Lue keskustelun säännöt.
Tabu: lapsettomat läheiset eivät nykyään auta lapsiperheitä lainkaan
16.03.2024 |
Minä olin lapsi 90-luvulla. Silloin monilla oli elämässään lapsettomia läheisiä: lasten tätejä, setiä, muita sukulaisia tai omia kavereita. Ihmiset tarjosivat välillä apua lasten kanssa, jotta vanhemmat saivat välillä levätä. Välimatkakaan ei ollut ongelma, vaan nähtiin satojen kilometrien välimatkasta huolimatta useamman kerran vuodessa. Minäkin muistan käyneeni kylässä sukulaisilla pari kertaa vuodessa: sain olla sukulaisilla yötä ja tehtiin yhdessä jotain mukavaa. Ainakin omat lapsettomat sukulaiseni viihtyivät lasten parissa ja tykkäsivät, kun saivat elää muutaman päivän lapsiarkea. Minä pidin näistä sukulaisista jo lapsena ja oli kiva viettää aikaa yhdessä.
Olen nyt 2020-luvulla itse vanhempi ja vastaavasta avusta ei ole tietoakaan, kun seuraan omaa ja tuttujen lapsiperheiden elämää. Monilla lapsettomat sukulaiset ja kaverit suhtautuvat lapsiin todella ikävästi. Lasten seurassa ei haluta olla, lapset koetaan ikävinä ja se ilmaistaan hyvin voimakkaasti ääneen. Ei puhettakaan, että yksikään lapseton kaveri tai sukulainen olisi kertaakaan kysynyt, tarvitaanko apua tai sanonut kyllä, jos apua olisi kysytty. Jo se tuntuu olevan kohtuuton pyyntö, että pyytää katsomaan lasta sen aikaa, kun käy itse vessassa, vie roskapussin tms. Eikä kaikki lapset ole mitään hankalia aakkoslapsia, vaan ihan terveitä tavallisia lapsiakaan ei haluta hoitaa. Ystävällisimmin toisten lapsiin ja auttamiseen näyttävät suhtautuvan toisen lapsiperheelliset, jotka ymmärtävät, miten raskasta vanhemmilla voi joskus olla.
En yhtään ihmettele, että monet lapsiperhearkea elävät ovat nykyisin uupuneita, kun ovat lasten kanssa niin yksin.
Kommentit (884)
281/884
|
16.03.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se suhde vaatii molemminpuolisuutta.
Aloite on aina jonkun käsissä, mutta ei voi vaatia että se olisi lapseton tai lapsellinenkaan.
Eikä mikään suhde voi perustua sille, että vaatimalla vaaditaan apua tms.
Pitää olla kiinnostunut toisen olemassaolosta ihan sellaisenaan.
Siitä voidaan sitten rakentaa suhdetta, jossa voidaan tarvittaessa auttaa mutta olla kiinnostuneita itse ihmisestäkin.
Mitä molemminpuolisuutta 1 -vuotiaalta vaaditaan?
Pienten lasten kohdalla molemminpuolisuus on tietysti vanhempien vastuulla.
Ei ole, mikäli yhtään haluaa omaa vanhuuttaan ajatella. Toki "sijoitus" voi mennä pieleen, mutta toisaalta voi se tuot
Mitä kohtaa on vaikea ymmärtää? Jos et ole missään tekemisissä sukulaislastesi kanssa, kun he ovat lapsia, on lähes tulkoon varmaa, etteivät he ole aikuisena puolestaan sinuun yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta varmaan on, että se sukulaislapsi ei sinua vanhana tule katsomaan, jonka seuraa et ole sietänyt hänen ollessa rasittava lapsi."
Kysyn: mikä on tämä oletus että haluaisi että sukulaislapsi tulisi vanhana katsomaan? Miksi sitä haluaisi vanhana jos ei ole halunnut nuorenakaan?
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nro 282: "Mitä kohtaa on vaikea ymmärtää? Jos et ole missään tekemisissä sukulaislastesi kanssa, kun he ovat lapsia, on lähes tulkoon varmaa, etteivät he ole aikuisena puolestaan sinuun yhteydessä. "
Tuo on ihan totta. Mutta ei sekään mitään takaa, että olisivat silloinkaan, vaikka olisit ollut heidän kanssaan tekemisissä useinkin. Kun tulin aikuiseksi, en mä käynyt tapaamassa tätejäni ja setiäni. Asuivat kaukana eikä mulla ole ollut autoa eikä ajokorttiakaan. Joskus satuttiin samaan aikaan mun vanhemmille, mutta harvemmin. En ole käynyt heistä kuin yhden hautajaisissakaan.
Toisaalta vähän ihmettelen, miksi haluaisin olla tekemisissä sellaisten sukulaislasteni kanssa nyt, kun olen 60+, joiden kanssa en ollut heidän kanssaan tekemisissä silloinkaan, kun he olivat lapsia. Tarkoitan tässä nyt serkkujeni lapsia. En mä ole ollut vuosikymmeniin tekemisissä serkkujenikaan kanssa. Muutoin kuin silloin, kun mulla oli serkut vielä Facebook-kavereina. Alkoi vaan FB viedä niin paljon aikaa, että karsin kaverit sieltä minimiin eikä kukaan nykyisistä FB-kavereistani ole mulle mitään sukua. Nämä lapset (jotka siis ovat jo aikuisia ja varmaan osalla heistä lapsiakin) ovat mulle ihan vieraita ihmisiä. En edes tunnistaisi, vaikka tulisivat kadulla vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se suhde vaatii molemminpuolisuutta.
Aloite on aina jonkun käsissä, mutta ei voi vaatia että se olisi lapseton tai lapsellinenkaan.
Eikä mikään suhde voi perustua sille, että vaatimalla vaaditaan apua tms.
Pitää olla kiinnostunut toisen olemassaolosta ihan sellaisenaan.
Siitä voidaan sitten rakentaa suhdetta, jossa voidaan tarvittaessa auttaa mutta olla kiinnostuneita itse ihmisestäkin.
Mitä molemminpuolisuutta 1 -vuotiaalta vaaditaan?
Pienten lasten kohdalla molemminpuolisuus on tietysti vanhempien vastuulla.
Ei ole, mikäli yhtään haluaa omaa vanhuuttaan ajatella. Toki "sijoi
No mutta, ei se niiden sukulaislasten tapaaminen/jatkuva hoitaminen takaa, sitä yhteydenpitoa myöhemmällä iällä.
Lahjat kelpaa, muuten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli jos on omia lapsia, he kyllä hoitavat sinut vanhana?
Eihän se nykyään automaattisesti näin mene.
Millaiset välit ovat, lasten ja vanhempien välillä?
Miten on puolin ja toisin kohdeltu.
Ennenhän tosiaan oli aivan automaattinen oletus, että vanhukset ja lapset hoidettiin.
Oli varmaan hyväkin asia, ehkä jopa ne naimattomat sukulaiset saivat osansa.
Saattoi myös olla joku änkyrä, joka kohteli toisia v- mäisesti.
Miten hitossa se muiden vastuulla olisi hoitaa toisten kakaroita? Eikö se pitäisi sisäistää jo ennen lapsien tekemistä että hoitovastuu on vain ja ainoastaan vanhempien? Kannattaa varmasti olla tekemättä lapsia jos oletus on että muut niitä hoitelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nyt ei tarkoitettu sinua. On myös olemassa vaarallisia, henkisesti häiriintyneitä ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Ihan kaikkien hoitoon ei lastaan välttämättä edes halua antaa.
Ei muakaan kukaan auttanut, kun terveys romahti ja jopa kaupassa käynti vei voimat päiviksi. Ei apu toimi vain yhteen suuntaan. Ihmissuhteet on kaksisuuntainen tie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nyt ei tarkoitettu sinua. On myös olemassa vaarallisia, henkisesti häiriintyneitä ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Ihan kaikkien hoitoon ei lastaan välttämättä edes halua antaa.
Niin on ja sekä lapsellisissa että lapsettomista. Harvoin tosin kuulemme lapsettomien pahoista lapsia kohtaan, samalla aivan jatkuvasti on juttua lapsellisten hirmuteoista lapsia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nyt ei tarkoitettu sinua. On myös olemassa vaarallisia, henkisesti häiriintyneitä ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Ihan kaikkien hoitoon ei lastaan välttämättä edes halua antaa.
Niin on ja sekä lapsellisissa että lapsettomista. Harvoin tosin kuulemme lapsettomien pahoista lapsia kohtaan, samalla aivan jatkuvasti on juttua lapsellisten hirmuteoista lapsia kohtaan.
Väittikö joku niin? Puhuttiin sukulaisesta, joka on henkisesti häiriintynyt. Suurin osa lapsiperheitä ei edes oleta saavansa mitään hoitoapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka teidän kauhukakaroita, joille ei ole opetettu mitään käytöstapoja, jaksaa katsella?? Näköjään ette jaksa itsekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nyt ei tarkoitettu sinua. On myös olemassa vaarallisia, henkisesti häiriintyneitä ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Ihan kaikkien hoitoon ei lastaan välttämättä edes halua antaa.
Niin on ja sekä lapsellisissa että lapsettomista. Harvoin tosin kuulemme lapsettomien pahoista lapsia kohtaan, samalla aivan jatkuvasti on juttua lapsellisten hirmuteoista lapsia kohtaan.
Niin kyllä se tabu minusta on enemmänkin tässä. Että kuinka moni vanhemmista ei jaksa omia lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä vaan kun pysyvät poissa. Se vasta outoa olisikin jos kiinnostus heräisi siinä vaiheessa kun pyöräyttää mukulan maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nyt ei tarkoitettu sinua. On myös olemassa vaarallisia, henkisesti häiriintyneitä ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Ihan kaikkien hoitoon ei lastaan välttämättä edes halua antaa.
Niin on ja sekä lapsellisissa että lapsettomista. Harvoin tosin kuulemme lapsettomien pahoista lapsia kohtaan, samalla aivan jatkuvasti on juttua lapsellisten hirmuteoista lapsia kohtaan.
Niin kyllä se tabu min
Pointti oli, että itselle ei tulisi mieleen edes pyytää sukulaista hoitamaan, kun on niin pimeä tyyppi. Ja osa vetää hernettä heti nekkuun. Ei ole mikään lapseton - lapsellinen asetelma. Vaan ei tulisi edes mieleen pyytää.
No yleinen trendi vain on se että yhteisöllisyys on vähentynyt. Nykyään se oma ydinperhe vie kaiken ajan. Moni keskittyy myös vain niihin omiin lapsiinsa ystävien sijaan ja sitten ne ystävyyssuhteet näivettyy.
Yleensä apua saa jos on läheisiä ja vastavuoroisia suhteita muihin ihmisiin. Vastavuoroisuus on se juttu. Lapsia kun hankkii niin kannattaa pitää mielessä että apua ei välttämättä saa ilman rahaa.
Jaa. Just ostin tätinä sisarukseni aikuiselle lapselle kenkiä ja vaatteita noin 500 euron edestä. On nuori aikuinen, opiskelija, kahden lapsen äiti.
Isotädin roolissa ostan sukulaislapsille polkupyörät täksi kesäksi ja hoidan lapsia tarvittaessa, pyydettäessä. Tässä vain tämän kuukauden osallistumiseni läheisen lapsiperheen tukemiseen. Enkä todellakaan ole suvussa ainoa, joka auttaa ja tulee niin käytännössä, taloudellisesti kuin henkisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lapsiani antaisi hoitoon lapsettomalle sukulaiselle. Heitteille jättö, käytännössä. Eikä ole edes mikään vitsi.
Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä kuule ole. Mites esim lapseton varhaiskasvatuksen ammattilainen. Et luottaisi? 🤣🤣🤣🤣
Nyt ei tarkoitettu sinua. On myös olemassa vaarallisia, henkisesti häiriintyneitä ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Ihan kaikkien hoitoon ei lastaan välttämättä edes halua antaa.
Niin on ja sekä lapsellisissa että lapsettomista. Harvoin tosin kuulemme lapsettomien pahoista lapsia kohtaan, samalla aivan jatkuvasti on juttua lapsellisten hirmuteoista lapsia kohtaan.
Niin kyllä se tabu min
Kyllä, se tabu on juuri siinä, että kurittomiksi ja rajattomiksi kasvatettuja lapsia ei jaksa ne omat vanhemmatkaan, ja siksi huudetaan apuun ihan ketä tahansa ja syytellään ja parjataan ihan persujen malliin kaikkia muita.
Sen sijaan, että katsottaisiin peiliin, että kuka ne penskat on niin inhottaviksi antanut kasvaa? Olisiko auktoriteettiusko ja rajat sittenkin sille pienelle turvaa ja rakkautta? Joita vastaan hän voi sitten suht turvallisesti teini-iässä kapinoida, jos kokee sen tarpeelliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se suhde vaatii molemminpuolisuutta.
Aloite on aina jonkun käsissä, mutta ei voi vaatia että se olisi lapseton tai lapsellinenkaan.
Eikä mikään suhde voi perustua sille, että vaatimalla vaaditaan apua tms.
Pitää olla kiinnostunut toisen olemassaolosta ihan sellaisenaan.
Siitä voidaan sitten rakentaa suhdetta, jossa voidaan tarvittaessa auttaa mutta olla kiinnostuneita itse ihmisestäkin.
Mitä molemminpuolisuutta 1 -vuotiaalta vaaditaan?
Pienten lasten kohdalla molemminpuolisuus on tietysti vanhempien vastuulla.
Ei ole, mikäli yhtään haluaa omaa vanhuuttaan ajatella. Toki "sijoi
Eipä ei, mutta moni käyttää vastentahtoisesti aikaa sukulaislapsiin ihan kohteliaisuuttaan ja se kaikki on omasta ajasta pois. Suosittelisin siksi olemaan vain suoraan itsekäs ja nauttimaan vapaa-ajasta omien mieltymysten mukaisesti.
Ja ei ole sanottu, että vaikka kuinka aidon sydämellisesti hoitaisit ja auttaisit läheisten lasten hoidossa ja kasvatuksessa, saatat silti jäädä unholaan kun lapsoset kasvavat ja aloittavat omat aikuiset elämänsä. Se vasta sitten saattaakin katkeroittaa ja kaduttaa jälkeen päin.