Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten hyväksyä se, että kaikesta vaivannäöstä huolimatta näyttää kauhealta?
05.03.2024 |
On kokeiltu kampaajat, kosmetologit, meikit, kalliit kosmetiikat, luonnonkosmetiikat, apteekkikosmetiikat, meikkaamattomuus, minimaalinen ihonhoito, huolellinen hoitaminen, pelkkä vedellä pesu, veden juonti, kahvin poisjättö, terveellinen ruokavalio, ulkoilu, urheilu, kaikki.
En tupakoi enkä käytä alkoholia.
Miten hyväksyä se, että kaikista yrityksistä huolimatta naama on kuin petolinnun prse ja sellaisena pysyy? Kaikki naamassani on aivan vinksallaan - näytän ihan epämuodostuneelta. Kaikki kasvoissani on joko liian isoa tai liian pientä, mitkään piirteet eivät sovi yhteen.
Joku sanoo, että opettele meikkaamaan. Olen yrittänyt, ja näytän silti ihan hirveältä! Ripsiväri saa silmäni vuotamaan, meikkivoiteet ärsyttävät ihoa. Ohut meikkivoide ei peitä tarpeeksi, kun taas paksumpi meikkivoide näyttää luonnottomalta.
Toisin sanoen: miten hyväksyä se, että on RUMA? Millaisen prosessin tässä joutuu läpikäymään? Apua, vinkkejä?
Kommentit (106)
Lopeta vaan välittämästä. Itse en enää meikkaa tai värjää hiuksia. Silti ihan perus siistinä lähden töihin. Ei mua enää kiinnosta mitä muut minusta ajattelee ja oikeastaan naamakin näyttää ihan kivalta nykyään kun on oppinutkin hyväksymää itsensä sellaisena kuin on. En ole sysiruma, mutta en kauniskaan. Kelpaan tälläisenä oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minkäänlaiseen pelkästään pinnalliseen panostamalla saa aikaan mitään hyvää.
Itse panostan terveelliseen ruokaan ja urheiluun, muu tullee siinä ohella. Myös henkinen hyvinvointi!
Jos vaikka siihen sisältöpuoleen ja käytökseen satsaat sitten?
Vierailija kirjoitti:
Alotetaanpa nyt sillä että kerrot ikäsi, sukupuolesi ja painosi
Keski-ikäinen nainen olen. Normaalipainoinen olen aina ollut.
- ap
Urheilu ja liikunta on kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma itsensä täytyy nyt määritellä eri tavalla. Siinä, että määrittelee itsensä av-mammaksi ei ole mitään väärää. Mielellään myös omaa tasoa olevien seura ja sellainen työ, jossa ulkonäöllä ei ole mitään väliä, eikä siihen kiinnitetä mitään huomiota. Jos mahdollista niin myös oman mahdollisuuden älykkyyden osoittaminen kuitenkin niin, että se ei ole pätemistä kannattaa. Muutenkin kannattaa toimillaan osoittaa olevansa kaiken pinnallisuuden yläpuolella. Totuushan on, että vain harva on oikeasti kaunis, mutta moni on pinnallinen ja yrittää kepulikonsteilla saada itsensä kauniiksi, koska se nähdään helppona tienä helppoon luksuselämään. Toisaalta taas, jos on hyväksynyt rumuutensa ja mahdollisen lihavuutensa, en ota tällä kantaa ap:n painoon on vanhentuminen ja sen tuomat muutokset helpompi hyväksyä kun ei ole mitään menetettävää ja voi vanhentuva luonnollisesti, jota harva pinnallisuudessaan uskaltaa tehdä.
Minkä ikäinen olet? Itselleni tuli järkytyksenä miten nopeasti ulkonäkö rupsahti kun estrogeenit romahti 46-47v. Luulin että vanhuus tulee vähitellen mutta ei tullut. Ei ehdi sopeutua. Mikään ei auta, kasvot roikkuu nilkoissa, kaikki muukin tietysti mutta kasvoja ei saa piiloon, muun voi peittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan ensimmäinen asia on se että on lopulta ihan sama miten itse itsesi näet. Ihminen voi nähdä sen pelikuvansa ihan erilaisena kuin se oikeasti on. Oleellista on siis se miten muut sinut näkevät.
Eli siis huomaatko muiden kohtelevan sinua erityisen rumana vai onko se kuva vain itselläsi?
Psykiatrille, koska et näe itsessäsi mitään hyvää. Ei siihen muu auta kuin oman pään kuntoon laittaminen sisäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Itselleni tuli järkytyksenä miten nopeasti ulkonäkö rupsahti kun estrogeenit romahti 46-47v. Luulin että vanhuus tulee vähitellen mutta ei tullut. Ei ehdi sopeutua. Mikään ei auta, kasvot roikkuu nilkoissa, kaikki muukin tietysti mutta kasvoja ei saa piiloon, muun voi peittää.
Olen 40.
Olen teini-ikäisestä lähtien ollut ruma ja joutunut koko ajan taistelemaan sen kanssa, etten ole samanlainen kuin muut. En ole edes tavallisen näköinen vaan yksinkertaisesti ruma.
Koen surua sekä ikääntymisestä että siitä, etten ole ikinä saanut kokea olevani normaalin näköinen.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alotetaanpa nyt sillä että kerrot ikäsi, sukupuolesi ja painosi
Keski-ikäinen nainen olen. Normaalipainoinen olen aina ollut.
- ap
Jos nyt yhtään helpottaa, niin kaikki ihmiset sisimmässään ajattelevat olevansa rumia. Mutta jonkun ihmisen mielestä olet todella kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ihan ensimmäinen asia on se että on lopulta ihan sama miten itse itsesi näet. Ihminen voi nähdä sen pelikuvansa ihan erilaisena kuin se oikeasti on. Oleellista on siis se miten muut sinut näkevät.
Eli siis huomaatko muiden kohtelevan sinua erityisen rumana vai onko se kuva vain itselläsi?
Kyllä minua kohdellaan rumana. Nuorena minulle huudeltiin kadulla. Humalaiset miehet huutelivat ja uhkasivat pahoinpidellä.
Nykyään saan olla enimmäkseen rauhassa, koska vältän ihmisjoukkoja sekä kaikkia paikkoja, joissa on humalaisia ihmisiä. Silti toisinaan teinipojat huutelevat "hyi vttu" tai jotain vastaavaa. Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alotetaanpa nyt sillä että kerrot ikäsi, sukupuolesi ja painosi
Keski-ikäinen nainen olen. Normaalipainoinen olen aina ollut.
- ap
Jos nyt yhtään helpottaa, niin kaikki ihmiset sisimmässään ajattelevat olevansa rumia. Mutta jonkun ihmisen mielestä olet todella kaunis.
Ei minua kukaan ole sanonut kauniiksi enkä tiedä, mitä he minusta ajattelevat. Kun voisin tuntea olevani edes normaalin näköinen enkä näin huomiota herättävän ruma.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tunne. Mutta näin 5-kymppisenä sillä ei ole enää väliä. Ketään ei kiinnosta, miltä vanhempi nainen näyttää. Jollekin kauniille se voi olla kriisin paikka, mutta ruma pystyy olemaan iloinen, kun oma rumuus ei enää kiinnitä kenenkään huomiota.
Vierailija kirjoitti:
No, opettele meikkaamaan.
Olen opetellut. Näytän vain rumalta naiselta, joka on meikannut. Piirteeni ovat edelleenkin ihan vinksallaan.
- ap
Sinulla on kehonkuvan häiriö. Vaikka kasvosi olisivatkin erikoiset, niin voisit silti pitää itseäsi viehättävänä. Sinulla ei esimerkiksi ole vaikeaa aknea, joka vaivasi sukulaistani, joka myös piti itseään epäviehättävänä (kasvoi siitä kyllä ulos sinun iässäsi suurin piirtein, löysi elämänsä rakkaudenkin). Ja vartalosihan on hyvä, mikset iloitse siitä?
Sinua on kiusattu ulkonäöstä ja olet oppinut pitämään itseäsi epäviehättävänä. Mutta se ei ole totuus ulkonäöstäsi. Kannattaisi mennä terapiaan.
Tukka on puhdas ja jotenkin siististi laitettu. Puhtaat hampaat, puhtaat vaatteet. Näillä ohjeilla kaiken ikäiset ja näköiset ovat edustavia. Ei todellakaan tarvitse olla instabeibe
Alue: Aihe vapaa
Alotetaanpa nyt sillä että kerrot ikäsi, sukupuolesi ja painosi