Miksi kuvitellaan että 60-vuotias ei osaisi kieliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1960 ja se vihoviimeinen vuosikurssi joka ehti käydä oppikoulunkin loppuun ennen peruskoulua. Tämä täällä Helsingissä.

Kun se peruskoulu tuli tänne viimeisenä.

Kyllä valtaosa ns kuuskymppisistä on nimenomaan käyneet peruskoulua, osa enemmän ja osa vähemmän.

Mutta eikös se mennyt niin, että jos ehti aloittamaan keskikoulun, niin silloin suoritti kuitenkin koulun loppuun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti, vaikka nimellisesti olikin peruskoulussa?

Ei mennyt.

Mun mies kävi ekat neljä luokkaa kansakoulua. Muutti, uudella paikkakunnalla kaksi vuotta peruskoulua, muutti, kävi kaksi vuotta keskikoulua, muutti, kävi vuoden peruskoulua.

Pikkusiskoni kävi myös keskikoulua vuoden ja sitten loput neljä vuotta peruskoulua.

Äitini osasi 80 - vuotiaana saksaa kuin natiivi, englantia hyvin, italiaa ym kieliä. Kyllä jotkut nuoret pääsivät opiskelemaan aikoinaan(yo), vaikka se oli kallista.

Olen syntynyt vuonna 1960 ja mun oppikoulussa ei ollut kielivaihtoehtona(pitkä kieli) kuin englanti. Osaan sitä kohtalaisen hyvin. Meidän luokka oli koulun viimeinen oppikoululuokka. Sitten tuli jo peruskoulu kaikkialle. 

Ihmiset ovat muutenkin niin erilaisia. Toiset vanhemmat ihmiset saattavat osata hyvin kieliä ja käyttää tekniikkaa. Toisia taas ei kiinnosta minkäänlainen tekniikka. Jopa laskut maksaa joku toinen, kun tällainen henkilö ei halua opetella tietokoneen tai älypuhelimen käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1960 ja se vihoviimeinen vuosikurssi joka ehti käydä oppikoulunkin loppuun ennen peruskoulua. Tämä täällä Helsingissä.

Kun se peruskoulu tuli tänne viimeisenä.

Kyllä valtaosa ns kuuskymppisistä on nimenomaan käyneet peruskoulua, osa enemmän ja osa vähemmän.

Mutta eikös se mennyt niin, että jos ehti aloittamaan keskikoulun, niin silloin suoritti kuitenkin koulun loppuun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti, vaikka nimellisesti olikin peruskoulussa?

 

Joo, mutta meillä ainakin oli osittain käytössä samat kirjat kuin peruskoulussa. Kielissä luettiin kaikki peruskoulun laajat kurssit. Vähän nauratti kun samassa kirjassa oli myös se lyhyen kurssin sisältö, "jag heter Pelle. Jag har en moped" oli ihan sieltä vaikeimmasta päästä. 

Osaa tai ei osaa. On opetellu koulussa ja työssä käyttäny tai ollu sellasissa töissä jossa taidot on vaan unohtunu. Kaikkee löytyy. Ei voi olettaa et kaikki osaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1960 ja se vihoviimeinen vuosikurssi joka ehti käydä oppikoulunkin loppuun ennen peruskoulua. Tämä täällä Helsingissä.

Kun se peruskoulu tuli tänne viimeisenä.

Kyllä valtaosa ns kuuskymppisistä on nimenomaan käyneet peruskoulua, osa enemmän ja osa vähemmän.

Mutta eikös se mennyt niin, että jos ehti aloittamaan keskikoulun, niin silloin suoritti kuitenkin koulun loppuun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti, vaikka nimellisesti olikin peruskoulussa?

Ei mennyt.

Mun mies kävi ekat neljä luokkaa kansakoulua. Muutti, uudella paikkakunnalla kaksi vuotta peruskoulua, muutti, kävi kaksi vuotta keskikoulua, muutti, kävi vuoden peruskoulua.

Pikkusiskoni kävi myös keskikoulua vuoden ja sitten loput neljä vuotta peruskoulua.

No tuossa tapauksessa tilanne onkin eri, koska on muutettu. Mutta samalla paikkakunnalla jatkaneet suorittivat kyllä koulun loppuun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monet vielä vanhemmatkin osaavat kieliä ja useita kieliä. Outo olettama.

Minulla isoisoäiti osaa latinaa jne ja täyttää pian sata vuotta. Ruotsi ja saksa sujuvat paremmin kuin parikymppisillä.

Ei suorittaneet vaan peruskouluun siirryttiin sitä mukaa kun se tuli. 

Mä olen 68-vuotias ja ensin luin pitkän ruotsin ja englannin ja lukiossa saksaa ja ranskaa, ja kaikki nämä kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa. Yliopistossa luin vielä viroa ja unkaria ja suoritin niistä kielikokeet. Ennen oli paljon laajempi kielitarjonta ja -taitokin kuin nykyään.

Jos kuuskymppinen hakee sellaista työtä, jossa edellytetään jonkinlaisia asiakaspalvelutaitoja myös englannin tai ruotsin kielellä, niin silloin hän kyllä on opiskellut kieliä ja/tai käyttänyt niitä aiemmissa työsuhteissaan. 

Tuskin kukaan sellainen  kuuskymppinen, jolla ei ole kielitaitoa, lähtee moisiin tehtäviin edes hakemaan, tai jos velvoitehakuna hakemuksen tekee, niin todennäköisesti siitä hakemuksesta selviää jotain sellaista, jonka vuoksi häntä ei haastatteluun edes kutsuta.

Kuule aloittaja, mulle on oman alani työtehtäviin hakiessani, ja siis jo runsaasti kokemusta niistä minulla on ollut, käytännön kokemusta, niin mulle on joku terkkarin osastonhoitaja esittänyt epäilyn etten kahden sanan välillä osaisi tehdä eroa, tai tietäisi mikä ero niillä kahdella sanalla on. 

Tai sitten on tämä, että on ollut runsaasti kokemusta alan tietoteknisistä järjestelmistä, mutta siltikin joku osastonhoitaja esittää, että nää on niin vaikeita nää meidän tietotekniset järjestelmät, ja tässäkin tapauksessa, ei ollut tarkoitus että hallitsee koko järjestelmän ominaisuudet ja puolet, vaan ihan yhdessä tietyssä spesiaalissa työtehtävässä käytettävät järjestelmän osat olisivat tuttuja tai ainakin sellaisia että kun on jossakin järjestelmässä vastaavien kaltaisten kanssa toiminut, niin omaksuu helposti uusissakin järjestelmissä nämä osiot. SIis hoksaa miten jutut yhdistyy toisiinsa, tai ylipäätään, on ollut tottunut toimimaan tietotekniikan kanssa.

Kyllä niitä kaikenlaisia sanojia riittää.

Oma mies on vähän päälle kuusikymppinen eikä hän osaa puhua kuin suomea. Englannista hän ymmärtää sanan sieltä täältä, ruotsista vielä vähemmän. Ei mikään ihme, kun kielten opetus oli mitä oli siihen aikaan, epäpäteviä opettajia oli paljon. Eikä kielistä muista mitään, jos niiden opiskelusta on 45 vuotta aikaa eikä niitä ole tarvinnut työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 68-vuotias ja ensin luin pitkän ruotsin ja englannin ja lukiossa saksaa ja ranskaa, ja kaikki nämä kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa. Yliopistossa luin vielä viroa ja unkaria ja suoritin niistä kielikokeet. Ennen oli paljon laajempi kielitarjonta ja -taitokin kuin nykyään.

Todellakin oli! Nimenomaan koulussakin. Meidän paikkakunnalla oli tarjolla jopa latinaa. Nykyään samaisella paikkakunnalla on tarjolla pitkä enkku ja lyhyt ruotsi. Ja jokin kuppainen lyhyen ranskan ryhmä.

Vierailija kirjoitti:

Ei suorittaneet vaan peruskouluun siirryttiin sitä mukaa kun se tuli. 

Minulla lukee "Peruskoulun päästötodistus keskikoulun oppimäärän mukaisesti".

Vähän sama kun kuuskymppisistä kuvitellaan, että eivät osaa käyttää tietokoneita.

Meidän sukupolvi oli ensimmäisiä ircin ja chattien käyttäjiä nyt vähintäänkin ja sitten ollaan vielä me jotka olemme harrastaneet aihetta basic- ja cobol-ohjelmoinnista ja ms-dossin valikkorakentamisesta alkaen ja kulkeneet tietotekniikan kehityksessä mukana sekä työnä sitä tehden että harrastuksen tiimoilta  uutta oppien. 

Nykynuorison käyttämät perusohjelmat ovat käytettävyydeltään niin helpoiksi tehtyjä, että jos on vaan pelkkä somesovellusten peruskäyttäjä, ei tosiaankaan vielä osaa tietotekniikasta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on jääty hieman jälkeen siitä mitä minkäkin ikäiset osaavat. On totta että silloin kun osa ihmisistä kävi vain kansakoulun, vieraiden kielten opiskelu jäi osalla hyvin vähiin ja samalla kielitaito. Mutta kyllä oppikoulun käyneet osasivat silloinkin. Peruskoulun myötä sitten kaikki alkoivat opiskella kieliä ja niitä myös yleensä osaavat.

Olen käynyt kansakoulun ja meillä oli kyllä englantia siellä, ruotsi oli vaihtoehtona.

Hyvä juttu. Kaikilla ei ollut.

Huoh... 90% boomereista ei osaa kuin suomea. Oletko hieman tyhmä? 

Syntynyt -64 ja aloitin peruskoulun toiselta luokalta. Ensimmäinen luokka oli vielä kansakoulua. Ja lukukausi, jolloin aloitin koulun eli syksy 1971 oli ensimmäinen lukukausi, ettei lauantaisin ollut enää koulua.

Mikä saa olettamaan, että nuori osaisi kieliä? Jos ei ole kielipäätä, niin ei ole. Eiköhän nykyäänkin koulussa ole niitä, jotka saa ruotsista ja enkusta säälivitosen, että eivät jää luokalle.

Ja varmasti on, koska jos eivät osaa edes lukea eikä laskea, niin olisi kumma oletus, että osaisivat yhtään mitään muutakaan.

Miten akateeminen koulutus liityy kielitaitoon? Muita kieliä voi oppia kuka vaan.

Minä en osaa ruotsia juuri laisinkaan vaikka aika monta vuotta sitä tuli koulussa opiskeltua. Ei vaan ole käyttänyt, niin on unohtunut.

N55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1960 ja se vihoviimeinen vuosikurssi joka ehti käydä oppikoulunkin loppuun ennen peruskoulua. Tämä täällä Helsingissä.

Kun se peruskoulu tuli tänne viimeisenä.

Kyllä valtaosa ns kuuskymppisistä on nimenomaan käyneet peruskoulua, osa enemmän ja osa vähemmän.

Mutta eikös se mennyt niin, että jos ehti aloittamaan keskikoulun, niin silloin suoritti kuitenkin koulun loppuun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti, vaikka nimellisesti olikin peruskoulussa?

Minulla on keskikoulun päästötodistus, vaikka kävin kolme viimeistä keskikoulun luokkaa peruskoulussa ja opetus oli ihan samaa kuin oli oppikoulussakin ollut. Veljeni taas on vuoden minua nuorempi ja hänkin aloitti oppikoulun, mutta käytyään sitä vuoden tuli peruskoulu. Hänellä on peruskoulun päästötodisutus, ja hänen ikäryhmällään oli esim. tasokurssit, toisin kuin minulla vuotta vanhempana. Mutta kumpikin aloitettiin kyllä kielten opiskelut (englanti) jo kansakoulun 3. luokalla.