Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vastenmielisimmät filosofit? Kertokaa inhokkinne
Kommentit (244)
Sinänsä, jos ajattelee tietämyksen ja tieteen kehitystä, filosofia näyttäytyy lähinnä jälkikäteen muodostetuilta selityksiltä miksi ja miten asiat ovat edenneet. Merkittävin ajava tekijähän on teknologia edistyminen ja sitä kautta lisääntyneet ja parantuneet mahdollisuudet tehdä yhä tarkempia havaintoja ympäröivästä maailmasta ja törmätä uusiin selitystä vailla oleviin ilmiöihin. Seurauksena on uusien, entistä tarkempien tieteellisten teorioiden synty, mikä taas toisaalta luo edellytyksiä teknologian kehittymiselle eteenpäin ja toisaala asetaa uusia tavoitteita havainnoille ennusteiden kautta.
Tieteenhistoriasta on hauska huomata miten vaikkapa teollisen vallankumouksen aikana ja teollistumisen alkuvaiheissa moni tieteenhaara eteni nimenomaan teollisuuden parissa havaittujen teknisten ongelmien / ilmiöiden eikä niinkään teoreettisen pohdinnan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity niihi parhaimpiin
Hyvä nyrkkisääntö yleensäkkin elämään, keskity asioihin mitkä resonoi sulle ja lopeta ihmisten seuraaminen ja arvosteleminen kenestä et pidä.
Tää on kaikki ihan yksinkertaista. Ajattelumalli on vaan osattava muuttaa.
Epäilen, että väestöstämme löytyy hyvin vähän henkilöitä, jotka aktiivisesti keskittyvät edes lempifilosofiensa saatika inhokkifilosofiensa tuotantoon.
Itse pohtisin, että olemassaoloon kuuluu hyväksyä myös paljon sellaista, mikä ei tuota suoraa mielihyvää. Ellei minulla ole inhokkifilosofia, ei minulla ole myöskään lempifilosofia. Minulla olisi vain filosofeja. Omaa olemassaoloani rikastuttaa enemmän sekä inhokki- että lempifilosofien olemassaolo, kuin pelkästään filosofien.
Hyvän ja pahan, inhokin ja lempparin kontrastiero toimii yleisesti, mutta ei välttämättä näin yksittäisten asioiden suhteen. Nimittäin aivan hyvin voi olla pelkkiä lemppareita jostain asioista, ilman että se vaatis kyseisestä asiasta myös inhokkia. Mutta sitten yleisesti toki täytyy tietää kumpikin tunne, että niitä voi olla
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa filosofiasta on turhaa saivartelua ja jos joku inhokki pitää nimetä, niin pari vaihtoehtoa nousee kärkeen eli postmodernismi yleensä (kiemuraisilla sanapeleillä peitetään, ettei sisältöä oikeastaan ole vaan pelkää subjektiivista mutuilua) ja nk, kriittinen koulukunta, joka taas suoraan tunnustaa, ettei tavoitteena edes ole totuuden etsiminen vaan (kommunistisen) vallankumouksen tekeminen.
Oma kosketuspinta filosofiaan on toki vain tieteenfilosofian puolelta, mutta mieleen on jäänyt Wittgensteinin varhaisista töistä ajatuksia siitä miksi suuri osa filosofiasta on silkkaa höpötystä - en nyt ala muotoilemaan tätä itse vaan lainaan muualta:
"In other words, it is the ambiguity of language which makes it difficult to distinguish speech that corresponds to clear thinking from that which does not. On the one hand, it seems obvious that the purpose of philosophy would be to make such determinations (that is, those between what can and can
Postmodernismi ei ole varsinaisesti filosofinen suuntaus. Mitä muuten ymmärrät koko postmodernismilla? Millaisia näkemyksiä liität postmoderniin filosofiaan?
Toinen juttu. Mihin perustuu käsityksesi, että niin sanottu kriittinen koulukunta tähtäisi vallankumouksen tekemiseen? Kuka kriittisen koulukunnan edustaja sellaista on esittänyt?
Taavi Kassila, jo ikääntynyt joogafilosofian kopiokolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä olisi inhota jotain filosofeja? Filosofioista sen sijaan monet ovat tosielämään ajateltuina kyllä karmeita ja puistattavia ja lopuistakin lähes kaikki vähintäänkin puisevia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olisi inhota jotain filosofeja? Filosofioista sen sijaan monet ovat tosielämään ajateltuina kyllä karmeita ja puistattavia ja lopuistakin lähes kaikki vähintäänkin puisevia.
Karl Marx tunnettiin erinomaiseksi ja hauskaksi seuramieheksi, jonka porukoissa huuli lensi ja kalja maistui eikä aika tullut pitkäksi. Bertrand Russellilla oli loistava huumorintaju. Platon on erittäin hauska kirjoittaja. Schopenhaueria tyylikkäämpää kynänkäyttäjää saa etsiä. Ihan vaan pari mainitakseni.
En siis jaa käsitystäsi ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jussi Halla- Aho, vaikka nyt onkin "epävirallinen", mutta niin on Nietzschekin yhä monen mielestä, tai Marx . Marx ehkä enemmän onkin tieteilijä: sosiologi, yhteiskunta-ja taloustieteilijä. Mutta nämä nyt ovat sitten makuasioita. Moni pitää myös Freudia filosofina, vaikka mies yritti tehfä psykoanalyysistä lähinnä varteenotetaavaa tiedettä, kuten juutalainen nyt mielellään tekeekin.
Lähes kaikki anglo-saksinen filosofia on huonoa minun mielestäni, Adam Smithit, Benthamit , John Stuart Millit yms.
No, tuo Halla-Aho oli vitsi.
Ketkä sitten ovat lempifilosofejasi?
Nietzsche, Derrida, Heidegger, Deleuze , Schopenhauer ja Kierkegaard.
Mutta missä on numero yksi Wittgenstein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieteellinen tieto ei suinkaan ole arvotonta tai hyödytöntä, mutta eivät ne kyllä mitään totuuksia ole, tässä on vissi ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jussi Halla- Aho, vaikka nyt onkin "epävirallinen", mutta niin on Nietzschekin yhä monen mielestä, tai Marx . Marx ehkä enemmän onkin tieteilijä: sosiologi, yhteiskunta-ja taloustieteilijä. Mutta nämä nyt ovat sitten makuasioita. Moni pitää myös Freudia filosofina, vaikka mies yritti tehfä psykoanalyysistä lähinnä varteenotetaavaa tiedettä, kuten juutalainen nyt mielellään tekeekin.
Lähes kaikki anglo-saksinen filosofia on huonoa minun mielestäni, Adam Smithit, Benthamit , John Stuart Millit yms.
No, tuo Halla-Aho oli vitsi.
Ketkä sitten ovat lempifilosofejasi?
Nietzsche, Derrida, Heidegger, Deleuze , Schopenhauer ja Kierkegaard.
Mutta missä on nu
Joo, ehdottomasti vielä LW mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olisi inhota jotain filosofeja? Filosofioista sen sijaan monet ovat tosielämään ajateltuina kyllä karmeita ja puistattavia ja lopuistakin lähes kaikki vähintäänkin puisevia.
Mikä on "tosielämä"?
Mielenkinntoista huomata , miten ihmiset reagoivat , kun heidän "totuuksiansa" aletaan kyseenalaistamaan, tuskin parempaa huumoria saa mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Murray Rothbard
Millaisista filosofisista näkemyksistä hänet tunnetaan?
Vierailija kirjoitti:
Pentti Linkola
Oliko yhtään omaa ajatusta, loiko omia käsitteitä? Filosofia on käsitetaidetta höystettynä metafyysiellä totuuden kaipuulla ja halulla, tässä mielessä filosofia ja uskonnot ovat yhtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pentti Linkola
Oliko yhtään omaa ajatusta, loiko omia käsitteitä? Filosofia on käsitetaidetta höystettynä metafyysiellä totuuden kaipuulla ja halulla, tässä mielessä filosofia ja uskonnot ovat yhtä.
Ero onkin siinä, että filosofia perustuu järkeen, uskonto dogmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murray Rothbard
Millaisista filosofisista näkemyksistä hänet tunnetaan?
Rothbard oli anarkokapitalismin uranuurtajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murray Rothbard
Millaisista filosofisista näkemyksistä hänet tunnetaan?
Rothbard oli anarkokapitalismin uranuurtajia.
Kiitos valaisusta. Rothbard ei taida olla filosofi vaan mieluummin itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä (sikäli kuin sitä ansaitsee tieteeksi nimittää).
Alue: Aihe vapaa
Vuosien saatossa on tullut huomattua, että filosofiaan liittyvät keskustelut vetävät aina puoleensa luonnontieteiden inhoajia ja vihaajia. Jossain vaiheessa vedetään aina esiin Popper (ja Gödel jne.) ja käännetään keskustelua siihen suuntaan, ettei luonnontieteillä olisi mitään / kovin suurta arvoa tiedon hankkimisen keinoina ("tieteellisiä teoroita ei voi todistaa todeksi" -> "tieteellinen tieto on arvotonta") vaan totuuslöytyisi jostain postmodernista sekavasta löpinästä.
Tällaiset kommentit kuitenkin osoittavat, ettei Popper ja hänen työnsä merkitys (luonnon)tieteille ole näille huuteilijoille kovinkaan tuttuja - vaan ennemmin opittuja väärinymmärryksiin perustuvia sloganeita oman tiedevihan pönkittämiseksi.
"Among his contributions to philosophy is his claim to have solved the philosophical problem of induction. He states that while there is no way to prove that the sun will rise, it is possible to formulate the theory that every day the sun will rise; if it does not rise on some particular day, the theory will be falsified and will have to be replaced by a different one. Until that day, there is no need to reject the assumption that the theory is true. Nor is it rational according to Popper to make instead the more complex assumption that the sun will rise until a given day, but will stop doing so the day after, or similar statements with additional conditions. Such a theory would be true with higher probability because it cannot be attacked so easily:
- to falsify the first one, it is sufficient to find that the sun has stopped rising;
- to falsify the second one, one additionally needs the assumption that the given day has not yet been reached.
Popper held that it is the least likely, or most easily falsifiable, or simplest theory (attributes which he identified as all the same thing) that explains known facts that one should rationally prefer."