Lue keskustelun säännöt.
On todella surullista että jotkut kärvistelevät huonossa suhteessa vielä yli 50 vuotiainakin
08.03.2024 |
Yleensä puhutaan, että huonossa parisuhteessa elävät odottavat lasten pois muuttoa ja eroavat vasta sitten. Tämä ei olekkaan kuitenkaan kovin yleistä, vaan moni jatkaa sitkittelyä ihan sellaisenkin asian vuoksi kuin joulu. Aikuiset lapset haluavat tulla kestittäväksi lapsuuden kotiinsa ja vanhemmat elävät yhdessä vain tätä yhtä hetkeä varten. Astioita tiskatessa valuu jo ensimäiset kyyneleet, koska seuraavaan kertaan pitää taas elää vuosi epäytyydyttävässä suhteessa.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Huonoja suhteita on kahdenlaisia. Sellaisia, joissa on kommunikaatio poikki ja on ehkä jo kyllästytty toisiinsa. Tottumus ja huokailut vuorottelevat.
Sitten on niitä huonoja suhteita, joissa toksisuus ja henkinen (osassa myös fyysinen) väkivalta jyllää. Jälkimmäisiä en suosittele kenellekään. Mutta niistäkin on vaikea irrottautua traumasiteen vuoksi.
Jälkimmäisestä ei uskalla irtautua, koska pelkää, että oma ja ehkä lastenkin henki lähtee, itse kitkuttelin pelon takia. Mies myös uhkaili, että vie lapset, jos haluan eroa. Sitten hän itse kuitenkin minulle kertomatta haki eroa niin, että siitä tuli vaan ilmoitus kirjeellä minulle. No, heti kun 6 kk oli mennyt, olin jo tyyliin aamulla käräjäikeuden oven takana jonottamassa, että koska saan allekirjoittaa sen toisen vaiheen. Hän yritti useampaan kertaan kyllä saada yksinhuoltajuutta oikeudessa, mutta ei onnistunut. Vainosi vuosikaudet minua jne eli oli helvettiä erota pershäiriöisestä. Ei ollut mitään traumasiteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverin parisuhdetta olen seuraillut. Mitään ei puhuta, ei edes huomenta. Jos puhutaan, niin äyskimällä ja negatiiviseen sävyyn. Missään ei käydä yhdessä, mitään ei tehdä yhdessä. Lapset ovat aikuisia, velaton koti. Mies on tuurijuoppo eikä kotona laita tikkua ristiin. Miksi, miksi pitää jatkaa tuollaista parisuhdesontaa...
Vierailija kirjoitti:
Kaverin parisuhdetta olen seuraillut. Mitään ei puhuta, ei edes huomenta. Jos puhutaan, niin äyskimällä ja negatiiviseen sävyyn. Missään ei käydä yhdessä, mitään ei tehdä yhdessä. Lapset ovat aikuisia, velaton koti. Mies on tuurijuoppo eikä kotona laita tikkua ristiin. Miksi, miksi pitää jatkaa tuollaista parisuhdesontaa...
Samanlaista minunkin kaverillani. Mitään ei tehdä yhdessä, nytkin syyslomalla rouva reissussa jossain ja mies könöttää kotona sohvalla. En vaan voi käsittää.
Vierailija kirjoitti:
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen."
Niin? Kai tämän kaikki tietää.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin parisuhdetta olen seuraillut. Mitään ei puhuta, ei edes huomenta. Jos puhutaan, niin äyskimällä ja negatiiviseen sävyyn. Missään ei käydä yhdessä, mitään ei tehdä yhdessä. Lapset ovat aikuisia, velaton koti. Mies on tuurijuoppo eikä kotona laita tikkua ristiin. Miksi, miksi pitää jatkaa tuollaista parisuhdesontaa...
Nii vois homoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni on tällaisessa suhteessa. Kämppäkaveritunnelmat lähinnä. Ei ole mitään fyysistä miehensä kanssa, no ehkä halaus joskus puoliväkisin. Teini-ikäinen lapsi vielä asuu kotona, mutta eipä kauaa mene kun hänkin siitä lähtee omilleen. Miehellä on paljon omia menoja harrastuksen tiimoilta enkä ihmettelisi vaikka joku salasuhdekin olisi.
Mutta eivät kuulemma "voi" erota, koska talousasiat. Mies on paljon hyvätuloisempi kuin ystäväni on. Ei ole avioehtoa.
Jotenkin surullista seurata läheltä tällaista. Ja ovat hiukan päälle 50 kumpikin eli elämää vielä olisi elettävänä muutenkin kuin riutua huonossa suhteessa.
Monet tuon ikäisenä ajattelee että ei enää kannata muuttaa mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet tuon ikäisenä ajattelee että ei enää kannata muuttaa mitään
ENÄÄ?! Aika surullista jos näin ajattelee, elämää jäljellä vaikka kuinka. Mutta joo, näitä jämähtäneitä valitettavasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpöä sun joulus, paljon monimutkaisempaa miksi suhteeseen jäädään.
Miehet toki jää sen pelkän tiskarin takia.
Eikö tiskikone ole keksitty ajat sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet tuon ikäisenä ajattelee että ei enää kannata muuttaa mitään
Ja jos yksinolo pelottaa niin roikutaan mieluummin yhdessä kuin erotaan. Ei siinä, tuossa on puolensa jos yhdessä voidaan tehdä asioita ja on jotain puhuttavaa.
Yksinasumisessakin on vain paljon hyviä puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en pelkää taloudellista näkökulmaa tai muitakaan noita syitä, joita olette luetelleet. Mielummin asuisin lasten kanssa yksin, paljon helpompaa. Ainoa mikä estää on kun lapset toivoo, että pysytään yhdessä. Haluan heille vielä antaa sen turvallisuuden tunteen mitä haluavat.
Meillä oli sama juttu. Ei voitu tuijottaa omaan napaan, kun olemme lapset halunneet ja he eivät missään nimessä halunneet meidän eroavan. No nyt olemme kahden ja meillä menee hyvin. Onneksi emme eronneet.
Tämäkin ansaitsisi oman kirjansa. Sellainen kirja on jo kuin Onneksi erosimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin surullista kun jotkut kärvistelevät yksin vielä 50- vuotiaanakin.
No minkäs teet ku ei kelepaa, ni ei kelepaa.
Mitäpä se kenellekään muulle kuuluu toisten parisuhdeasiat? Eikä kukaan pääse toisten pään sisään katsomaan oikeasti, miksi nuokin parit ovat edelleen yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on maksanut asuntolainaa 20v ja sitten pitäis pistää koti puoliksi, niin aika moni toteaa että ei viitti. Kyllä se on monille aikamoinen luokkaretki: muutto söpöltä pientaloalueelta, kumpikin osapuoli joutuuhyvässä lykyssä pienempiin ja vanhempiin kerrostalokämppiin.
Joidenkin ihmisten kohdalla sanoisin että tuo syy riittää hyvin ainoaksi syyksi ettei erota.
Itse olen eronnut, en omasta aloitteestani. Taloudelliset seuraamukset on kyllä järisyttävät.
Enpä ole tuollaisesta kuullut, että pidetään yllä näytelmää.
Eroista ylipäätään se vain, että heikko parisuhde jatkuu pitkään juuri sen takia, ettei mikään oleläpeensä huonoa. Siinä on hyviä hetkiä, jolloin on mukavaa ja toivo nousee. Sen toivon varassa mennään taas kuukausia, ja näin parisuhde jatkaa jatkamistaan.