Miten hyväksyä se, että kaikesta vaivannäöstä huolimatta näyttää kauhealta?
On kokeiltu kampaajat, kosmetologit, meikit, kalliit kosmetiikat, luonnonkosmetiikat, apteekkikosmetiikat, meikkaamattomuus, minimaalinen ihonhoito, huolellinen hoitaminen, pelkkä vedellä pesu, veden juonti, kahvin poisjättö, terveellinen ruokavalio, ulkoilu, urheilu, kaikki.
En tupakoi enkä käytä alkoholia.
Miten hyväksyä se, että kaikista yrityksistä huolimatta naama on kuin petolinnun prse ja sellaisena pysyy? Kaikki naamassani on aivan vinksallaan - näytän ihan epämuodostuneelta. Kaikki kasvoissani on joko liian isoa tai liian pientä, mitkään piirteet eivät sovi yhteen.
Joku sanoo, että opettele meikkaamaan. Olen yrittänyt, ja näytän silti ihan hirveältä! Ripsiväri saa silmäni vuotamaan, meikkivoiteet ärsyttävät ihoa. Ohut meikkivoide ei peitä tarpeeksi, kun taas paksumpi meikkivoide näyttää luonnottomalta.
Toisin sanoen: miten hyväksyä se, että on RUMA? Millaisen prosessin tässä joutuu läpikäymään? Apua, vinkkejä?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kehonkuvan häiriö. Vaikka kasvosi olisivatkin erikoiset, niin voisit silti pitää itseäsi viehättävänä. Sinulla ei esimerkiksi ole vaikeaa aknea, joka vaivasi sukulaistani, joka myös piti itseään epäviehättävänä (kasvoi siitä kyllä ulos sinun iässäsi suurin piirtein, löysi elämänsä rakkaudenkin). Ja vartalosihan on hyvä, mikset iloitse siitä?
Sinua on kiusattu ulkonäöstä ja olet oppinut pitämään itseäsi epäviehättävänä. Mutta se ei ole totuus ulkonäöstäsi. Kannattaisi mennä terapiaan.
Minulla ON ollut todella paha akne nuorena. Akne lähti lääkkeillä, mutta ihossa on edelleen arpia ja epätasaisuuksia sekä ihoni on hyvin herkkä. Näen itseni edelleen huonoihoisena.
Vartalolla ei ole mitään merkitystä, jos naama on ruma.
- ap
". Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. "
Ongelmasi on selkeästi henkisellä puolella. Kannattaa mennä juttelemaan jollekin noista ajatuksista.
Oletko käynyt ammattilaisen meikissä? Kasvoja pystyy meikillä muotoilemaan uskomattoman paljon.
Vierailija kirjoitti:
". Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. "
Ongelmasi on selkeästi henkisellä puolella. Kannattaa mennä juttelemaan jollekin noista ajatuksista.
Kyllä nuo ovat ihan oikeasti tapahtuneita tilanteita. Sosiaalisissa tilanteissa minut aina ohitetaan, minulle ei puhuta. Miespuoliset myyjät ja asiakaspalvelijat ovat vaivaantuneita seurassani.
Maskiaika toi helpotusta. Mutta törmäsin siihenkin, että kun otin maskin pois, ihmiset katsoivat minua kauhistuneen näköisenä.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kehonkuvan häiriö. Vaikka kasvosi olisivatkin erikoiset, niin voisit silti pitää itseäsi viehättävänä. Sinulla ei esimerkiksi ole vaikeaa aknea, joka vaivasi sukulaistani, joka myös piti itseään epäviehättävänä (kasvoi siitä kyllä ulos sinun iässäsi suurin piirtein, löysi elämänsä rakkaudenkin). Ja vartalosihan on hyvä, mikset iloitse siitä?
Sinua on kiusattu ulkonäöstä ja olet oppinut pitämään itseäsi epäviehättävänä. Mutta se ei ole totuus ulkonäöstäsi. Kannattaisi mennä terapiaan.
Ei se nyt ihan niinkään ole, että kaikki kehot ja kasvot ovat viehättäviä. Henk.koht. karuhkonaamaisena tuollainen "kaikki me ollaan kauniita omalla tavallamme"-kumbaiaan laulelu lähinnä käy hermoon.
Kyllä minä hyväksyn ihan itseni sellaisena kuin olen, rumana.
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt ammattilaisen meikissä? Kasvoja pystyy meikillä muotoilemaan uskomattoman paljon.
Olen käynyt, mutta siitä on jo aikaa.
Työaamuina ei oikein ehdi mitään contour-meikkiä vääntämään. Ja jos aloittsisin sellaisen tavan, sittenhän minun täytyisi tehdä sitä jatkuvasti, koska en voisi enää näyttäytyä ilman kasvojen muotoilua.
Suoraan sanoen koen meikattavana olemisen vähän nöyryyttävänä. En pidä siitä, että joku näkee kasvoni läheltä. Lisäksi kauneusalan ihmiset ovat yleensä hyvännäköisiä, ja minua nolottaa heidän seurassaan.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kehonkuvan häiriö. Vaikka kasvosi olisivatkin erikoiset, niin voisit silti pitää itseäsi viehättävänä. Sinulla ei esimerkiksi ole vaikeaa aknea, joka vaivasi sukulaistani, joka myös piti itseään epäviehättävänä (kasvoi siitä kyllä ulos sinun iässäsi suurin piirtein, löysi elämänsä rakkaudenkin). Ja vartalosihan on hyvä, mikset iloitse siitä?
Sinua on kiusattu ulkonäöstä ja olet oppinut pitämään itseäsi epäviehättävänä. Mutta se ei ole totuus ulkonäöstäsi. Kannattaisi mennä terapiaan.
Ei se nyt ihan niinkään ole, että kaikki kehot ja kasvot ovat viehättäviä. Henk.koht. karuhkonaamaisena tuollainen "kaikki me ollaan kauniita omalla tavallamme"-kumbaiaan laulelu lähinnä käy hermoon.Kyllä minä hyväksyn ihan itseni sellaisena kuin olen, rumana.
Miten pääsit tuohon tilaan?
Rumuuden hyväksyminen olisi itselleni suotuisin ratkaisu. Meikistä ei ole hyötyä, koska se on vain tilapäinen apu. Plastiikkakirurgiaa olen harkinnut, mutta se tuntuu pelottavalta.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kehonkuvan häiriö. Vaikka kasvosi olisivatkin erikoiset, niin voisit silti pitää itseäsi viehättävänä. Sinulla ei esimerkiksi ole vaikeaa aknea, joka vaivasi sukulaistani, joka myös piti itseään epäviehättävänä (kasvoi siitä kyllä ulos sinun iässäsi suurin piirtein, löysi elämänsä rakkaudenkin). Ja vartalosihan on hyvä, mikset iloitse siitä?
Sinua on kiusattu ulkonäöstä ja olet oppinut pitämään itseäsi epäviehättävänä. Mutta se ei ole totuus ulkonäöstäsi. Kannattaisi mennä terapiaan.
Ei se nyt ihan niinkään ole, että kaikki kehot ja kasvot ovat viehättäviä. Henk.koht. karuhkonaamaisena tuollainen "kaikki me ollaan kauniita omalla tavallamme"-kumbaiaan laulelu lähinnä käy hermoon.Kyllä minä hyväksyn ihan itseni sellaisena kuin olen, rumana.
En ole väittänyt, että kaikki ovat kauniita tai edes viehättävän näköisiä, kerroin vain, että jopa sinua huomiotaherättävämmän näköiset (kasvoja jähmettävä sairaus, suuri tuliluomi ja vaikea akne) ovat oppineet pitämään itsestään ja löytäneet oikeaa rakkautta. Se siis on sinullekin mahdollista, ei sinun tarvitse ihmisiä paeta ja vältellä.
Anteeksi, jos kuulostan ylimieliseltä, se ei ollenkaan ole tarkoitus.
Täällä sielunkumppanisi ap!
Vielä joitakin vuosia sitten minulla oli edes joskus ihan ok näköinen olo, nyt petyn joka kerran peiliin katsoessa. Isäni oli ruma mies ja olen suora kopio isästäni.
Tämän kanssa pystyy elämään vain, jos ei ns. ajattele koko asiaa. Itse joskus välttelen juhlia, sosiaalisia tilanteita tms. joihin pitää jotenkin laittautua hienommin, koska näytän naurettavalta jos näin rumaa koittaa väkisin kaunistaa.
Olen kuitenkin tehnyt joitakin pieniä juttuja ulkonäköni eteen, mm. lenkkeily suoristaa ryhtiä, itseruskettava hieman auttaa kasvojen kanssa, ripsiseerumilla saan pidemmät ripset ja kulmat olen laitattanut kosmetologilla kuntoon. Vielä jos hampaat valkaisisi, vaikuttaisi varmaan ihan positiivisesti. Mutta sen enempää en jaksa yrittää, ruma mikä ruma.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sielunkumppanisi ap!
Vielä joitakin vuosia sitten minulla oli edes joskus ihan ok näköinen olo, nyt petyn joka kerran peiliin katsoessa. Isäni oli ruma mies ja olen suora kopio isästäni.
Tämän kanssa pystyy elämään vain, jos ei ns. ajattele koko asiaa. Itse joskus välttelen juhlia, sosiaalisia tilanteita tms. joihin pitää jotenkin laittautua hienommin, koska näytän naurettavalta jos näin rumaa koittaa väkisin kaunistaa.
Olen kuitenkin tehnyt joitakin pieniä juttuja ulkonäköni eteen, mm. lenkkeily suoristaa ryhtiä, itseruskettava hieman auttaa kasvojen kanssa, ripsiseerumilla saan pidemmät ripset ja kulmat olen laitattanut kosmetologilla kuntoon. Vielä jos hampaat valkaisisi, vaikuttaisi varmaan ihan positiivisesti. Mutta sen enempää en jaksa yrittää, ruma mikä ruma.
Kiitos viestistäsi ja ymmärryksestä!
- ap
Sairastu. Alkaa ulkonäköasiat tuntua aika toissijaisilta.
Olen tullut siihen tulokseen, että minun on ihan turha tuhlata mihinkään meikkeihin ja muihin ehostuksiin rahaa, tai johonkin kasvohoitoihin satoja euroja vuodessa.
Ulkonäöllinen hyöty on niin pieni, että ei vaan kannata.
Hiukset ja kulmakarvat jos sais pidettyä suht kuoseissa, niin ei niin sulaudu tapettiin. Mutta eipä kyllä tule tästäkään stressattua.
AP. Sun ei tarvitse välittää, että tuleeko jollekin (sun mielestä) epämukava olo sinun ulkonäöstä. Se ei ole sinun ongelmasi, oikeasti. Mieti vaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alotetaanpa nyt sillä että kerrot ikäsi, sukupuolesi ja painosi
Keski-ikäinen nainen olen. Normaalipainoinen olen aina ollut.
- ap
Jos nyt yhtään helpottaa, niin kaikki ihmiset sisimmässään ajattelevat olevansa rumia. Mutta jonkun ihmisen mielestä olet todella kaunis.
Eivät todellakaan ajattele! Monet ovat hyvin tietoisia siitä, että ovat hyvännäköisiä. Ja on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole kenenkään silmissä kauniita. Ihan hömppää yrität nyt syöttää ap:lle..
Sulla ei ole vikaa naamassa vaan sen takana: psyykessä. Itsensä hyväksyminen on henkisesti terveen ihmisen perusasetus.
Kun hyväksyy itsensä, hyväksyy muutkin ja sellainen ihminen on avoin, myönteinen, omavaloinen. Loistava! Kauneus oikeasti tulee sisältä samoin kuin rumuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alotetaanpa nyt sillä että kerrot ikäsi, sukupuolesi ja painosi
Keski-ikäinen nainen olen. Normaalipainoinen olen aina ollut.
- ap
Jos nyt yhtään helpottaa, niin kaikki ihmiset sisimmässään ajattelevat olevansa rumia. Mutta jonkun ihmisen mielestä olet todella kaunis.
Eivät todellakaan ajattele! Monet ovat hyvin tietoisia siitä, että ovat hyvännäköisiä. Ja on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole kenenkään silmissä kauniita. Ihan hömppää yrität nyt syöttää ap:lle..
Olen kyllä eri mieltä. Hyvin nuorena jo tajusin, että sisäinen kauneus merkitsee ainakin mulle. Nuortenlehtien aivopesemänä pidin erästä tyttöä oikeastaan aika rumana. Mutta jo viikon tutustumisen jälkeen erittäin viehättävänä ja kauniina.
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei ole vikaa naamassa vaan sen takana: psyykessä. Itsensä hyväksyminen on henkisesti terveen ihmisen perusasetus.
Kun hyväksyy itsensä, hyväksyy muutkin ja sellainen ihminen on avoin, myönteinen, omavaloinen. Loistava! Kauneus oikeasti tulee sisältä samoin kuin rumuus.
Ai kun minua nuorena rumaksi haukuttiin, niin kyse oli siitä että olin sisäisesti ruma? Loistavaa! Tämäpä helpotti oloani suunnattomasti.
- ap
Vierailija kirjoitti:
AP. Sun ei tarvitse välittää, että tuleeko jollekin (sun mielestä) epämukava olo sinun ulkonäöstä. Se ei ole sinun ongelmasi, oikeasti. Mieti vaikka.
Eipä tämä aihe ap:n elämästä millään psyykkaamisella häviä. Se on ihan todellista, että ihmistä ei haluta palvella asiakkaana tai ei ainakaan tehdä sitä rentona kun sen inhon vaistoaa. Myös kaikki uusiin tuttavuuksiin tutustuminen on vaikeaa. Kun se muiden käytös ei ole ap:n päänsisäinen asia, vaan haaste mikä madaltaa hänen mielialoja viikottain.
Itse todella sisäistin tämän asian kolmikymppisenä. Sain tehtyä muutoksia ulkonäkööni, kun omassa tapauksessani ruokavaliolla, liikunnalla ja parilla muulla muutoksella pystyi tekemään suuren muutoksen. Elämä on nyt täysin erilaista juuri siksi kun voin luottavaisin mielin kohdata uusia ihmisiä ja saada heiltä positiivisia arvioita itsestäni. Näillä korjaan rikkoutunutta itsetuntoa.
Silloin kun olin pohjalla, niin uppouduin lukemaan kirjoja. Mutta se ei todellakaan ole mitään riittävää elämää, ihmisen pitäisi pystyä elämään suhteessa muihin ihmisiin ja siten että kokee arvostusta.
Ulkonäkö ei ole kaikki. Opettele uusi asenne. Hanki muita kiinnostuksen kohteita.
Kuulostaa tosiaan aika vahvasti siltä että oma käsityksesi itsestäsi on vääristynyt. Juuri tuo ajatus siitä että kaikki katsovat sinua halveksien viittaa vahvasti siihen.
Oikeastihan ihmiset eivät juuri välitä siitä miltä joku vastaan tuleva näyttää saati että halveksisivat.
Sinun kannattaisi mennä juttelemaan jollekin ammattilaiselle asiasta.