Miten hyväksyä se, että kaikesta vaivannäöstä huolimatta näyttää kauhealta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

". Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. "

Ongelmasi on selkeästi henkisellä puolella. Kannattaa mennä juttelemaan jollekin noista ajatuksista.

Kyllä nuo ovat ihan oikeasti tapahtuneita tilanteita. Sosiaalisissa tilanteissa minut aina ohitetaan, minulle ei puhuta. Miespuoliset myyjät ja asiakaspalvelijat ovat vaivaantuneita seurassani. 

 

Maskiaika toi helpotusta. Mutta törmäsin siihenkin, että kun otin maskin pois, ihmiset katsoivat minua kauhistuneen näköisenä. 

 

- ap

 

Höpöhöpö. 😁 Ei varmasti kukaan katso ketään kauhistuneena. Pitäisi vähintäänkin pirunsarvi kasvaa otsassa, että katsottaisiin niin.

Itselläni kasvoi joskus keskellä otsaa peukalonpään

Aijaa. No kyllä minun kasvonpiirteitäni sekä ihoani on kauhisteltu paljonkin. 

- ap

Vierailija kirjoitti:

Jos se noin paljon haittaa elämää ja olet jo keski-ikäinen niin miksi et tutkisi vaihtoehtoja symmetrian korjaamiseksi. Plastiikkakirurgilla voi käydä ihan vaan ilmaisessa konsultaatiossa ja kysyä, mitä ammattilainen voisi tehdä. Ei se välttämättä vaadi veistä vaan jotakin kevyempiä operaatioita. Mikset edes tutkisi tätä vaihtoehtoa, jos se oikeasti on ongelma. Et sinä ole pinnallinen tai huono ihminen, jos haluat tätä vaihtoehtoa tutkia. Ei kaikki synny luonnonkauniina.

Olen miettinyt tätä vaihtoehtoa. 

- ap

Hmm. Jos nyt mietin mitä ajattelen satunnaisten vastaantulijoiden ulkonäöstä, niin enpä oikein mitään. Oikeasti en usko, että monia muitakaan niin silmittömästi kiinnostaa onko joku muu kaunis vai ruma vai jotain siltä väliltä. Teinit ovat joskus sydämettömiä omassa epävarmuudessaan ja varmaan jotkut aikuisetkin, mutta se kyllä kertoo enemmän tämän ihmisen omista ongelmista. Jos joku vaikka haisee vahvasti hielle ja ylipäänsä näyttää sille, ettei peseydy, siitä teen johtopäätöksiä, mutta jos jollain on vaikka iso nenä ja luisu leuka, niin mitä minä siitä päättelisin? En mitään. Oikeasti hyvällä vaatetuksella, kampauksella ja ryhdillä saa aikaan paljon, luo nimenomaan sen mielikuvan, että tällä ihmisellä on hyvää tervettä itsetuntoa. Muistan kauan sitten silloisella asuinpaikkakunnallani asui nainen, jolla oli pahasti palaneet kasvot, ehkä häntä voisi sanoa sitten rumaksi. Muistan hänestä kuitenkin lisäksi sen ryhdin ja reippauden millä hän kulki ja kerran näin hänen kyntensä: ne oli todella hyvin laitettu. Tästäkin ihmisestä jäi positiivinen mielikuva. Keskity nyt johonkin muuhun kuin meikkivoiteeseen :)

Vierailija kirjoitti:

Jos ikää on jo 40 vuotta ja 10 sormea riittää laskemaan ne henkilöt, ketkä elmäsi aikana ovat huudelleet perääsi ja sanoneet sinua rumaksi, niin anna menneitten olla.

Huutelijoita oli 11 kpl eli yli 10. Muuttaako tämä asian? 

- ap

Make it 12, rumilus!

Tervetuloa miehen elämään. Kuten sanonta kuuluu: "ruma nainen on vähän niin kuin mies". Jos haluaa saavuttaa jotain, se pitää tehdä omalla työllä. Hyvän kumppanin saaminen edellyttää kovaa työtä, eikä auta että sattuu syntymään nätiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Jos nyt mietin mitä ajattelen satunnaisten vastaantulijoiden ulkonäöstä, niin enpä oikein mitään. Oikeasti en usko, että monia muitakaan niin silmittömästi kiinnostaa onko joku muu kaunis vai ruma vai jotain siltä väliltä. Teinit ovat joskus sydämettömiä omassa epävarmuudessaan ja varmaan jotkut aikuisetkin, mutta se kyllä kertoo enemmän tämän ihmisen omista ongelmista. Jos joku vaikka haisee vahvasti hielle ja ylipäänsä näyttää sille, ettei peseydy, siitä teen johtopäätöksiä, mutta jos jollain on vaikka iso nenä ja luisu leuka, niin mitä minä siitä päättelisin? En mitään. Oikeasti hyvällä vaatetuksella, kampauksella ja ryhdillä saa aikaan paljon, luo nimenomaan sen mielikuvan, että tällä ihmisellä on hyvää tervettä itsetuntoa. Muistan kauan sitten silloisella asuinpaikkakunnallani asui nainen, jolla oli pahasti palaneet kasvot, ehkä häntä voisi sanoa sitten rumaksi. Muistan hänestä kuitenkin lisäksi sen ryhdin ja reippaud

Aaa, eli "ruman" täytyy kuitenkin kompensoida sitä rumuutta jotenkin (esim valovoimaisella luonteella tai huolitelluilla kynsillä), jotta ei olisi ruma? 

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

". Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. "

Ongelmasi on selkeästi henkisellä puolella. Kannattaa mennä juttelemaan jollekin noista ajatuksista.

Kyllä nuo ovat ihan oikeasti tapahtuneita tilanteita. Sosiaalisissa tilanteissa minut aina ohitetaan, minulle ei puhuta. Miespuoliset myyjät ja asiakaspalvelijat ovat vaivaantuneita seurassani. 

 

Maskiaika toi helpotusta. Mutta törmäsin siihenkin, että kun otin maskin pois, ihmiset katsoivat minua kauhistuneen näköisenä. 

 

- ap

 

Höpöhöpö. 😁 Ei varmasti kukaan katso ketään kauhistuneena. Pitäisi vähintäänkin pirunsarvi kasvaa otsassa, että katsottaisiin niin.

Itse

Jos ihan todella ap:n ulkonäköä kauhistellaan paljon, kehottaisin vaihtamaan tuttavapiiriä tai koko asuinpaikkakuntaa! Minusta ei ole normaalia sanoa töräytellä mitään tuollaista. Tästäkin on av:lla ollut juttua miten eri paikkakunnilla käyttäydytään ja miten eri ikäryhmissä. Äitini on ihan tavallinen ihminen, mutta hänen piireissään on ollut ihan tavallista naureskella selän takana toisten kampauksille, vaatteille jne. niin, että varmaan kohde on jotain tajunnutkin. Onneksi olen päässyt itse pois tuosta henkisestä ilmapiiristä. Jos itse haluat ap vaikka jonkin plastiikkakirurgisen toimenpiteen, niin totta kai se on ok, mutta älä nyt herran tähden sellaiseen siksi ala, että ympäristössäsi on henkisesti täysin keskenkasvuisia räkänokkia.

ajattelen, että tavallinen riittää koska suuri osa, suomalaisista on tavallisia kasvoiltaan. olet varmaan tavallisen näköinen ,koska puhtaus ja siisteys nostaa ihmisen ok tasolle ,oli kasvojen muoto mikä hyvänsä.

mä olen lähinnä näkymätön eli ei kiinnistä huomioo mikä on tavallaan ok,mut nuorena harmitti, kun ei ollut häikäisevä kaunotar.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Jos nyt mietin mitä ajattelen satunnaisten vastaantulijoiden ulkonäöstä, niin enpä oikein mitään. Oikeasti en usko, että monia muitakaan niin silmittömästi kiinnostaa onko joku muu kaunis vai ruma vai jotain siltä väliltä. Teinit ovat joskus sydämettömiä omassa epävarmuudessaan ja varmaan jotkut aikuisetkin, mutta se kyllä kertoo enemmän tämän ihmisen omista ongelmista. Jos joku vaikka haisee vahvasti hielle ja ylipäänsä näyttää sille, ettei peseydy, siitä teen johtopäätöksiä, mutta jos jollain on vaikka iso nenä ja luisu leuka, niin mitä minä siitä päättelisin? En mitään. Oikeasti hyvällä vaatetuksella, kampauksella ja ryhdillä saa aikaan paljon, luo nimenomaan sen mielikuvan, että tällä ihmisellä on hyvää tervettä itsetuntoa. Muistan kauan sitten silloisella asuinpaikkakunnallani asui nainen, jolla oli pahasti palaneet kasvot, ehkä häntä voisi sanoa sitten rumaksi. Muistan

Höh. Tarkoitin sitä, että jos ihminen pitää itseään rumana, ei silti tarvitse antaa sen määritellä itseään niin, että nyt pitää vetää säkkiä päähän ja voivotella. Yhtä lailla voi laittaa kynsiä ja kävellä ryhdikkäästi, vaikka olisi iso nenä. Tai sitten voi olla tekemättä niin. Se vaikutelma minkä annat muille ihmiselle ei synny tosiaankin jostain optimaalisista poskipäistä, vaan asenteesta, joka kyllä näkyy vaikka sitten ryhdissä. Kuten sanoin, en itse juuri arvioi toisten ihmisten rumuutta tai kauneutta, mutta totta kai teen päätelmiä siitä, vaikuttaako tämä kaupan myyjä mukavan lähestyttävältä, viihtyykö tuo ihminen seurassa vai haluaisiko pois jne. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

". Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. "

Ongelmasi on selkeästi henkisellä puolella. Kannattaa mennä juttelemaan jollekin noista ajatuksista.

Kyllä nuo ovat ihan oikeasti tapahtuneita tilanteita. Sosiaalisissa tilanteissa minut aina ohitetaan, minulle ei puhuta. Miespuoliset myyjät ja asiakaspalvelijat ovat vaivaantuneita seurassani. 

 

Maskiaika toi helpotusta. Mutta törmäsin siihenkin, että kun otin maskin pois, ihmiset katsoivat minua kauhistuneen näköisenä. 

 

- ap

 

Höpöhöpö. 😁 Ei varmasti kukaan katso ketään kauhistuneena. Pitäisi vähintäänkin pirunsarvi kas

Nykyään harvoin kukaan sanoo mitään, mutta silloin kun sanoo, se tuntuu käsittämättömän pahalta. Nuo kommentit koskevat aina samoja asioita (kasvonpiirteet, iho), joten minussa on selvästikin jotain huomiotaherättävän epämiellyttävää. 

- ap

Ei ole mikään häpeä käydä plastiikkakirurgin juttusilla. Voi olla, että joku pienikin juttu tuo symmetriaa ja saa sinut tuntemaan itsesi vähemmän rumaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään häpeä käydä plastiikkakirurgin juttusilla. Voi olla, että joku pienikin juttu tuo symmetriaa ja saa sinut tuntemaan itsesi vähemmän rumaksi.

Kiitos. Onko itselläsi kokemusta, jos saa kysyä? 

- ap

Mä pystyn myös samaistumaan ap:n tilanteeseen. Olen aina, tai no teini-iästä asti, pitänyt itseä hirvittävän rumana. Silloin kuulin asiasta ensimmäisen kerran koulussa luokan pojilta. Eipä se tilanne ole sen jälkeen hirveästi muuttunut, muistan myös ne lukemattomat kerrat silloin parikymppisenä kun yökerhossa kavereita iskettiin kilpaa ja minä jäin seinäruusuksi.

Nyt olen 43. Jollakin tavalla ikä on kyllä auttanut asiaa, en murehdi ulkonäköäni enää niin paljon kuin nuorena. Ja parasta on ehkä se, että harvemmin kukaan enää huutele ikäviä sanoja perään. Aika rauhassa saa olla. Siinä mielessä nyt on turvallinen ikä. Mutta myönnän kyllä, että edelleen välttelen paikkoja joissa paljon ihmisiä tai humalaisia. En halua, että joudun edes vahingossa tilanteeseen jossa joku saattaisi heittää jonkun ikävän kommentin ulkonäöstäni. Ei sitä usein tapahdu, mutta ei tästä kauaa ole, kun humalainen mies bussissa naljaili ulkonäöstäni. 

 

Ja ei, en ole ylipainoinen nyt enkä ole koskaan ollut. Vartaloni on tavallinen tai jopa nätti. Mutta kasvoni ovat oudot ja epäsymmetriset, ei siihen meikkikään auta. 

Toi voi olla kehodysmorfiaa, ettei vaan pysty hyväksymään itseään.

Mulla sama vaiva parani ripisivärillä, jippii, en enää inhoakaan itseäni. Täydelliseksi en muutu koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ihan ensimmäinen asia on se että on lopulta ihan sama miten itse itsesi näet. Ihminen voi nähdä sen pelikuvansa ihan erilaisena kuin se oikeasti on. Oleellista on siis se miten muut sinut näkevät.

Eli siis huomaatko muiden kohtelevan sinua erityisen rumana vai onko se kuva vain itselläsi?

Kyllä minua kohdellaan rumana. Nuorena minulle huudeltiin kadulla. Humalaiset miehet huutelivat ja uhkasivat pahoinpidellä. 

 

Nykyään saan olla enimmäkseen rauhassa, koska vältän ihmisjoukkoja sekä kaikkia paikkoja, joissa on humalaisia ihmisiä. Silti toisinaan teinipojat huutelevat "hyi vttu" tai jotain vastaavaa. Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. 

 

- ap

Ja nyt yrität vasta hyväksyä rumuutesi?! Luulisi sinun tottuneen asiaan jo ajat sitten.

Hyväksy  ja  elämä  helpottuu  kovasti.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään häpeä käydä plastiikkakirurgin juttusilla. Voi olla, että joku pienikin juttu tuo symmetriaa ja saa sinut tuntemaan itsesi vähemmän rumaksi.

Kiitos. Onko itselläsi kokemusta, jos saa kysyä? 

 

- ap

Mutta etkö sinä vihaa kaikenlaisia kumihuulia ja naamoja joten miksi sellaiseksi tahtoisit muuttua??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään häpeä käydä plastiikkakirurgin juttusilla. Voi olla, että joku pienikin juttu tuo symmetriaa ja saa sinut tuntemaan itsesi vähemmän rumaksi.

Kiitos. Onko itselläsi kokemusta, jos saa kysyä? 

 

- ap

Tottakai saa kysyä. Minulla ei ole ollut  samankaltaisia tuntemuksia kuin sinulla.

Olen kyllä teetättänyt tällaisia toimenpiteitä: kulmien microblading, kesto-eyeliner, lip blush. Eli siis kestomeikkejä... niitä voin suositella ihan kaikille. Mutta ei niillä oikein epäsymmetriaa korjata.

Olen myös ottanut täyteaineita kun silmieni alla on oudot kuopat ja se auttoi.

Tiedän ihmisiä joille on tehty nenäleikkauksia ja muuta. Jokainen on yksilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ihan ensimmäinen asia on se että on lopulta ihan sama miten itse itsesi näet. Ihminen voi nähdä sen pelikuvansa ihan erilaisena kuin se oikeasti on. Oleellista on siis se miten muut sinut näkevät.

Eli siis huomaatko muiden kohtelevan sinua erityisen rumana vai onko se kuva vain itselläsi?

Kyllä minua kohdellaan rumana. Nuorena minulle huudeltiin kadulla. Humalaiset miehet huutelivat ja uhkasivat pahoinpidellä. 

 

Nykyään saan olla enimmäkseen rauhassa, koska vältän ihmisjoukkoja sekä kaikkia paikkoja, joissa on humalaisia ihmisiä. Silti toisinaan teinipojat huutelevat "hyi vttu" tai jotain vastaavaa. Tunnen nahoissani myös sekä miesten että naisten halveksivat katseet, kun liikun ulkosalla. 

 

- ap

Ja nyt yrität vasta hyväksyä rumuutesi?

Olen yrittänyt monet kerrat mutta en ole siinä onnistunut. 

- ap