Lue keskustelun säännöt.
Ilman testamenttia ette peri puolisoanne jos teillä on lapsia. Tiesitkö tämän?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesin. Meillä on miehen kanssa yhteinen omaisuu eli omistamme kaiken yhdessä. Myös pankkitilit ovat yhteisiä tai -tilejä. Jos jompi kumpi kuolee, lapset perivät kuolleen vanhemman osuuden eli puolet omaisuudesta. Toinen puoli eloon jääneen omaisuutta, jonka lapset sitten perivät kun toinenkin vanhemmista kuolee.
Miten tuo on mahdollista? Jokainen kodinkone ostettu yhdessä ja autokin hankittu erillissopimuksella?
Kaikki ostetaan yhteiseltä tililtä, jolle molempien palkka menee. Auto on molempien nimissä, omistamme sen puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme tehneet keskinäisen testamentin, jossa perimme toisemme ja vasta toisenkin kuoltua lapset perivät kaiken. Tiedämme, että lapset voivat vaatia lakiosuuttaan heti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tosin lapset ovat sanoneet, että eivät sitä tee, mutta heillä on siihen oikeus.
Perintöveron kannalta tuo on karmein mahdollinen kokonaisuus.
Tarkennan, että kyseessä on hallintaoikeustestamentti, silloin ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Yhteinen omaisuus menee puoliksi, mutta se ei ole perimistä, vaan omaisuuden jako.
Jos ei ole aiemman testamentin (esim sinun isoäidin) tai sitten parin avioehdon suojaa niin perukirjoitukseen lasketaan aivan kaikki molempien varallisuus ja siitä leski (jos on köyhempi puoli) saa yhteensä pitää omana osanaan 50% -- ja jos leski varakkaampi hån ei saa mitään muttei myöskään joudu maksamaan tuota puolikasta täyteen perikunnalle. Toki niin saa halutessaan tehdä jos esim laskee että se on tulevienkin verojen kannalta järkevintä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
No ei kyllä saa puoiia, jos omaisuus ei ole puoliksi jo valmiiksi. Eli jos kuolleen henkilökohtaisella tilillä 1.000.000€, ei leski saa siitä mitään, jos tasinkoa ei muodostu.
Mites tää menee lapsettomien avopuolisoiden suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesin. Meillä on miehen kanssa yhteinen omaisuu eli omistamme kaiken yhdessä. Myös pankkitilit ovat yhteisiä tai -tilejä. Jos jompi kumpi kuolee, lapset perivät kuolleen vanhemman osuuden eli puolet omaisuudesta. Toinen puoli eloon jääneen omaisuutta, jonka lapset sitten perivät kun toinenkin vanhemmista kuolee.
Miten tuo on mahdollista? Jokainen kodinkone ostettu yhdessä ja autokin hankittu erillissopimuksella?
Avo yhdessä oltu 40v ja kaikki on yhteistä paitsi autot nimellisesti omissa nimissä. Sillä "kalliimpi" kumpi viimeksi ostettu mutta niillä ei kukaan rikastu eikä köyhdy. Mulla nyt mönkijä myös omissa nimissä mutta ei sekään enää monta tonnia maksa.
Aviossa: maksaa ja ostaa kumpi tahansa niin eipä niitä kuitteja "televisio kerrallaan" kaiveta. Kaikki molempien varallisuus (ja velat) lasketaan kasaan ja leskelle jää oikeus pitää 50% (tai kaikki omansa jos on vaikka saanut poissulkevan perinnön..). Lisäksi leskelle ja kotinsa hallintaoikeus ja tämä kattaa myös ns tavanomaisen irtaimiston. Ihan jokaista satasen grafiikkaa ja perus-muumimukia ei sentään enää perukirjoihin merkitä. (Sata vuotta sitten perukirjassa saattoi hyvin olla "verkahousut, nahkasaappaat, kirves ja lapio" tyylisesti se todella vähäinen omaisuus)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
No ei kyllä saa puoiia, jos omaisuus ei ole puoliksi jo valmiiksi. Eli jos kuolleen henkilökohtaisella tilillä 1.000.000€, ei leski saa siitä mitään, jos tasinkoa ei muodostu.
Jos on avioleski ja parin kaikki yhteenlaskettu muu omaisuus on 50000€ ja vainajalla tuo 1000000€ talletus niin leskelle jää 25000€+500000€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites tää menee lapsettomien avopuolisoiden suhteessa?
Vanhemmat / sisarukset perii tai viimeisenä valtio.
valtio ottaa aina vähintään 60% sille päätyvästä perinnöstä ja hakemuksesta voi esim elämänkumppani / naapuri joka ollut todistetusti aktiivisesti osana vainajan elämää saada jotain. Just oli lehdessä siitä miljoonomaisuudesta mistä "saattohoitajana" toiminut kauempi sukulainen sai 25000€
avopuoliso ei peri. Tehkää testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme tehneet keskinäisen testamentin, jossa perimme toisemme ja vasta toisenkin kuoltua lapset perivät kaiken. Tiedämme, että lapset voivat vaatia lakiosuuttaan heti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tosin lapset ovat sanoneet, että eivät sitä tee, mutta heillä on siihen oikeus.
Perintöveron kannalta tuo on karmein mahdollinen kokonaisuus.
Ei aina. Leski perii 110.000 euroa verovapaasti. Sen jälkeen vasta perintövero.
asianajaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en kai mä nyt lasten perintövarallisuutta halua?
Aika monella perheellä, jossa on pieniä lapsia, suurin omaisuus on se asunto jossa perhe asuu. Järkevintä on tehdä keskinäinen testamentti, jossa leski perii asunnon, vaikka se loukkaisi lasten lakiosaa. Silloin leskellä on ilman isompia kommervenkkejä mahdollisuus tarvittaessa esim. myydä asunto ja muuttaa sellaiseen johon maksukyky riittää yksin. Myös henkivakuutukset kannattaa hoitaa kuntoon, jos on yhteisiä asuntolainoja. Ja edunvalvontavaltakirja sen varalle, että käy niin onnellisesti, että puoliso ei menehdy, vaan esim. loukkaantuu vakavasti, eikä pysty hoitamaan raha-asioitaan.
Yllättävän monella nämä on sellaisia herran haltuun asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesin. Meillä on miehen kanssa yhteinen omaisuu eli omistamme kaiken yhdessä. Myös pankkitilit ovat yhteisiä tai -tilejä. Jos jompi kumpi kuolee, lapset perivät kuolleen vanhemman osuuden eli puolet omaisuudesta. Toinen puoli eloon jääneen omaisuutta, jonka lapset sitten perivät kun toinenkin vanhemmista kuolee.
Miten tuo on mahdollista? Jokainen kodinkone ostettu yhdessä ja autokin hankittu erillissopimuksella?
Avo yhdessä oltu 40v ja kaikki on yhteistä paitsi autot nimellisesti omissa nimissä. Sillä "kalliimpi" kumpi viimeksi ostettu mutta niillä ei kukaan rikastu eikä köyhdy. Mulla nyt mönkijä myös omissa nimissä mutta ei sekään enää monta tonnia maksa.
Aviossa: maksaa ja ostaa kumpi tahansa niin eipä niitä kuitteja "televisio kerrallaan" kaiveta. Kaikki molempien varallisuus (ja velat) lasketaan kasaan ja leskelle jää oikeus pitää 50% (tai kaikki omansa jos on vaikka saanut poissulkevan perinnön..). Lisäksi leskelle ja kotinsa hallintaoikeus ja tämä kattaa myös ns tavanomaisen irtaimiston. Ihan jokaista satasen grafiikkaa ja perus-muumimukia ei sentään enää perukirjoihin merkitä. (Sata vuotta sitten perukirjassa saattoi hyvin olla "verkahousut, nahkasaappaat, kirves ja lapio" tyylisesti se todella vähäinen omaisuus)
Ei perukirjoihin laiteta kuin kiinteä omaisuus ja rahat, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot, peräkärryt jne. Kiinteistöt jne. Kaikki sohvat ja muut ei laiteta, niillä ole mitään arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkapa siksi, että voit testamentissasi määrätä, ettei lapsiesi aviopuolisoilla ole erotilanteessa avio-oikeutta sinulta perittyyn omaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme tehneet keskinäisen testamentin, jossa perimme toisemme ja vasta toisenkin kuoltua lapset perivät kaiken. Tiedämme, että lapset voivat vaatia lakiosuuttaan heti toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tosin lapset ovat sanoneet, että eivät sitä tee, mutta heillä on siihen oikeus.
Perintöveron kannalta tuo on karmein mahdollinen kokonaisuus.
Tarkennan, että kyseessä on hallintaoikeustestamentti, silloin ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Eiks lasten pidä sitten maksaa kerralla kaikesta, kun toinenkin on kuollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesin ja haluan että tätä noudatetaan. En halua keskinäistä omistusoikeustestamenttia, jolla mies voisi käytännössä jättää ainoan lapsemme perinnöttömäksi. Leskistä on paljastunut kaikenlaisia ketkuuksia ja ahneuksia puolison kuoleman jälkeen ihan lähipiirissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt. Luulin että leski perii puolet ja lapset toisen puolikkaan. Kiinnostava tieto.
Luulosi on tavallaan oikein. Kun puoliso kuolee, yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa siitä puolet. Tämä ei ole perimistä, vaan sitä kutsutaan omaisuuden jaoksi. Mikäli leski on varattomampi kuin kuollut puoliso, leski saa tasinkoa. Lapset sitten perivät sen kuolleen puolison puolikkaan sekä kuolleen puolison henkilökohtaisen omaisuuden.
No ei kyllä saa puoiia, jos omaisuus ei ole puoliksi jo valmiiksi. Eli jos kuolleen henkilökohtaisella tilillä 1.000.000€, ei leski saa siitä mitään, jos tasinkoa ei muodostu.
Kyllä vaan saa. Kannattaa lukea ihan ajatuksen kanssa mihin vastasit. Sinä et nyt hahmota mikä ero on yhteisellä omaisuudella ja henkilökohtaisella omaisuudella. Nehän ovat kaksi eri asiaa, kuten tuossa selkosuomella kerrottiinkin.
Ap ei taida hahmottaa, että leski saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, ellei ole avioehtoa. Meillä juuri hoidettiin perinnönjako, kun varakas vanhempi kuoli. Varaton leski sai puolet kuolinpesästä ja kaksi lasta kumpikin neljäsosan. Ihan sama lopputuloksen kannalta, kutsutaanko sitä tasingoksi vai perinnöksi, sillä leski sai tuplasti lapsiin verrattuna.
Itse toivon vain, että saan jätettyä lapsillemme perintöä ilman hirveitä kommervenkkejä. Tiedän, ettemme puolison kanssa peri toisiamme.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei taida hahmottaa, että leski saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, ellei ole avioehtoa. Meillä juuri hoidettiin perinnönjako, kun varakas vanhempi kuoli. Varaton leski sai puolet kuolinpesästä ja kaksi lasta kumpikin neljäsosan. Ihan sama lopputuloksen kannalta, kutsutaanko sitä tasingoksi vai perinnöksi, sillä leski sai tuplasti lapsiin verrattuna.
Kun lapset on aikuisia homma voi olla juurikin noin selkeä. Kun lapset ovat pieniä, ei ihan olekaan näin yksinkertaista. Silloin on tärkeää turvata lesken kyky huolehtia lapsista ja jäljelle jääneiden elämänlaatu.
Avo yhdessä oltu 40v ja kaikki on yhteistä paitsi autot nimellisesti omissa nimissä. Sillä "kalliimpi" kumpi viimeksi ostettu mutta niillä ei kukaan rikastu eikä köyhdy. Mulla nyt mönkijä myös omissa nimissä mutta ei sekään enää monta tonnia maksa.