Miksi jotkut raivostuu siitä että ihminen ei halua puhua puhelimessa?
Varsinkin vähän vanhemmat ihmiset. En tarkoita nyt mitään virallisia puheluita jotka on ihan pakko hoitaa vaan sellaista melko tyhjänpäiväistä soittelua. Ei mulla ole aikaa eikä kiinnosta, puhelin on vakiona äänettömällä. Sit tulee jotain ihmeen tivaamista että miksi et vastannut puhelimeen mutta vastasit nyt kuitenkin tähän viestiin. Koska ei kiinnosta puhua kanssasi, siksi. Ja koska hukkaat aikaani jaarittelemalla helposti tunnin, jos erehdyn vastaamaan. Millä logiikalla kukaan on tällaisesta tilivelvollinen?
Kommentit (203)
Minusta turhien yllätyspuheluiden soitteleminen on huonoa käytöstä. Käytännössä aivan sama asia kuin jos marssisit kutsumatta jonkun kotiin ja olettaisit että sinua kestittäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Puhelimeen vastataan AINA. Se on äänettömällä vain jos olet töissä tai hammaslääkärissä. Jos pitää muuten äänettömällä, on moukkamainen ja vastuuton.
0/5 mennyvittuun
Vierailija kirjoitti:
Jaarittelette kuitenkin somessa ja kyttäätte muitten päivityksiä. Miks puhelin herättää sitten allergiaa?
Tämä juuri. Somessa jaksetaan lätistä loputtomiin, kytätä tosiaankin alati muiden päivityksiä ja puhelin kädessä koko valveillaolo ajan. Ne vanhemmat ihmiset, jotka teidän rauhaanne häiritsevät soittamalla, eivät välttämättä pörrää somessa jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaarittelette kuitenkin somessa ja kyttäätte muitten päivityksiä. Miks puhelin herättää sitten allergiaa?
Tämä juuri. Somessa jaksetaan lätistä loputtomiin, kytätä tosiaankin alati muiden päivityksiä ja puhelin kädessä koko valveillaolo ajan. Ne vanhemmat ihmiset, jotka teidän rauhaanne häiritsevät soittamalla, eivät välttämättä pörrää somessa jatkuvasti.
Onko sulle jotenkin epäselvää, että siinä on useimmille meistä tietty ero, selaako somesta itseä kiinnostavia sisältöjä vai kuunteleeko tunnin ajan jotain perusteellista selvitystä Pirkon miehen tyrästä ja lastenlasten viimeisimmistä arvosanoista?
Ei puhelimeen vastaaminen mitenkään pelota. Aina ei vain jaksa joitakin ihmisiä. Puhelin voi myös olla paikassa, josta en kuule sen soittoääntä. Kaksikerroksinen talo ja luuri laukussa eteisen vaatekaapissa. En myöskään säntää vastaamaan vessasta, suihkusta, kesken ruokailun tai petipuuhien. En myöskään puhu puhelimessa julkisissa kulkuneuvoissa enkä kuljeta puhelinta mukanani esimerkiksi pihatöitä tehdessäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaarittelette kuitenkin somessa ja kyttäätte muitten päivityksiä. Miks puhelin herättää sitten allergiaa?
Tämä juuri. Somessa jaksetaan lätistä loputtomiin, kytätä tosiaankin alati muiden päivityksiä ja puhelin kädessä koko valveillaolo ajan. Ne vanhemmat ihmiset, jotka teidän rauhaanne häiritsevät soittamalla, eivät välttämättä pörrää somessa jatkuvasti.
No ehkä niidenkin kannattais sitten alkaa pörräämään niin olisivat vähemmän vaivaksi. Tai ainakin ne jutut pystyisi halutessaan ohittamaan somessa, toisin kuin puhelimessa.
Tämä on vahvasti sukupolvikysymys. Milleniaaleille ja z-sukupolvelle on yleensä täysin normaalia, että turhaa soittelemista ei harrasteta, mutta monelle 55+ ikäiselle tämä on jotenkin ylivoimaisen vaikea ja tunteita herättävä asia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vahvasti sukupolvikysymys. Milleniaaleille ja z-sukupolvelle on yleensä täysin normaalia, että turhaa soittelemista ei harrasteta, mutta monelle 55+ ikäiselle tämä on jotenkin ylivoimaisen vaikea ja tunteita herättävä asia.
Juuri näin. Ei alle tuon ikäiset kiukuttele jos ei soittelu kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Puhelimeen vastataan AINA. Se on äänettömällä vain jos olet töissä tai hammaslääkärissä. Jos pitää muuten äänettömällä, on moukkamainen ja vastuuton.
Ok boomer.
Kuka jaksaa tai ehtii puhua puhelimessa, kun on ensin päivän töissä ja illalla olisi hyvä jutella lasten ja muun perheen kanssa? Jatkuva vuorovaikutus kuormittaa. Viesti on nopea ja tiettyyn hetkeen sitomaton tapa kommunikoida.
Ja jos on pahassa paikassa eikä pysty vastata vaan hiljentää puhelimen, soitetaan perään heti toisen ja kolmannen kerran. Sitten ajattelen jo, että on joku hätä, niin tyyppi vastaa "soittelin vaan, että mitä kuuluu"???? No kiva, olisin soittanut takaisin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini vetää aina mutkat suoriksi, jos en heti vastaa puhelimeen. Eli olen silloin kuollut. Tätä on jatkunut jo 30 vuotta.
Ihanan ytimekäs viesti! 😄 Todennäköisesti et ole jaarittelijatyyppiä
Elämäni ja päiväni ovat kovin kiireisiä. En pidä siitä, mutta niin on. Se tarkoittaa, että olen aina tekemässä jotakin tai menossa jonnekin. Kaupassa ja bensa-asemalla käymiset pyrin hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Jos joku soittaa puhelimella, se tarkoittaa miltei poikkeuksetta keskeyttämistä. Jokin meneillään oleva tekeminen jää kesken tai tekemättä, ja siitä aiheutuu välittömästi ongelmia myöhempien asioiden kannalta.
Jos itse aikoisin soittaa jollekulle, laittaisin ensin viestiä ja kysyisin, milloin sopisi soittaa. Toivoisin, että minulle tehtäisiin samoin.
Turhan juoru -ja jaarittelupuhelun aikana hoidin pienen käsitiskin, kävin pytyllä, suihkussa, söin, pukeuduin ja laittauduin.
Juttua tuli taukoamatta, riitti, kun sanoi ahaa, joo, vai niin.
Töiden takia on pakko pitää puhelinta auki ja vastata siihen. Saattavat olla asiakkaita tai muiden sidosryhmien puheluita.
Sitten joutuu päivittäin vastailemaan kaiken maailman telemarkkinointipuheluihin. Ovatkos sähköasiat kunnossa, millainen tietoliikenneliittymä on kotonasi, milloin olet viimeksi vaihtanut puhelimesi, luetko tekniikanmaailmaa, oletkos kuullut digihesarin kätevyydestä ...
Nykyään sanon usein näille telehäiriköille, että kuvitteletko tosiaan, että minulla juuri nyt on aikaa, mahdollisuutta ja mielenkiintoa ryhtyä kanssasi keskustelemaan sähköasioistani. Sanon myös, että minua tällaiset puhelut ärsyttävät, ja se johtaa siihen, että markkinointipuhelu kääntyy tarkoitustaan vastaan.
En tykkää puhua koska keskustelut on lähinnä sitä etten saa suunvuoroa tai muuten ei kuunnella. En tykkää muutenkaan puhua. Yleensä kyse on asioiden sopimisesta (ei kukaan muuten ota yhteyttä) ja vastapuoli ei yleensä muista mitä on sovittu. Minun sen sijaan pitää noudattaa toisen ehtoja.
videopuhelut on kamalimpia. ei kukaan normaalikontakstissakaan työnnä naamaansa muhun kiinni. eikä siinä pärstässä ole mitään lisäinformaatiota. jotkut soittelee lisäksi nähdäkseen missä olen, missä kunnossa kämppä on tai olenko krapulaisen näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini vetää aina mutkat suoriksi, jos en heti vastaa puhelimeen. Eli olen silloin kuollut. Tätä on jatkunut jo 30 vuotta.
Sama. Sen lisäksi vielä toteaa: "mitä jos minulla olisi hätä, tekisin kuolemaa, etkä vastaa". Koko elämä siis tulisi toimia päivystäjänä... 🥱
Muutenkin tosi loogista soittaa kuolemaa tehdessään lapselle eikä hätänumeroon. 🙄
Kuoleemaa tekevä saattaa toimia juuri noin. Oma äitinikin soitti hädissään ensin mulle ja minä soitin hätänumeroon. Logiikka ei aina toimi kuoleman lähestyessä🙁
Vierailija kirjoitti:
Minusta turhien yllätyspuheluiden soitteleminen on huonoa käytöstä. Käytännössä aivan sama asia kuin jos marssisit kutsumatta jonkun kotiin ja olettaisit että sinua kestittäisiin.
Me sanotaan voiko puhua vai ei. Kavereiden kanssa soitetaan eikä koskaan kysellä etukäteen milloin voi soittaa. Viimeksi kaveri sanoi, että soitatko tunnin päästä uudelleen, kun hän on kotona. Minä olin viimeksi lenkillä kaverin soittaessa ja siinä olikin hyvää aikaa puhua.
Mun äiti soitti kerran taustaäånenä kuin katua jyrsittäisiin auki. Söi kuulemma omenaa. Mutta se ääni. Ne äänet voimistuu ja vääristyy. Älkää ihmiset soittako ja syökö samalla. Kiitos!