On todella surullista että jotkut kärvistelevät huonossa suhteessa vielä yli 50 vuotiainakin
Yleensä puhutaan, että huonossa parisuhteessa elävät odottavat lasten pois muuttoa ja eroavat vasta sitten. Tämä ei olekkaan kuitenkaan kovin yleistä, vaan moni jatkaa sitkittelyä ihan sellaisenkin asian vuoksi kuin joulu. Aikuiset lapset haluavat tulla kestittäväksi lapsuuden kotiinsa ja vanhemmat elävät yhdessä vain tätä yhtä hetkeä varten. Astioita tiskatessa valuu jo ensimäiset kyyneleet, koska seuraavaan kertaan pitää taas elää vuosi epäytyydyttävässä suhteessa.
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonossa suhteessa kärvistely on surullista missä iässä vaan. Minä en suostu sellaiseen.
55v.
Vahvasti tämä! Meillä on vain yksi elämä.
Vaan jos oman suhteensa katsoo itselleen riittävän hyväksi, miksi se ketään ulkopuolista haittaisi?
Joo kyllähän jotkut tykkää asua kämppäkavereina tai kommuunissa.
Kyllä, joillekin oman tutun puolison seura riittää, eikä siinä kai ole mitään pahaa, vai onko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonossa suhteessa kärvistely on surullista missä iässä vaan. Minä en suostu sellaiseen.
55v.
Vahvasti tämä! Meillä on vain yksi elämä.
Vaan jos oman suhteensa katsoo itselleen riittävän hyväksi, miksi se ketään ulkopuolista haittaisi?
Siis mitä? Tässä puhutaan huonoista suhteista, joissa kärsitään niin paljon että myös valitetaan jatkuvasti ulkopuolisille. Joissa pysytään itse keksittyjen syiden kuten aikuisten lasten joulun vuoksi. Jos suhteesi on riittävän hyvä, eihän se tähän keskusteluun kuulu millään tavalla.
Ei aloituksessa puhuta mistään "jatkuvasta ulkopuolisille valittamisesta".
Mutta tuskinpa KUKAAN pysyy ikuisesti suhteessa pelkän joulun takia, haloo nyt.
Jos ihminen kokee suhteen olevan itselleen riittävän hyvä ja siksi siinä pysyy, niin ei se sinun asiasi ole ITSE KEKSIÄ sitä huonoksi, josta tulisi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonossa suhteessa kärvistely on surullista missä iässä vaan. Minä en suostu sellaiseen.
55v.
Vahvasti tämä! Meillä on vain yksi elämä.
Vaan jos oman suhteensa katsoo itselleen riittävän hyväksi, miksi se ketään ulkopuolista haittaisi?
Siis mitä? Tässä puhutaan huonoista suhteista, joissa kärsitään niin paljon että myös valitetaan jatkuvasti ulkopuolisille. Joissa pysytään itse keksittyjen syiden kuten aikuisten lasten joulun vuoksi. Jos suhteesi on riittävän hyvä, eihän se tähän keskusteluun kuulu millään tavalla.
Sikäli kuuluu, kun osa alkoi määrittelemään muiden puolesta, että milloin ainakin lähdetään. Esim. jos seksi loppuu, niin on pakko erota muutaman kirjoittajan mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää, miksi aloittajaa ja muita tässä ketjussa "melskaavia" niin hirveästi vaivaa toisten parisuhteet, ja ylipäätään toisten pysyminen omissa parisuhteissaan??? Ihan käsittämätön ongelma...
Puhutaan suhteista, joissa ihmiset voivat huonosti. Joista tilitetään ystäville vuosikymmeniä. Joissa vallitsee vihasuhde, yhteinen elämä on surkeaa tai sitä ei edes ole ja ainut syy pysyä yhdessä on esim. aikuisille lapsille tarjottava joulu. Ei puhuta suhteista, joissa on hyvä olla ja asiat ihan ok. Miksi haluatte samaistua huonoihin suhteisiin?
Aloituksessa puhutaan epätyydyttävästä suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää, miksi aloittajaa ja muita tässä ketjussa "melskaavia" niin hirveästi vaivaa toisten parisuhteet, ja ylipäätään toisten pysyminen omissa parisuhteissaan??? Ihan käsittämätön ongelma...
Puhutaan suhteista, joissa ihmiset voivat huonosti. Joista tilitetään ystäville vuosikymmeniä. Joissa vallitsee vihasuhde, yhteinen elämä on surkeaa tai sitä ei edes ole ja ainut syy pysyä yhdessä on esim. aikuisille lapsille tarjottava joulu. Ei puhuta suhteista, joissa on hyvä olla ja asiat ihan ok. Miksi haluatte samaistua huonoihin suhteisiin?
Mun suhteessani on jatkuvia luottamusongelmia jotka raastaa välillä aivan todella paljon, mutta ei mitään vihasuhdetta. Harvoin tilitän siltikään ystäville. Yhdessä ei olla joulun takia. Eli mielestäsi meidän suhde on hyvä?
Kuule, ajattelet nyt "hieman" mustavalkoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen surullinen siitä, että moni nuori ihminen päätyy huonoon parisuhteeseen. Pahimmassa tapauksessa se huono suhde ei pääty eroon, vaan ex vainoaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen.
Olen siinä onnellisessa asemassa, että en ole koskaan ollut huonossa parisuhteessa.
N56 ja hyvässä parisuhteessa.
Huonoista suhteista ehkä 5% on tuollaisia että niistä jää vainoaja. On harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää, miksi aloittajaa ja muita tässä ketjussa "melskaavia" niin hirveästi vaivaa toisten parisuhteet, ja ylipäätään toisten pysyminen omissa parisuhteissaan??? Ihan käsittämätön ongelma...
Puhutaan suhteista, joissa ihmiset voivat huonosti. Joista tilitetään ystäville vuosikymmeniä. Joissa vallitsee vihasuhde, yhteinen elämä on surkeaa tai sitä ei edes ole ja ainut syy pysyä yhdessä on esim. aikuisille lapsille tarjottava joulu. Ei puhuta suhteista, joissa on hyvä olla ja asiat ihan ok. Miksi haluatte samaistua huonoihin suhteisiin?
Sinulleko näistä karseista suhteista tilitetään vai kenelle? Onpa surullista jos sinä olet päätynyt likasangoksi.
Äitini 70v juuri avautui kuinka hänellä ei ole enää avopuolison kanssa mitään yhteistä, eikä haluaisi asua enää yhdessä. Totesin vain, että jokaisen pitää elää omannäköistä elämää ja tehdä omat ratkaisunsa. Ovat olleet yhdessä 8v.
Miehen vanhemmat taas ovat olleet yhdessä yli 50v ja siellä ne istuvat mykkinä päiväkausia
Miehet lähtee vain jos löytävän uuden naisen. Tarvitsevat seksiä ja palveluja...
Vierailija kirjoitti:
Miehet lähtee vain jos löytävän uuden naisen. Tarvitsevat seksiä ja palveluja...
Eivät aina lähde. Jos on selkeästi parempituloinen ja hankkinut paljon omaisuutta niin helpompi heidän mielestään on hakea vain se seksi muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet lähtee vain jos löytävän uuden naisen. Tarvitsevat seksiä ja palveluja...
Eivät aina lähde. Jos on selkeästi parempituloinen ja hankkinut paljon omaisuutta niin helpompi heidän mielestään on hakea vain se seksi muualta.
Eikä sitäkään tarvitse tehdä, jos seksiä saa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Äitini 70v juuri avautui kuinka hänellä ei ole enää avopuolison kanssa mitään yhteistä, eikä haluaisi asua enää yhdessä. Totesin vain, että jokaisen pitää elää omannäköistä elämää ja tehdä omat ratkaisunsa. Ovat olleet yhdessä 8v.
Miehen vanhemmat taas ovat olleet yhdessä yli 50v ja siellä ne istuvat mykkinä päiväkausia
Kirjoittelin tähän jo aiemmin omista 70-paikkeilla olevista vanhemmistani ja heillä on ollut jo kauan sellainen tilanne, että isän harrastus vie tämän välillä viikoiksi pois, ei ota äitiä mukaan, haluaa mennä yksin. Toinen on sitten kotona ja pyörii lastensa kodeissa ja kavereidensa kanssa siinä odotellessa ja komentaa toisen juhlapyhiksi kotiin.
Ei vanhempien suhteesta kai olisi varaa olla kovin paljon mitään mieltä. Etenkään kun aikanaan saanut kuunnella ihan tarpeeksi sitä äidin valitusta miten huonosti kaikki on. Mutta olen sitä kyllä miettinyt, että työelämän jälkeen tuo on ollut sellaista lykkäystä vain sille, että jossain vaiheessa kosahtaa ja ne on terveyssyistä siellä sitten oikeasti neljän seinän sisällä ja saa lapsena vaan miettiä että mitähän siitäkin sitten tulee. Joskus tekivät pitkän reissun yhdessä ja äiti kovaan ääneen selitti että tämä on sellainen parisuhteen testausreissu, erotaanko vai ei. Eivät eronneet, mutta ei loppunut valituskaan.
Tämä siis asiaan liittyen niin, että kun ei oikein tiedä kuinka huono se vanhempien suhde on viimeiset 40 vuotta ollut, niin vähän uteliaana seuraa, että miten se siinä kiikkuu ja kaakkuu. Äidinäiti ja äidinisä veti kuulemma aikanaan viikkoja puhumatta toisilleen, nämä sentään ilmeisesti ainakin puhuu keskenään. Joskus mietin, että äiti valittaa vaan huvikseen, kerjää sympatiaa ja päähän taputusta sen sijaan että selvittelisi itse asiansa isän kanssa tai tekisi mitään muutoksia tilanteeseen. Varmaan niille sitten käy kuin isän vanhemmille, isänäiti nalkutti ja isänisä murahteli. Tapoja on monia. Kyllä ne vanhat sukupolvet on olleet sellaisia tottumisen mestareita.
Vierailija kirjoitti:
Äitini 70v juuri avautui kuinka hänellä ei ole enää avopuolison kanssa mitään yhteistä, eikä haluaisi asua enää yhdessä. Totesin vain, että jokaisen pitää elää omannäköistä elämää ja tehdä omat ratkaisunsa. Ovat olleet yhdessä 8v.
Miehen vanhemmat taas ovat olleet yhdessä yli 50v ja siellä ne istuvat mykkinä päiväkausia
Onko pariskunnan pakko puhua joka päivä, jos ei ole mitään sanottavaa?
"Joskus mietin, että äiti valittaa vaan huvikseen, kerjää sympatiaa ja päähän taputusta sen sijaan että selvittelisi itse asiansa isän kanssa tai tekisi mitään muutoksia tilanteeseen."
Joskus mietin, et jotkut ihmiset ovat onnettomia, oli asiat miten tahansa. Jos on valittaja-ainesta, niin olisiko sitä tyytyväinen eronneenakaan?
Ihmettelen miten ihmiset ei tee töitä oman elämänsä, asioidensa ja onnenkin eteen. Ja ei, en ehdota eroa ekana, paljon on tehtävissä ennen sitä pistettä. Mutta joistakuista on mukavampaa vain valittaa. Itseäänkin kannattais työstää, vaikuttaa toiseenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet lähtee vain jos löytävän uuden naisen. Tarvitsevat seksiä ja palveluja...
Eivät aina lähde. Jos on selkeästi parempituloinen ja hankkinut paljon omaisuutta niin helpompi heidän mielestään on hakea vain se seksi muualta.
Eikä sitäkään tarvitse tehdä, jos seksiä saa kotona.
Usein ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet lähtee vain jos löytävän uuden naisen. Tarvitsevat seksiä ja palveluja...
Eivät aina lähde. Jos on selkeästi parempituloinen ja hankkinut paljon omaisuutta niin helpompi heidän mielestään on hakea vain se seksi muualta.
Eikä sitäkään tarvitse tehdä, jos seksiä saa kotona.
Usein ei saa.
Mistä sä sen tiedät? 😂 Sä et usein saa?? 😂
Ajankohtainen aihe. Meillä tapahtui taas sellaista, jonka vuoksi olin varma että nyt en jaksa enää, nyt haluan eron. Päiviä, viikkoja kului, ja nyt päätin että en lähde. Vieläkään. Toivon että suhde kestäisi loppuikämme, ja että menisi pääasiassa hyvin. Miehessä on niin paljon hyvääkin ja todella tärkeää, kuten myös suhteessa.
Elämä, ihmiset, parisuhde ei ole niin mustavalkoista kuin moni luulee.
Elämä on. Muiden parisuhteilla ei kannata päätään vaivata.
Minä olen surullinen siitä, että moni nuori ihminen päätyy huonoon parisuhteeseen. Pahimmassa tapauksessa se huono suhde ei pääty eroon, vaan ex vainoaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen.
Olen siinä onnellisessa asemassa, että en ole koskaan ollut huonossa parisuhteessa.
N56 ja hyvässä parisuhteessa.