Vastenmielisimmät filosofit? Kertokaa inhokkinne

Vierailija kirjoitti:

Palstalla on outoa inhoa Nietzscheä kohtaan. Tuntevatkohan nämä kirjoittajat oikeasti Nietzscheä.

Ylipäätään täällä törmää kielteisiin ennakkoluuloihin monista ilmiöistä. Kaipa Suomen kansan enemmistö vain on sellaista toisaalta. Maamme on pieni, syrjäinen ja varsin homogeeninen, mikä aiheuttaa epäilyä ja pelkoa erilaista kohtaan.

Näinhän se taitaa olla. Nietzschen mukaan filosofian pitää olla arvoja luova , se on siis kasvatus- hallitsemisväline, aivan kuten oli antiikissa. Varmasti juuri tämän vuoksi vaikea pala suomalaisille, me kun emme pienenä kansana kykene hallitsemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstalla on outoa inhoa Nietzscheä kohtaan. Tuntevatkohan nämä kirjoittajat oikeasti Nietzscheä.

Ylipäätään täällä törmää kielteisiin ennakkoluuloihin monista ilmiöistä. Kaipa Suomen kansan enemmistö vain on sellaista toisaalta. Maamme on pieni, syrjäinen ja varsin homogeeninen, mikä aiheuttaa epäilyä ja pelkoa erilaista kohtaan.

Näinhän se taitaa olla. Nietzschen mukaan filosofian pitää olla arvoja luova , se on siis kasvatus- hallitsemisväline, aivan kuten oli antiikissa. Varmasti juuri tämän vuoksi vaikea pala suomalaisille, me kun emme pienenä kansana kykene hallitsemaan.

Olemme ehkä itsenäisiä jollain mittarilla, mutta tosi monella on orjan mentaliteetti. Eli nöyryys, vaatimattomuus, kuuliaisuus, tottelevaisuus, kiltteys, muiden tarkkailu ja ainainen rehellisyys. Nämä ovat oikeasti hyvin monen suomalaisen arvoja.

Nykymaailmassa en saa edes mieleeni toista valtiota, jossa ihmiset olisivat yhtä lähellä orjia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstalla on outoa inhoa Nietzscheä kohtaan. Tuntevatkohan nämä kirjoittajat oikeasti Nietzscheä.

Ylipäätään täällä törmää kielteisiin ennakkoluuloihin monista ilmiöistä. Kaipa Suomen kansan enemmistö vain on sellaista toisaalta. Maamme on pieni, syrjäinen ja varsin homogeeninen, mikä aiheuttaa epäilyä ja pelkoa erilaista kohtaan.

Näinhän se taitaa olla. Nietzschen mukaan filosofian pitää olla arvoja luova , se on siis kasvatus- hallitsemisväline, aivan kuten oli antiikissa. Varmasti juuri tämän vuoksi vaikea pala suomalaisille, me kun emme pienenä kansana kykene hallitsemaan.

Ketä tai mitä Nietzschen mukaan filosofi hallitsee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ralph W. Emerson aika selvästi. Yhtäältä tosi sekava diletantti ja toisaalta röyhkeys aika tapissa.

Mitä tarkoitat? Selitä vähän.

 

Hän politikoi aika rankasti. Keksi ns. kutsumuskohtalon filosofisen perustan. Myös hihhuloi ankarasti, oli äärikristitty. Luki paljon, mutta ymmärsi aika vähän.

Lisään vielä, että häneltä puuttui itsekriittisyys aivan täysin, joka on ehkä filosofin tärkein ominaisuus. Emersonia voi pitää jopa antifilosofina tietystä näkökulmasta.

NIetzsche luki paljon Emersonia ja sai tältä vaikutteita, taisi jopa pölliä joitain ajatuksia.

 

Nietzschen ajatusmaailman pohjana toimi Schopenhauer, joka puolestaan perusti filosofiansa Kantin ajatteluun, jonka näkemykseen taas Hume vaikutti paljon. Nietzsche inhosi Kantia yli kaiken, ja kyllähän Kantin väittämä synteettisestä a priori tiedosta tuntuu nykyisin aika naurettavalta. Kant oli kuitenkin laaja-alainen ja syntetisoiva filosofi, jonka ajatuksista filosofian lukeminen on monin osin järkevää aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Karl Marx. Vastuussa järkyttävästä määrästä kärsimystä kommunismin seurauksena. 

Noinhan siinä kävi, mutta luultavasti hän tarkoitti hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karl Marx. Vastuussa järkyttävästä määrästä kärsimystä kommunismin seurauksena. 

Noinhan siinä kävi, mutta luultavasti hän tarkoitti hyvää.

 

"The road to hell is paved with good intentions."

Hyvä aina muistaa tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ralph W. Emerson aika selvästi. Yhtäältä tosi sekava diletantti ja toisaalta röyhkeys aika tapissa.

Mitä tarkoitat? Selitä vähän.

 

Hän politikoi aika rankasti. Keksi ns. kutsumuskohtalon filosofisen perustan. Myös hihhuloi ankarasti, oli äärikristitty. Luki paljon, mutta ymmärsi aika vähän.

Lisään vielä, että häneltä puuttui itsekriittisyys aivan täysin, joka on ehkä filosofin tärkein ominaisuus. Emersonia voi pitää jopa antifilosofina tietystä näkökulmasta.

NIetzsche luki paljon Emersonia ja sai tältä vaikutteita, taisi jopa pölliä joitain ajatuksia.

"Nietzschen ajatusmaailman pohjana toimi Schopenhauer, joka puolestaan perusti filosofiansa Kantin ajatteluun, jonka näkemykseen taas Hume vaikutti paljon. Nietzsche inhosi Kantia yli kaiken, ja kyllähän Kantin väittämä synteettisestä a priori tiedosta tuntuu nykyisin aika naurettavalta. Kant oli kuitenkin laaja-alainen ja syntetisoiva filosofi, jonka ajatuksista filosofian lukeminen on monin osin järkevää aloittaa."

Millaisia elementtejä Nietzsche Schopenhauerilta omaksui?

"Kantin väittämä synteettisestä a priori tiedosta tuntuu nykyisin aika naurettavalta."

Miksi? Kant haluaa vain pelastua subjektivismilta. Transsendentaalisuus on toki kristillinen esioletus. Se oli kuitenkin aikalaisille vaikea käsittää. Todennäköisesti Kant ei kuitenkaan halunnut liian konservatiivisia johtopäätöksiä tästä asiantilasta. Transsendentaalisuus on melko lähellä hahmopsykologiaa, mutta ilmaistuna humanistisemmin.

Rajoitteena voi toki pitää Kantin järjestelmän asosiaalista rakennetta. Hänellä on anglofoninen ihanne, joka juontuu Newtonilta, yksinkertaisuudesta ja hän päätti ilmeisesti vetää jonkinlaisen rajan yksilön havaitsemisen ymmärtämiseen. Hänen yhteiskunnalliset käsityksensä ovat liian jäsentymättömiä ja myös hyvin arveluttavia, mutta syy on ilmeisesti halussa pitää filosofia riittävän yksinkertaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ralph W. Emerson aika selvästi. Yhtäältä tosi sekava diletantti ja toisaalta röyhkeys aika tapissa.

Mitä tarkoitat? Selitä vähän.

 

Hän politikoi aika rankasti. Keksi ns. kutsumuskohtalon filosofisen perustan. Myös hihhuloi ankarasti, oli äärikristitty. Luki paljon, mutta ymmärsi aika vähän.

Lisään vielä, että häneltä puuttui itsekriittisyys aivan täysin, joka on ehkä filosofin tärkein ominaisuus. Emersonia voi pitää jopa antifilosofina tietystä näkökulmasta.

NIetzsche luki paljon Emersonia ja sai tältä vaikutteita, taisi jopa pölliä joitain ajatuksia.

 

"Nietzschen ajatusmaailman pohjana toimi Schopenhauer, joka puolestaan perusti filosofiansa Kantin ajatteluun, jonka näkemykseen taas Hume vaikutti paljon. Nietzsche inhosi Kantia yli kaiken, ja kyllähän Kantin väittämä synteettisestä a priori tiedosta tuntuu nykyisin aika naurettavalta. Kant oli kuitenkin laaja-alainen ja syntetisoiva filosofi, jonka ajatuksista filosofian lukeminen on monin osin järkevää aloittaa."

Millä tavalla Kantin näkemykset synteettisestä aprioirisesta tiedosta tuntuvat mielestäsi nykyisin aika naurettavalta? Eivätkö ne aiemmin naurattaneet? Milloin ne alkoivat naurattaa ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Rajoitteena voi toki pitää Kantin järjestelmän asosiaalista rakennetta. Hänellä on anglofoninen ihanne, joka juontuu Newtonilta, yksinkertaisuudesta ja hän päätti ilmeisesti vetää jonkinlaisen rajan yksilön havaitsemisen ymmärtämiseen. Hänen yhteiskunnalliset käsityksensä ovat liian jäsentymättömiä ja myös hyvin arveluttavia, mutta syy on ilmeisesti halussa pitää filosofia riittävän yksinkertaisena.

Kerropa jokin Kantin jäsentymätön ja arveluttava yhteiskunnallinen käsitys ja selitä, miksi se on jäsentymätön ja arveluttava.

Vierailija kirjoitti:

"Kantin väittämä synteettisestä a priori tiedosta tuntuu nykyisin aika naurettavalta."

Miksi? Kant haluaa vain pelastua subjektivismilta. Transsendentaalisuus on toki kristillinen esioletus. Se oli kuitenkin aikalaisille vaikea käsittää. Todennäköisesti Kant ei kuitenkaan halunnut liian konservatiivisia johtopäätöksiä tästä asiantilasta. Transsendentaalisuus on melko lähellä hahmopsykologiaa, mutta ilmaistuna humanistisemmin.

Rajoitteena voi toki pitää Kantin järjestelmän asosiaalista rakennetta. Hänellä on anglofoninen ihanne, joka juontuu Newtonilta, yksinkertaisuudesta ja hän päätti ilmeisesti vetää jonkinlaisen rajan yksilön havaitsemisen ymmärtämiseen. Hänen yhteiskunnalliset käsityksensä ovat liian jäsentymättömiä ja myös hyvin arveluttavia, mutta syy on ilmeisesti halussa pitää filosofia riittävän yksinkertaisena.

Kaiken tiedon lähtökohta on inhimillisessä kokemuksessa, joten mitään kokemuksesta riippumatonta tietoa ei loogisesti voi olla edes olemassa. Puhumattakaan synteettisestä etukäteistiedosta, joka on absurdi ajatus sinänsä.

Kantin, Schopenhauerin, Nietzschen ja Humen ja Marxin (nämä on viimeksi yllä mainittu) filosofioiden tunteminen ja hallitseminen vaatii melkoista oppineisuutta. Ilman filosofin koulutusta tuskin monikaan näitä ymmärtää. Esimerkiksi Nietzschestä ja Schopenhauerista ei lukiossakaan sanota paljonkaan. Marxistakaan ei enää pahemmin kerrota toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. Kantin filosofia on kovin omalaatuista ja vaatii huomattavan paljon tutustumista, jotta edes sen käsitteistöön ja ilmauksiin pääsee kiinni. Tuskin monikaan suoralta kädeltä osaa selittää esimerkiksi, mitä synteettinen arvostelma a priori tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajoitteena voi toki pitää Kantin järjestelmän asosiaalista rakennetta. Hänellä on anglofoninen ihanne, joka juontuu Newtonilta, yksinkertaisuudesta ja hän päätti ilmeisesti vetää jonkinlaisen rajan yksilön havaitsemisen ymmärtämiseen. Hänen yhteiskunnalliset käsityksensä ovat liian jäsentymättömiä ja myös hyvin arveluttavia, mutta syy on ilmeisesti halussa pitää filosofia riittävän yksinkertaisena.

 

Kerropa jokin Kantin jäsentymätön ja arveluttava yhteiskunnallinen käsitys ja selitä, miksi se on jäsentymätön ja arveluttava.

 

No, esimerkiksi kategorinen imperatiivi. Se on aivan liian abstrakti muotoilu, koska onnea ei voi kvantifoida yhteiskunnallisesti mitenkään tarkoin, saati että yksittäisestä toiminnasta voisi tulla yleispätevä laki, siis parakontekstuaalinen tai tavallisemmin transsendentti akti. Korkeintaan valtion kontekstissa, mikä on ongelma. Se on vain jonkinlainen liberaalikristillinen esioletus hyvästä elämästä.

Toisena ajatus eliitin salongista, joka määrittää kaiken oppineen keskustelun. Sitä voi pitää hyvin nurkkakuntaisena ja rajoittavana.

Kolmantena sosiaalisuuden merkitys tulkinnalle on riittämättömästi jäsennelty. Kantin mallissa yhteiskunta on vain eräänlainen henkisesti energisoitu arkistojen kokoelma. Vaikka luovuus on hänelle tärkeää, hän pidättäytyy käsittelemästä vuorovaikutussuhteiden vaikutusta sen kummemmin. Hänen taipumuksensa silputtaa todellisuus (ja eliminoida ontologia yhtälöstä) voidaan nähdä jopa teollisen kapitalismin perustana. Heidegger tarttui tähän erityisellä tarmolla. Heideggerista modernismi ei ole ihmiselle luontainen tila, Kantin ajattelussa se on sitä (kuten ylipäätään angloliberaaleille).

On kuitenkin hienoa, että Kant osasi myös arvostella kriittisesti luovuuden ja yhteiskunnallisen yhteyttä. Pitäisinkin häntä keskiluokan mielentilojen ongelmien paljastajana, ja tämän radikaalimman terän löysi vasta Schopenhauer. 

Vierailija kirjoitti:

Derrida, Foulcault.

Ja Lyotard.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kantin väittämä synteettisestä a priori tiedosta tuntuu nykyisin aika naurettavalta."

Miksi? Kant haluaa vain pelastua subjektivismilta. Transsendentaalisuus on toki kristillinen esioletus. Se oli kuitenkin aikalaisille vaikea käsittää. Todennäköisesti Kant ei kuitenkaan halunnut liian konservatiivisia johtopäätöksiä tästä asiantilasta. Transsendentaalisuus on melko lähellä hahmopsykologiaa, mutta ilmaistuna humanistisemmin.

Rajoitteena voi toki pitää Kantin järjestelmän asosiaalista rakennetta. Hänellä on anglofoninen ihanne, joka juontuu Newtonilta, yksinkertaisuudesta ja hän päätti ilmeisesti vetää jonkinlaisen rajan yksilön havaitsemisen ymmärtämiseen. Hänen yhteiskunnalliset käsityksensä ovat liian jäsentymättömiä ja myös hyvin arveluttavia, mutta syy on ilmeisesti halussa pitää filosofia riittävän yksinkertaisena.

Kaiken tiedon lähtökoh

Synteettinen etukäteistieto ei ole mielestäni ihan noin absurdi kuin esität. Jos olisit oikeassa, silloin Locken empirismi olisi oikeassa, jossa ihminen on ikään kuin havainnoista täyttyvä säiliö vailla mitään etukäteistietoa.

Locken filosofiassa on muuten isoja aukkoja, vaikka myös hyvää. Locke ei pohdi havainnon luonnetta kovinkaan tarkoin, ja jättää myös kaiken ei-konkreetin aika pienelle huomiolle. 

Eräällä tutkijalla oli kiinnostava näkemys, että Locken aikaan yhteiskunta oli vielä sen verran yksinkertaisempi, että tämä olisi estänyt häntä näkemästä todellisuutta dynaamisena staattisen sijasta. Tämähän käy yksiin myös ainakin ranskalaisen filosofianhistorian perinteen kanssa, jossa teollistuminen vaikutti peruuttamattomasti koko olemassaoloon.

Locke oli toki havaintojen puolesta puhuja, mutta havaintoihin liittyy hänellä aina selkeys ja selvärajaisuus. Muunlaisia havaintoja hän ei oikein tunnustanut olevankaan.

Oon itte paras ajattelija ja vaikka joillain filosofeilla on monimutkaisia juttuja niin ei se aina ole parempi. Itsellä ajattelu kansantajuista.

Vierailija kirjoitti:

Oon itte paras ajattelija ja vaikka joillain filosofeilla on monimutkaisia juttuja niin ei se aina ole parempi. Itsellä ajattelu kansantajuista.

Millaista on hyvä ajattelu?

Kansantajuisuudella ei oikein saada aikaan mitään radikaalia. Se on sen pahin ongelma.

Eihän fysiikassakaan voida pitäytyä vain Newtonin piirissä, vaikka sen ymmärtää. Olen kyllä lukenut muistaakseni tiede.fi-palstalta, että osa Suomen fyysikoista ei välitä tai arvosta muuta kuin Newtonin fysiikkaa.

Suuri osa filosofiasta on turhaa saivartelua ja jos joku inhokki pitää nimetä, niin pari vaihtoehtoa nousee kärkeen eli postmodernismi yleensä (kiemuraisilla sanapeleillä peitetään, ettei sisältöä oikeastaan ole vaan pelkää subjektiivista mutuilua) ja nk, kriittinen koulukunta, joka taas suoraan tunnustaa, ettei tavoitteena edes ole totuuden etsiminen vaan (kommunistisen) vallankumouksen tekeminen.

Oma kosketuspinta filosofiaan on toki vain tieteenfilosofian puolelta, mutta mieleen on jäänyt Wittgensteinin varhaisista töistä ajatuksia siitä miksi suuri osa filosofiasta on silkkaa höpötystä - en nyt ala muotoilemaan tätä itse vaan lainaan muualta:

"In other words, it is the ambiguity of language which makes it difficult to distinguish speech that corresponds to clear thinking from that which does not. On the one hand, it seems obvious that the purpose of philosophy would be to make such determinations (that is, those between what can and cannot be thought).

...

What is wrong with thinking unclearly? Why focus on it? One way of phrasing the issue is in terms of inconsistency which emerges as a result of language being stretched to (indeed, beyond) its limits, and this torturing of language resulting in misunderstandings.

Wittgenstein is especially concerned that certain ways of speaking, certain combinations of words, might lead us to pose questions to which there can be no answer. Wittgenstein clearly thinks that at least some of what is called philosophy in his day, and likely in ours as well, is precisely this kind of futile exercise."

https://www.thecollector.com/sense-nonsense-wittgenstein-language/

Tässä mielessä logiikka lienee ainoa arvokas osa filosofiasta - ja itse lasken logiikan lähinnä matematiikan alaan kuuluvaksi.