tuossa kohti sen tiennyt. Aikaa menee hukkaan.
Kaikki riippuu siitä tietääkö mitä haluaa isona ehdä. Harva tietää.
Ei yleissivistävän koulutuksen saaminen lukiossa ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa. Oikeastaan on ihme, ettet lukion käynneenä tätä ymmärrä.
Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.
Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis no
Kuten luulisi vauva palstan lukijan olevan lukutaitoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis.
Mikä on tämä työllistävä akateeminen koulutus? Ei valtion työpaikka.
Mikä tahansa. Helsingin yliopistosta työllistytään useimmin joko yksityiselle sektorille tai kuntiin. Näiden jälkeen tulevat valtio, yliopistot ja kolmas sektori.
Eli kaksi viidestä yksitysestä rahoituksesta.
Yksityinen sektori on suurin yliopistokoulutettujen työllistäjä.
Tämähän selittää sen, ettei akateemisia työttömiä ole juuri lainkaan=D
Olen lukion opettaja, samoin mieheni. Kyllä tuntuisi oudolta, jos lapsi aikanaan valitsisi ammattikoulun. Samoin kaikki sisarukseni yhtä lukuun ottamatta ovat hankkineet ylemmän korkeakoulututkinnon, ja heidän lapsensa kaikki ovat yliopistossa / lukiossa / matkalla sinne. Totta kai tausta vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis.
Mikä on tämä työllistävä akateeminen koulutus? Ei valtion työpaikka.
Mikä tahansa. Helsingin yliopistosta työllistytään useimmin joko yksityiselle sektorille tai kuntiin. Näiden jälkeen tulevat valtio, yliopistot ja kolmas sektori.
Eli kaksi viidestä yksitysestä rahoituksesta.
Yksityinen sektori on suurin yliopistokoulutettujen työllistäjä.
Täm
Akateemisia työttömiä on vähemmän kuin vain ammattitutkinnon suorittaneita työttömiä. Samoin akateemisten palkat ovat keskimäärin paremmat. Joten jos työttömyyttä haluaa vältellä, yliopisto on ihan hyvä valinta, vaikka tietenkin aloilla on eroja, aivan kuten ammattikoulussakin.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti olisin pettynyt jos nyt ysiluokkalainen ei olisi hakenut lukioon kun keskiarvo 9,5. Fiksu tyttö ja haluaa oppia lisää.
Oksennus
Ymmärrän elämää sen verran hyvin että koskaa en ole niitä asioita tosi elämässä tarvinnut. Hukkaan menee että viuhuu.
Kirjoitin silti M paprut. L on jo pingotusta ja niitä ei jaksa kukaan, ei kukaan. Siis noita 10n tyttöjä jotka itkee kun saa 10-.
Tai vaan 6 Lää. Ei kiitos.
Te sikiätte noita siel ja olette niin ylpeitä. Mä en olis.
Parempi on että ymmärtää sen ettei koko elämä pohjaudu arvosanoihin. Osaa sitten nauttiakin siitä elämästä.