Miten hyväksyä se, että kaikesta vaivannäöstä huolimatta näyttää kauhealta?

              moni kakku päältä kaunis   vaan on silkkoa sisältä   silleen aattelet

Voi Ap, osaisinpa lohduttaa sinua oikeilla sanoilla.

Minäkin olen kokenut itseni rumaksi lähes koko elämäni. Minulla on voimakkaat kasvonpiirteet, iso nenä, tummat silmät, hiukset ovat peikonpehko ja vielä punaiset.

Jopa omat vanhempani naureskelivat ulkonäölleni. Koulussa sitten kiusattiinkin koko peruskoulun ajan, eikä lukiokaan mitään herkkua ollut.

Olen myös nuorena saanut huutelua osakseni. Ihan aikuisilta miehiltä.

Tilanne lähti korjaantumaan kun muutin pois pohjoisen pikkupaikkakunnalta. Isossa kaupungissa sulauduin väkijoukkoon ja pikkuhiljaa opin pukeutumaan kivasti, löysin meikkityylini ja edes auttavan itsetunnon. 

Opiskelin ulkomailla muutaman vuoden ja huomasin, etten nyt niin hirveän erikoisen näköinen ollutkaan. Miljoonakaupungissa ihmisiä oli laidasta laitaan. Kukaan ei huudellut missään kenellekään ja jos huuteli, oli kyseessä selvästi mt-tapaus/huumeiden käyttäjä, eikä näitä kukaan ottanut henkilökohtaisesti. 

Nyt olen nelikymppinen ja naimisissa ja kahden teinin äiti. Mieheni on silmissäni komea ja hänkin sanoo minua kauniiksi. Ihan yhtä isonenäinen, voimakaspiirteinen, kähäräpää olen edelleen. Kauneus on katsojan silmissä. 

Omasta nuoruudestani oppineena olen tehnyt kaikkeni, että omilla lapsillani on se, mitä minulle ei suotu. Eli The Itsetunto tm. Omaanikin olen tietoisesti kasvattanut. Fake it till you make it.

Luulen, että Ap:n suurin ongelma on junttimainen ympäristö. Osa pikkupaikoista etenkin pohjoisessa on edelleen varsinaisia kiusaajien pesimispaikkoja. Jos vain voit, nosta kytkintä. Eihän tuo voi olla tosikaan, että nykypäivänä huudellaan törkeyksiä toisille. Eikä asiakaspalvelussa osata työtään vähäkään jos asiakasta kavahtaa.

Rohkeutta Ap, tee mikä itsestäsi parhaalta tuntuu. Jos se on kauneuskirurgia, go for it. Elämä on tehty elettäväksi ja nautittavaksi. Et ole täällä muiden kiusattavana, olet täällä itseäsi varten, olet arvokas ihminen.

Olet epätoivoinen. Siinä ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Olet epätoivoinen. Siinä ongelma.

Mitä tarkoitat? 

- ap

Vierailija kirjoitti:

Kukaan nainen ei ole sujut rumuutensa kanssa. Miehet voivat olla koska heidän markkina-arvonsa määräytyy pitkälti statuksen, mammonan, pituuden yms kautta mutta naisilla ulkonäkö on kaikki kaikessa. Suosittelen menemään Turkkiin plastiikkakirurgille. Kymppitonni käteistä mukaan.

En ikinä menisi ulkomaille leikkaukseen! Mitä jos tulee ongelmia leikkauksen jälkeen? Miten maksaa ylimääräiset kulut, sairaalayöpymiset, hotellit, lennot. Kuumuus vielä siihen päälle märkivine haavoineen kaikkineen... 

Ruotsissa oli äskettäin dokumentti noista leikkausmatkoista. Niitä kauppaa tavismyyjät, ilman mitään terveystietoa.

Noita sitten korjaillaan vuositolkulla kotimaassa. Jos edes selviää hengissä, kuten ei näköjään kaikki!

Eräs puolituttuni leikkautti likinäkönsä ulkomailla, metodilla joka ei ole sallittu pohjoismaissa. Sai sumean näön. 

Voi ap, lohdutuksena voin sanoa, että minullekin ovat Suomessa miehet huudelleet ja tylyttäneet milloin mitäkin. Ja olen ihan suomalaisella perusulkonäöllä varustettu. 

Yksi mies huusi kadulla että "Onpa v*ttu rumat vaatteet!" (oli normi kesäleninki päällä).

Toinen karjaisi kadulla lujaa päin naamaa, että "Lakki päähän!" (olin 40 v ja normi talvivaatteissa).

Olen myös nähnyt kun pariskunta tylytti vastaantulevaa nuorta poikaa hänen päähineestään. 

Töissäni (iso yritys) miehet nimittelivät miestäni homoksi, vaikkeivat olleet koskaan edes nähneet häntä. 

Kaikki nämä tapahtuivat Helsingissä 2 v aikana.

Olen suomalainen, mutta asunut melkein koko aikuisikäni muissa pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Matkustellutkin ympäri maailmaa. Muualla en ole koskaan kokenut samaa kuin Suomessa, päinvastoin olen tullut asiallisesti ja ystävällisesti kohdelluksi.

Ihmettelen vieläkin joskus mistä tämä käytös kumpuaa!?