Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulle väliä jatkaako lapsesi amikseen vai lukioon?
17.03.2024 |
Vai toivotko jompaakumpaa? Meillä ei ole vielä hetkeen ajankohtaista, mutta tuntuisi todella oudolta, jos lapsi menisi amikseen. Se on jotenkin vierasta maailmaa minulle.
Kommentit (172)
Nykyään ammattikoulutus on niin onnettomalla tolalla (tässäkin ketjussa kerrottujen asioiden vuoksi), että kyllä vahvasti toivon että lapsellani riittäisi rahkeet lukioon ja sen valitsisi. Monilla duunarialoilla lomautukset ja huono palkkataso aiheuttavat työssäkäyville ihmisille köyhyyttä, enkä toivoisi lapselleni sitä.
Jatkokouluttautuminen on myös niin paljon luontevampaa lukiossa hankittujen opiskelutaitojen pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sillä mulle mitään väliä ole. Minä opiskelen nyt itse amk:ssa, enkä ole käynyt lukiota nuorena, vaan kauppiksen kun kaupan ala kiinnosti. Tämä on nyt viides kerta elämäni aikana kun opiskelen uutta ammattia, tosin tämä ammatti ei ole uusi, mutta nykyään joka paikassa vaaditaan amk koulutusta, kun ennen riitti amispohjainen.
Pääsin 600 hakijan joukosta pääsykokeella 38 joukkoon. Eli helposti pääsee liki viisikymppisenäkin opiskelemaan jos siltä tuntuu. Kaksi kolmesta mun nuoremmasta sisaruksesta ovat myös käyneet amk:n aikuisena kun ovat halunneet vaihtaa alaa.
Nuorimmaiseni ovat ensi vuonna hakemassa toiselle asteelle, toinen aikoo lukioon, ja toinen amikseen. Ja mielestäni todella järkevästi ajateltu ottaen huomioon numerot peruskoulussa ja halu ylipäätään lukemiseen ja opiskeluun. Toisella on ADD joten, kyllä se on selvää että lukio on pois suljettu, se kun onkin aika turhaa pänttäämistä. Esikoinen kävi ammattilukion ja eteni sitten siitä.
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa paremman yleissivistyksen. Miten voi ottaa kantaa ydinvoiman rakentamiseen ja ydinjätteen loppusijoitukseen jos ei hahmota puoliintumisaikaa? Miten voi yrittää ymmärtää mRNA-rokotteita jos ei erota RNA:ta ja DNA:ta toisistaan? Nykypäivänä eläminen vaatii valtavan paljon tietoa ja erityisesti taitoa pitkäjänteiseen ajatteluun ja uuden tiedon nopeaa omaksumista. Näitä oppii paljon paremmin lukiossa.
Jos tietoa haluaa, ei siihen lukiota tarvita. Netistä löytyy tietoa mistä vaan. Eriasia jos pitää kertoa erikseen mistä tietoa saa. Ei siihen oppimishaluisella mitään lukiota kaivata. Tietenkin jos haluaa nuoren päiväkerhoon. Kouluttautuneet perheet voivat siirtää omaa tietouttaan eteenpäin. Myös kädentaidot, jos niitä sattuu olemaan. Ei pitäsi ulkoistaa lastenkasvatusta valtiolle.
Periaatteessa aivan sama.
Mutta kyllä mä yhden lapsen patistin lukioon. Se ei olisi amiksessa pärjännyt, kun siellä ei ole mitään tekemistä ja haastetta.
Yksi lapsi ei olisi pärjännyt taas lukiossa ollenkaan. Kun lukeminen ei maistu, niin ei maistu. Pitää tehdä käsillään ja siinä oppii.
Nyt ovat nuoria aikuisia kukin ja jälkeenpäin sanottuna ihan järkipäätöksiä on tehty. Mun ja lasten puolelta.
On väliä ja kaikki kolme kävivät lukion
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa paremman yleissivistyksen. Miten voi ottaa kantaa ydinvoiman rakentamiseen ja ydinjätteen loppusijoitukseen jos ei hahmota puoliintumisaikaa? Miten voi yrittää ymmärtää mRNA-rokotteita jos ei erota RNA:ta ja DNA:ta toisistaan? Nykypäivänä eläminen vaatii valtavan paljon tietoa ja erityisesti taitoa pitkäjänteiseen ajatteluun ja uuden tiedon nopeaa omaksumista. Näitä oppii paljon paremmin lukiossa.
Mihin me sinua enää sitten tarvittaisiin?
Kynä on kevyempi kuin lapio sanoi minulle mummoni aikoinaan ja valinta oli selvä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väliä. Esikoinen kävi ammattikoulun. Toinen meni lukioon, vaikka ei mitään lukuintoa oikeasti ollut, ja itsellä mietitytti selviäminen. Kyllähän se vaikeaa oli, mutta lopulta kirjoitti ylioppilaaksi ja sai päättötodistuksen. Kolmas kävi lukion reippaammin kuin kuin isoveljensä. Itse olen käynyt lukion myös.
Päästötodistus, ei päättötodistus.
Tyttö 10, tyttö 9,9 ja poika vaan 9,2. Ei pääse poika huippulukioon, harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Ollaan puhuttu lapsen kanssa, että jos haluaa elää samaa elintasoa kuin nyt, sinne yliopistoon on mentävä ja lukuhommien on maistuttava.
Kirjastonhoitajalla on iso palkkapussi.
IL vuodelta -21 teki palkkavertailua, Suomi vs. Tanska siinä ainakin oli. Suomessa mainitsivat kirjastovirkailijan palkan olevan 2300€/kk, Tanskassa 6200€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väliä. Esikoinen kävi ammattikoulun. Toinen meni lukioon, vaikka ei mitään lukuintoa oikeasti ollut, ja itsellä mietitytti selviäminen. Kyllähän se vaikeaa oli, mutta lopulta kirjoitti ylioppilaaksi ja sai päättötodistuksen. Kolmas kävi lukion reippaammin kuin kuin isoveljensä. Itse olen käynyt lukion myös.
Päästötodistus, ei päättötodistus.
Ei, kun just toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä menin amikseen, olin siellä pari kk ja lopetin. Vietin välivuoden kotona pelaten pleikkaa. Sit toiseen kouluun ja erinäisten sekahommien kautta yrittäjäksi ja nykyään otan ihan ok tulot . Eikä ole kuin toisen asteen höpöhöpötutkinto, jolle tänä päivänä naurettaisi jos sillä yrittäisin hakea töitä. Valintoja valintoja. Hyvät tulot voi hankkia ilman koulutustakin. Tämä ärsyttää monia.
Sanoin ettei kannata mennä lukioon, koska se on vain peruskoulun kertausta. Aikoi mennä ammatilliseen koulutukseen, jolloin saa ammattitutkinnon ja voi halutessaan myös jatkaa jatko-opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston huuhaopinnot ja työttömyys odottaa kun alana on höpöhöpö tieteet tai taiteet. Joo sinne toki.
Antaa sitten ammattilaisten tehdä ne oikeat työt. Ne kaikki.
Ammattilaisilla ei olisi juurikaan töitä ilman "höpöhöpötieteitä" siellä taustalla. Rekkakuski ei kauheasti rattia kääntelisi ilman matemaatikoita, fyysikoita, kemistejä ja insinöörejä.
Hmm, ei sinällään ole väliä. Iso osa opiskelee lisää ensimmäisen tutkinnon jälkeen.
Minulla esim vanhin poika kävi amiksen, teki pari vuotta töitä ja kävi armeijan. Sen jälkeen haki ammattikorkeakouluun ja nyt työskentelee ensihoitajana.
Tyttö kävi lukion, oli pari vuotta töissä kaupassa ja pänttäsi pääsykokeisiin,nyt opiskelee proviisoriksi.
Nuorin lapsi on ysillä, hyvät arvosanat. Pohtii amiksen ja lukion välillä, miettinyt myös kaksoistutkintoa.
Amiksen vanhempana tiedän kuinka surkeeta meno siellä nykyään on. Toivon että pikkusisaret valitsevat lukion. Peruskoulusta päässeellä on hyvä olla vielä säännöt ja velvollisuuksia, niitä ei nykyamiksessa enää ole.
Homman voisi summata niin, että kyllähän sitä periaatteessa amiksenkin kautta pääsee hyville liksoille ja voi opiskella tiensä amkin kautta yliopistoonkin asti.
Hyvät tulot amiksen kautta vaativat, poikkeuksellista kunnianhimoa, kovaa työntekoa ja useimmiten yrittäjyyttä. Hatunnosto niille, jotka tuolla tiellä onnistuvat.
Mikäli haluaa vätystellä itsensä mahdollisimman pienellä vaivalla mahdollisimman helppoon kovatuloiseen ammattiin, niin lukio, yliopisto ja kyseisen tutkinnon vaativa suojatyöpaikka julkiselta sektorilta on se voittava kortti.
"kyseisen tutkinnon vaativa suojatyöpaikka julkiselta sektorilta on se voittava kortti."
Lisää julkisen sektorin työntekijötä tähän surkeuteen tarvitaankin. Kaikki vaan valtiolle tai kunnille duuniin.
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa paremman yleissivistyksen. Miten voi ottaa kantaa ydinvoiman rakentamiseen ja ydinjätteen loppusijoitukseen jos ei hahmota puoliintumisaikaa? Miten voi yrittää ymmärtää mRNA-rokotteita jos ei erota RNA:ta ja DNA:ta toisistaan? Nykypäivänä eläminen vaatii valtavan paljon tietoa ja erityisesti taitoa pitkäjänteiseen ajatteluun ja uuden tiedon nopeaa omaksumista. Näitä oppii paljon paremmin lukiossa.
Kuinka moni lukion käynyt ottaa kantaa ydinjätteen loppusijoitukseen ja tarvitsee RNA:n ja DNA:n erottamista. Jos nuo katsotaan yleissivistykseen kuuluviksi, olen onnistunut hankkimaan nuo tiedot käymättä päivääkään lukiota, ja toisaalta moni ylioppilas on jo kirjoitusten jälkeen tietämätön niistä.
Oikeasti ammattiopistot on ajettu niin alas, että työnantajat ovat jo hätää kärsimässä työharjoittelijoitten kanssa. Ehkä kaksi kymmenestä amisharjoittelijoista on oikeasti työhön kykeneviä.
Yksi ratkaisu työvoimapulaan olisikin ulkomaalaistentuonnin sijasta ammattiopetuksen tehostaminen.
Ei siis mitään hätää. Tulijat ovat kovinta ammattilaisten A-luokkaa. Eivät tarvitse koulutusta juuri lainkaan työllistyäkseen. Vastaus on kanada.